Lohkoperunat varhaisperunoista

Varhaisperunoista tehtyjä lohkoperunoita, uunilohta ja sieni-sipulipaistosta.

Kun kyllästyttää keitetyt varhaisperunat, mutta varhaisperunoita vielä riittää, lohkoperunat varhaisperunoista ovat mukavaa vaihtelua. Varhaisperunat eli uudet perunat maistuvat varhaisperunoilta lohkoperunoiksikin tehtyinä, mutta ruskistuneen pinnan vuoksi ne maistuvat myös perinteisiltä lohkoperunoilta.

Lohkoperunat varhaisperunoista eli uusista perunoista

varhaisperunoita / uusia perunoita (n. 500 g – 900 g)

2 rkl öljyä

suolaa maun mukaan (itse laitan 1 tl)

Pese varhaisperunat, jos tarpeen. Kuivaa ne huolellisesti, koska märkä pinta hidastaa ruskistumista uunissa. Varhaisperunoita ei tarvitse kuoria, jos kuoret ovat hyvässä kunnossa.

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Paloittele varhaisperunat lohkoiksi. Lohkoja voi laittaa leivinpaperoidulle uunipellille sitä mukaa, kun niitä paloittelee, jolloin on helppo nähdä, milloin ei mahdu enempää. Jos haluaa mahdollisimman rapean lopputuloksen, silloin kannattaa laittaa varhaisperunalohkoja vain sen verran, että lohkojen ei tarvitse koskea toisiinsa. Jos rapeudella ei ole väliä, silloin voi laittaa varhaisperunalohkoja niin paljon kuin vain mahtuu yhteen kerrokseen. Uunissa kypsennetyt varhaisperunalohkot ovat yleensä hyvänmakuisia sekä rapeina että ei-rapeina.

Valuta varhaisperunalohkojen päälle öljy ja ripottele päälle suola. Sekoita. Sekoittamisen voi tehdä joko suoraan leivinpaperoidulla pellillä tai erillisessä kulhossa. Sekoittamiseen voi käyttää lastaa, tai voi tehdä niin kuin minä teen, eli sekoittaa puhtailla käsillä. Kun on sekoitettu, levitä varhaisperunalohkot leivinpaperoidulle pellille tasaisesti. Jos tykkää rapeudesta, silloin kannattaa siirrellä lohkoja niin, että ne koskevat toisiinsa mahdollisimman vähän, mutta varhaisperuna tosiaan on hyvää ilmankin rapeutta.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes suurin piirtein kaikissa lohkoissa on ruskistumista pinnassa. Tähän kuluva aika riippuu varhaisperunoiden koosta, lohkojen koosta ja siitä, kuinka täynnä pelti on. Jos lohkot ovat pieniä eikä pelti ole täynnä, kannattaa tarkistaa tilanne jo 15-20 minuutin päästä. Jos taas lohkot eivät ole pieniä eivätkä ne ole aivan väljästi, minun uunissani menee tähän 40 minuuttia, eli suunnilleen sama aika kuin tavallisista perunoista tehtyihin lohkoperunoihin. Jos pelti on aivan täynnä, valmistumista voi nopeuttaa paistamalla aluksi 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla, kunnes (reunimmaisissa) näkyy ensimmäiset ruskistumisen merkit, ja sitten siirtää 200-asteisen uunin keskitasolle valmistumaan loppuun. Täpötäysistä pellillistä varhaisperunoita ei yleensä silloinkaan tule rapeita, mutta hyvänmakuisia silti. Rapeutta haluaville tosiaan suosittelen, että laittaa varhaisperunalohkoja kerrallaan pellilliselle vain sen verran, että lohkot eivät yhtään koske toisiinsa.

Tarjoa lohkoperunat mieluiten heti. Lohkoperunat varhaisperunoista sopivat tarjottavaksi samalla tavalla kuin lohkoperunat tavallisista ”vanhoista” perunoista, eli esimerkiksi liha-, kana- tai kalaruuan lisäkkeenä.

Katso myös:

Varhaisperunoita, voikastiketta ja savustettu lohiperhonen

Mies savusti tänään lohiperhosia. Lisukkeeksi keitin varhaisperunoita, ja tein voikastikkeen. Yleensä olen tehnyt voikastikkeen vain sulattamalla voin ja sekoittamalla siihen jotain vihreää tuoretta, mitä sattuu olemaan. Nyt kerrankin minulla oli ainekset tehdä ihan ohjeen mukaan sitä perinteistä voikastiketta, jossa on kevätsipulia ja tuoretta tilliä, ja joka näyttää emulsiokastikkeelta eikä pelkältä voisulalta. Tein sen Valion ohjeella, paitsi etten käyttänyt Eila voita vaan ihan tavallista voita vain, ja veden sijaan käytin varhaisperunoiden keitinvettä: https://www.valio.fi/reseptit/voikastike-uusille-perunoille/

Tuli tosi hyvää ruokaa. Wau! Kyllä tuosta kevätsipulista tulee voikastikkeeseen sellaista ihanaa makua, että sitä varten kannattaa kevätsipuliakin varta vasten ostaa. Lisäksi emulsiokastikemaisuus oli tässä nyt oikein hyvä, joten kannatti tehdä ohjeen mukaan. Vaikka en Valion ohjetta paljon muuttanut, kirjoitan ohjeen kuitenkin tänne ylös siltä varalta, että joskus tuo linkki ei enää jostain syystä toimikaan:

Voikastike uusille perunoille

100 g voita

2-3 kevätsipulia eli noin 100 grammaa

½ dl perunoiden keitinvettä

1/4 tl suolaa

2-3 rkl tuoretta tilliä tai ruohosipulia

Sulata kattilassa voi. Hienonna kevätsipulit. Lisää ne voisulaan. Kuullota, kunnes kevätsipulin palaset ovat pehmeitä ja läpikuultavia. Lisää ½ dl perunoiden keitinvettä tai vettä. Anna kiehua hetkisen, kunnes kastike näyttää saenneen sopivasti. Mausta suolalla. Hienonna tilli tai ruohosipuli ja sekoita se kastikkeen joukkoon juuri ennen tarjoilua.

Lihamureketta, paahdettuja varhaisperunoita ja karamellisoitua sipulia

Kirjoitin aiemmin possu-riisivuoasta, johon käytin grillattujen possuribsien tähdelihat ja tähteeksijäänyttä marinadia/paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/

Kyseistä marinadia/paistolientä oli jäljellä vielä 380 grammaa. Tuli sitten mieleeni tehdä iso satsi lihamureketta, jonka nesteeksi käytän kaikki ne jäljellä olevat paistoliemet. Pakastimesta sattui löytymään sika-nautajauhelihaa kaksi 700 gramman pakettia, joten otin ne edellisiltana jääkaappiin sulamaan ja tein ison satsin mureketta niistä. Suurimman osan kyseisestä lihamurekesatsista aion pakastaa viipaleina myöhempää käyttöä varten.

Ylläolevissa kuvissa ylärivissä ensimmäinen vasemmalta: kupissa oleva paistoliemi, joka oli jäljellä ja jonka käytin tähän lihamurekesatsiin. Keskimmäisessä kuvassa ylärivillä korppujauhot ovat turpoamassa paistoliemi-kananmuna-mausteseoksessa. Kolmannessa kuvassa valmiit lihamurekkeet ja samalla pellillä kypsennettyjä paahdettuja varhaisperunoita, joista vain reunimmaiset olivat tuossa vaiheessa valmiita. Seuraavissa kuvissa ovat jo keskimmäisetkin valmiita, kun reunimmaiset valmiit on jo aiemmin siirretty lautaselle, joka on seuraavassa kuvassa. Lihamurekkeesta tuntuu, että kananmunat tihkuvat kypsennettäessä ulos vai mikä se onkaan mikä näkyy vaaleana proteiinisena massana lihamurekkeen reunoilla? Joskus voisin ehkä koittaa jättää lihamurekkeesta kananmunan pois ja katsoa, tuleeko silloinkin tuollaista vaaleaa erottuvaa juttua reunoille.

Lihamurekkeet, lihapullat ja jauhelihapihvit teen yleensä tällä kaavalla: 400 grammaa jauhelihaa, 1 kananmuna, ½ desilitraa korppujauhoa, 1 desilitra nestettä, 6 maustemittaa suolaa, 1 teelusikka sipulijauhetta. Nyt kun minulla oli 1400 grammaa lihaa ja 380 grammaa nestettä, en jaksanut alkaa laskemaan tarkemmin, vaan laitoin vain ainemäärät näin: 1400 grammaa sika-nautajauhelihaa, 380 grammaa paistolientä, 4 kananmunaa, 2 desilitraa korppujauhoja, 4 teelusikkaa sipulijauhetta ja suolaa 4 teelusikallista + 4 maustemittaa. Lopputulos oli, että kerrankin sain tehtyä ylisuolaisen lihamurekkeen. Olisi kannattanut edes suolan määrät laskea tarkemmin, mutta kun juuri lihamurekkeet minulla ovat yleensä jääneet vähän alisuolaisiksi tuolla samalla suolamäärällä millä lihapullat tulevat sopivan suolaisiksi, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla näin. Tulipa kokeiltua, mutta seuraavalla kerralla taas paluu siihen entiseen suolamäärään ja tarkempaan laskemiseen. Kuitenkin tämä lihamureke ei ollut syömäkelvottoman suolainen, vaan sellainen että sellaisenaan syötäväksi maistuu vähän liian suolaiselta (vähän niin kuin meetvursti tms.), mutta perunan ja karamellisoidun sipulin kanssa syötynä sopivan suolaiselta. Umamipitoisuus tässä lihamurekkeessa myös maistui olevan yllättävän korkea, eli siitä paistoliemestä tuli enemmän umamia kuin odotin.

Lihamurekkeiden ollessa uunissa aloin tehdä lisäkkeeksi karamellisoitua sipulia. Sipuleja oli jäljellä kolme, joten pilkoin ne. Usein olen lihamureketta tehdessäni karamellisoinut pilkotut sipulit ensin ja jäähtyneinä sekoittanut ne lihamureketaikinaan, mikä on sopinut oikein hyvin, mutta nyt halusinkin syödä karamellisoidut sipulit erikseen. Alla olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on sipulit juuri pannuun menneinä. Toinen kuva vasemmalta: sipulit 1.5 tuntia matalalla lämmöllä hauduttamisen jälkeen. Kolmas kuva: tähteeksi jääneet karamellisoidut sipulit pannulla. Neljäs kuva: tähteeksijääneet karamellisoidut sipulit kupissa myöhemmän päivän käyttöä varten.

Odotin karamellisoitujen sipulien olevan valmiita tunnissa niin kuin aiemmin usein ovat olleet, mutta nyt odotinkin 1.5 tuntia eivätkä silloinkaan vielä olleet täydellisen karamellisoituneita. Nälkä kuitenkin oli, joten tuossa vaiheessa sekoitin mukaan mauksi vähän suolaa ja sokeria, ja alettiin syömään. Sillä aikaa uunissa oli paahtunut varhaisperunaviipaleita, joissa niissäkin kesti kauemmin kuin odotin. Ne olivat 200-asteisessa uunissa tunnin, kun yleensä ”vanhasta” perunasta tehdyille viipaleille riittää 20-30 minuuttia hyvinkin. En tiedä, hidastivatko lihamurekkeet samassa uunissa kypsymistä, vai ovatko varhaisperunat vain paljon nestepitoisempia kuin vanhat perunat, mutta tulipa kuitenkin näistäkin ennen pitkää valmiita. Käänsin perunaviipaleet ympäri ehkä 40 minuutin paahtamisen jälkeen, jolloin alapinta oli ruskistunut ja halusin saman värin toisellekin pinnalle.

Lautaselleni ruuan laitettuani maistelin ensin kutakin ruokaa sellaisenaan. Paahdetut varhaisperunat erottuivat sellaisenaan maultaan vanhoista perunoista, eli varhaisperunan tuoreen maun tunnistin niissä paahdettuinakin. Lihamurekkeen ja karamellisoidun sipulin kanssa samassa haarukallisessa syötynä se makuero kuitenkin katosi, eli sillä lailla syötynä ei olisi mielestäni niin väliä, onko se peruna varhaisperunaa vai vanhaa perunaa. Lihamureke tosiaan oli yksinään syötynä liian suolainen ja umaminen, mutta perunan ja sipulin kanssa syötynä sopivan hyvän makuinen. Karamellisoitu sipuli maistui minun makuuni aivan tarpeeksi karamellisoituneelta, vaikka olen tummemmaksikin joskus karamellisoinut. Kokonaisuus oli oikein maistuva ja sopiva tämäniltaiseen nälkään, mutta seuraavalla kerralla kuitenkin lihamurekkeeseen vähemmän suolaa, jotta se sopii paremmin muunkinlaisiin syöntikokonaisuuksiin. Huomenna tosin maku saattaa olla jo muuttunut erilaiseksi, niin kuin eläinumamia sisältävät ruuat yleensäkin. Tähän kirjoitan kuitenkin tämän ruuan ohjeen ylös sellaisena kuin siihen mielestäni kannattaa palata:

Lihamureke, paahdetut varhaisperunat ja karamellisoitua sipulia

Lihamureke:

1400 grammaa sika-nautajauhelihaa

380 grammaa paistolientä possun ribseistä tai muuta umamipitoista lientä n. 4 dl

2 dl korppujauhoja

4 kananmunaa (voisi kokeilla jättää pois ja silloin vähentää suolan määrää ehkä 1-2 maustemitan verran)

4 tl sipulijauhetta

suolaa (4 tl on se määrä, jonka normaalisti laittaisin tähän lihamäärään suhteutettuna mureketaikinoissa ja lihapullissa, mutta tällä kertaa tuli 4 tl 4 maustemittaa, mikä oli liikaa. Umamisen possunliemen tapauksessa varmempi olisi ehkä jatkossa rajoittaa suolamäärä 3-3.5 teelusikalliseen, jolloin umamikaan ei pääse yhtä hallitsevaksi)

4 tl sokeria (jos neste maistuu happamalta)

Sekoita vispilällä keskenään liemi, kananmunat ja mausteet. Vispilöi mukaan korppujauhot ja anna turvota 15 min. Sekoita kädellä mukaan jauhelihat, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos kahteen voideltuun leipävuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä kypsä (voi testata esim. haarukalla tai hammastikulla keskeltä). Itse pidin nyt uunissa yhtä vuokaa 1 h 20 min ja toista vuokaa 1 h 30 min.

Paahdetut varhaisperunat:

450 grammaa varhaisperunaa

loraus öljyä

½ tl suolaa

Viipaloi varhaisperunat kuorineen. Kaada uunipellille öljyä ja laita perunaviipaleet sen päälle. Ripottele suola päälle, ja sekoita tasaiseksi. Levitä perunaviipaleet pellille niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet (voi kestää esim. 20-40 min). Käännä alapinnoistaan ruskistuneet perunaviipaleet ympäri vaaleampi puoli kuumaa peltiä vasten ja paista vielä, kunnes se toinenkin puoli on ruskistunut. Minulla reunimmaiset olivat uunissa tunnin, jolloin otin ne valmiit reunimmaiset ulos uunista, ja annoin keskimmäisten olla uunissa vielä jotain 10-15 min, jolloin nekin näyttivät valmiilta. Liian vaaleita voi tarvittaessa kääntää uudestaankin, jos pitää riittävää ruskistumista tärkeänä.

Karamellisoitu sipuli:

Sipuleita esim. 3 kpl

voita paistamiseen

ripaukset suolaa ja sokeria

Kuori sipulit. Viipaloi ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna pannulla pieni nokare voita. Sekoita mukaan sipuliviipaleet, ja käännä lämpö pienimmälle ei-nollalle. Jätä karamellisoitumaan, kunnes ovat ruskistuneita ja kutistuneita. Välillä voi sekoitella. Minun kokemukseni mukaan karamellisoitumisessa voi kestää aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin, mutta jos ei ole asiasta tarkka, voi aloittaa syömisen sitten, kun on nälkä.

Päivitys seuraavana päivänä:

Seuraavana päivänä söin tätä lihamureketta ja karamellisoitua sipulia hampurilaisen välissä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamurekkeella-taytettyja-sampyloita-ja-mansikka-mustaherukkasalaattia/

Loput lihamurekkeesta leikkasin viipaleiksi kahteen leivinpaperoituun uunivuokaan, jotka kelmutin ja vein pakastimeen:

Huomenna tai milloin sitten jaksankaan, kun lihamurekeviipaleet ovat jäätyneet, siirrän ne pakastuspusseihin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakkasessa, mutta ovat jo irtonaisina pakastuneita.

Varhaisperunoita, persilja-voikastiketta, marinoitua punasipulia ja naudan entrecotepihvi

Mieheni paistoi tänään naudan entrecotepihvejä. Keitin siihen kaveriksi varhaisperunoita, ja tekaisin persilja-voikastikkeen (eli siis vain voisulaa johon sekoitettu persiljaa) pihalta haetusta persiljasta. Lisäksi kokeilin tähän nyt marinoitua punasipulia, jonka tein eilen: https://ruokaideat.com/2019/07/08/savusiikaleipa-pikamarinoidulla-punasipulilla/

Marinoitu punasipuli oli tässä kombinaatiossa minun makuuni liian etikkainen, mutta meni alas kuitenkin. En tiedä, oliko etikkaisuus voimistunut yön aikana marinoituessa, vai oliko se eilinen majoneesinen voileipä vain sellainen, että siinä etikkaisuus ei haitannut. Joka tapauksessa, tällaisena lisäkkeenä en taida näitä punasipuleja syödä toiste. Varmaan loput maistuisi hyvin jonkinlaisessa täytetyssä voileivässä.

Varhaisperunoita, tilli-voikastiketta ja savusiikaa

Vieraiden kanssa syömisestä jäi tähteiksi keitettyjä varhaisperunoita ja savusiikaa. Tilliä jäi nippu jääkaappiin käyttämättömänä. Tänään tulikin sitten helppo päivällinen yksinkertaisesti näin: Lämmitin mikrossa ne kypsät varhaisperunat ja savusiiat. Sulatin levyllä kattilassa kimpaleen voita, silppusin tillit ja sekoitin ne voisulan joukkoon.

Tosi hyvän makuinen kokonaisuus. Varhaisperunat eivät toki maistuneet yhtä raikkaalta kuin vastakeitettyinä, mutta hyvältä ruualta maistui kuitenkin. Vähän oli varhaisperunoissa sitä samaa makua kuin ”vanhoissakin” perunoissa keittämistä jälkeisenä päivänä mikrotettuina, mutta paljon paljon vähemmän sitä tunkkaista makua kuitenkin kuin vanhoissa uudelleenlämmitetyissä perunoissa. Silti tämä ruoka maistui hyvältä kesäruualta varhaisperunoineen ja etenkin tilli-voikastikkeineen. Niin yksinkertaista ja niin hyvää.

Voikastikkeesta olen muuten henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se ei ole vain varhaisperunoiden yksinoikeus. Olen syönyt voikastiketta myös talvella ”vanhojen” perunoiden kanssa, ja hyvää on ollut niinkin. Tuoretta yrttiä kun laittaa voisulan sekaan ja syö vanhojenkin perunoiden kanssa, siinä tulee mielestäni hyvin suuri osuus siitä varhaisperunat+tuoreyrttivoikastike-makukokemuksesta. Toki varhaisperunalla kokonaisuus on raikkaampi, mutta tosi hyvää mielestäni voikastike on vanhojenkin perunoiden kanssa. Talviperunoille voikastikkeen olen maustanut joskus tuoreilla yrteillä, joskus kuivatuilla. Kuivatuistakin on irronnut voisulaan hyvin makua, kun on antanut hautua perunoiden keittämisen ajan. Liharuuan kanssa syödessä olen usein tykännyt lisätä kyseiseen voikastikkeeseen eli voisulaan myös valkosipulia.

Mutta se niistä talviperunoista. Nyt kun varhaisperunoita on niin kyllähän niitä toki mieluummin syö <3