Minestrone-tyylinen keitto ylijääneestä riisistä ja ylijääneistä lihoista

Jääkaapissani oli tällaisia tähteitä: grillatun naudan pihvin jämät, kypsä broilerin koipi eiliseltä ja keitettyä riisiä. Nyt teki mieli käyttää ne kaikki keittoon. Tomaattisessa liemessä minun kokemukseni mukaan maistuu hyvin moni tähde. Yleensä laitan tomaattisiin liemiin joko pastaa tai linssejä, mutta nyt kokeilin laittaa kypsää riisiä, kun sitä nyt oli ylimääräisenä. Riisikin osoittautui sopivan hyvin tällaiseen minestrone-tapaiseen keittoon. Tästä keitosta tuli syvän umamisen tomaattikeiton makuinen, jossa erinäisiä sattumia. Naudan lihan ominaismaku voimistui tässä keitossa, broilerin ja riisin makuja taas en tästä huomaa. Tämä keitto maistui meillä koko perheelle ilman väistelyjä.

Minestrone-tyylinen keitto tähderiisistä ja tähdelihoista

400 g keitettyä riisiä (5 dl – raakana vastaisi n. 1 2/3 dl riisiä)

1 kypsä broilerin koipi

n. ½-1 grillattua naudan entrecotepihviä

1 porkkana pilkottuna

1 suippopaprika pilkottuna

1 sipuli silppuna + 3 rkl voita paistamiseen

1 valkosipulin kynsi silppuna

1 tl savupaprikajauhetta

½ tl oreganoa

½ tl basilikaa

1/4 tl timjamia

1 laakerinlehti

1½ litraa lihalientä

1 purkki tomaattimurskaa

1 tölkki valkoisia papuja

suolaa vähitellen lisäten, kunnes maistuu ruualta

2 tl sokeria

Poista broilerin koivesta nahka. Irrota broilerin lihat luusta. Pilko lihat. (Säästä nahka ja luu pakkaseen kanalientä varten, jos broileri on suhteellisen tuoretta.) Pilko pihvistä lihaosat. (Sitkeät ja valkoiset osat voi myös laittaa pakkaseen lihalientä varten, jos liha on suhteellisen tuoretta.)

Mittaa valmiiksi kippoon savupaprika, oregano, basilika ja timjami. Kuullota kattilan (vähintään 3 litran vetoisen) pohjalla sipulisilppua voissa muutama minuutti. Lisää valkosipulisilppu ja ne mausteet siitä kiposta. Kuullota vielä noin minuutti. Lisää kaikki muut ainekset paitsi pavut, suola ja sokeri. Kiehauta.

Huuhtele tölkkipavut siivilässä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Lisää huuhdellut pavut kiehuvaan liemeen. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle. Anna hautua ilman kantta puolisen tuntia. Poista laakerinlehti.

Lisää suolaa maun mukaan vähitellen (½-1 tl kerrallaan) maistellen, kunnes maistuu ruualta, eikä kuumalta vedeltä. Lisää sokeria pyöristämään makua. Voi tarjota heti. (Annoksen pinnalle voi halutessa ripotella esim. parmesaaniraastetta ja/tai tuoretta basilikaa, mutta itse en tällä kertaa kaivannut.)

Vinkkejä:

* Tässä mainittujen lihojen sijaan voi käyttää myös muuta lihaa, joka voi olla kypsää tai raakaa (kunhan se on sellaista lihaa, joka ehtii mureutua puolessa tunnissa). Raa’at jauhelihat, broilerisuikaleet ja pekoni kannattaa paistaa ensin. Kinkkua/nakkia/makkaraa voi laittaa tähän keittoon paistamatta. Toisaalta voi myös jättää lihan kokonaan pois ja korvata sienillä, joista tulee tomaattisiin keittoon hyvin samankaltainen maku kuin lihasta.

* Kypsän riisin sijaan voi käyttää myös kypsää pastaa. Toisaalta voi käyttää myös raakaa riisiä/pastaa, sillä ne ehtivät kyllä kypsyä tässä ajassa. Raakana käytä niitä keittoon varovaisia määriä, sillä ne imevät keitosta paljon nestettä ja siten turpoavat paljon.

* Vihanneksina voi käyttää mitä tykkää ja mitä löytyy. Voi käyttää myös ylijääneitä kypsiä vihanneksia tai ylijääneitä vihannesraasteita.

Tomaattinen linssikastike ja spagetti

Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa tehdä linsseistä kastikkeen pastalle. Olen usein tehnyt linssikeittoa ja linssikeiton tähteistä linssi-pastavuokaa, mutta pasta + linssikastike -yhdistelmää ei ollut tullut vielä tehtyä. Nyt kun huvitti kokeilla tällaista ruokaa, joka on ikään kuin linssibolognese, tein samaan tapaan kuin hyväksi havaitsemani tomaattisen linssikeiton, mutta käytin vähemmän nestettä, jolloin tuli enemmän kastike kuin keitto. Linssikeittoa voin tehdä sekä vihreistä että punaisista linsseistä, mutta pastakastikkeeseen en halua vihreiden linssien suutuntumaa, joten tähän kastikkeeseen käytin punaisia linssejä. Punaisten linssien suutuntuma toimi pastakastikkeessa mielestäni hyvin, ja lapsetkin söivät lautasensa epäröimättä tyhjiksi. Maku tällä linssikastikkeella ei ollut parhaimmillaan vielä tuoreeltaan: Vastavalmistettuna tämä oli hyvää vain vahvan juustoraasteen kanssa, mutta jääkaappikylmäksi jäähtymisen jälkeen uudelleenlämmitettynä olikin herkullista ilmankin juustoa. Siten haluan tällä tavalla tehtyä linssikastiketta pastan kanssa toistekin, joten kirjoitan reseptin tähän ylös ja kirjoitan siihen myös, että parasta vasta uudelleenlämmitettynä.

Tomaattinen linssikastike pastalle

2 dl punaisia linssejä

5 dl liha-, kana- tai kasvislientä

400 g tomaattimurskaa

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

1 tl savupaprikajauhetta

1 punainen paprika

1 porkkana

4 rkl voita (tai muuta rasvaa)

½ tl oreganoa

½ tl basilikaa

1/4 tl timjamia

2 tl sokeria

suolaa maun mukaan ja riippuen liemen suolaisuudesta (minun liemeni on lähes suolatonta, joten lisäsin suolaa 2 1/4 tl – kaupan liemikuutiosta tulisi tähän suolaa 1 tl)

Tarjoiluun:

keitettyä pastaa

halutessa vahvaa juustoraastetta (esim. pecorino, parmesaani tai grada padano), murennettua fetajuustoa tai ravintohiivahiutaleita

halutessa tuoreita yrttejä esim. basilika, rucola, oregano tai timjami

Kuori sipuli ja valkosipuli. Silppua ne. Pilko paprika pieniksi paloiksi. Kuori porkkana, pilko sekin pieniksi paloiksi.

Kuumenna kattilan pohjalla 4 rkl voita. Lisää sipulisilppu, ja kuullota sitä muutama minuutti. Lisää paprika ja porkkana, ja kuullota taas muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja savupaprika, kuullota vielä yksi minuutti. Lisää liemi ja tomaattimurska, kiehauta.

Huuhtele linssit siivilässä. Lisää ne kiehuvaan nesteeseen, ja sekoita. Laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Sekoita mukaan oregano, basilika ja timjami. Anna hautua ilman kantta puoli tuntia.

Lisää sokeri ja suola. Maista, ja lisää suolaa tai muuta maustetta tarvittaessa (esim. pippuria ja/tai tuoreita yrttejä silputtuna).

Tämän linssikastikkeen maku on parhaimmillaan vasta jäähtymisen ja uudelleenlämmityksen jälkeen. Siksi kannattaakin, jos mahdollista, tehdä tämä linssikastike valmiiksi jo edellisenä päivänä kuin sitä tarvitsee.

Tämä linssikastike on eri makuinen kuin perinteisesti pastan kanssa syötävä jauhelihasta tehtävä bolognesekastike. Maku tässä linssikastikkeessa ei ole lihainen, vaan luonnehtisin, että umaminen, makea ja jokseenkin raikas. Tomaattinen maku tässä on mielestäni vähäisempi kuin bolognesekastikkeessa. Jos tomaattisuutta haluaa enemmän, voi lisätä tomaattipyreetä, mutta itse en kaipaa tähän mitään enempää. Lapsiin upposi sekä tuoreltaan että uudellenlämmitettynä, mutta itse ihastuin vasta uudelleenlämmitettynä.

Tuoreeltaan tämä linssikastike oli mielestäni parhaimmillaan niin, että spagetti ja linssikastike annostellaan lautaselle kerroksittain (ei sekoiteta) ja päälle laitetaan paljon vahvaa juustoraastetta (enemmän kuin allaolevassa kuvassa oikealla). Juustoraaste oli nyt pecorinoa, jota minulla sattui olemaan jääkaapissa avattuna, mutta yhtä hyvin kävisi esim. parmesaani tai vaikkapa murennettu fetajuusto, jos sitä olisi tyrkyllä. Spagetin kanssa sekoittaminen ei tehnyt hyvää tälle kastikkeelle, koska silloin maku laimeni omaan makuuni liikaa (lapsen makuun silloin sopiva), mutta kerroksittain syötynä maku tuli esille. Uudelleenlämmitettynä söin edelleen kerroksittain ilman sekoittamista, mutta uudelleenlämmitettynä en enää kaivannut mitään juustoa päälle, vaan oli maistuvaa jo pelkällä spagetti + linssikastike -yhdistelmällä.

Linssikeitot, joihin tämä linssikastike perustuu, ovat nämä:

Muita linssireseptejä:

Muita hyviä pastaruokia:

Tomaattinen linssikeitto parmesaanin kanssa

Teki mieli tehdä satsi tomaattista linssikeittoa. Tein melkein samalla tavalla kuin aiemmin: https://ruokaideat.com/2019/06/03/linssikeittoa-grada-padano-juustoraastetta-ja-piimasampyla/

Nyt vain vaihdoin vihannekset niihin, mitä tällä kertaa oli tuoreina. Juustonkin vaihtoin siihen, mitä satttui olemaan avattuna, joka nyt oli parmesaani. Tosi hyvää oli näinkin. Maistui hyvin myös lapsille ja vieraalle.

Käytin tähän loppuun linssipaketin, jonka parasta ennen oli jo yli kaksi vuotta sitten – lokakuu 2017. Nyt en huomannut näissä linsseissä mitään vikaa. Edellisellä kerralla näitä vanhoja linssejä käyttäessäni koin, että linssit jäivät ehkä normaalia kovemmiksi, mutta tällä kertaa en huomannut sellaista ollenkaan.

Tomaattinen linssikeitto

2 dl vihreitä linssejä

1 litra hyvää lientä

400 g tomaattimurska

2 tomaattia

2 porkkanaa

1 sipuli

2 rkl voita paistamiseen

1 valkosipulin kynsi

1 laakerin lehti

1 tl savupaprikajauhetta

½ tl oreganoa

½ tl basilikaa

1/4 tl timjamia

1 laakerin lehti

2 tl sokeria

suolaa maun ja liemen suolaisuuden mukaan – nyt meni 2 3/4 tl

Tarjoiluun:

raastettua parmesaania tai muuta hyvää juustoa (esim. Grada Padano tai Pecorino)

Kuori sipuli ja valkosipuli, silppua ne. Pilko tomaatit pieniksi paloiksi. Kuori porkkanat ja pilko ne pieniksi paloiksi.

Kuullota sipulisilppu kolmen litran kattilan pohjalla voissa. Lisää valkosipuli, savupaprika, oregano, basilika ja timjami. Paista käännellen vielä noin minuutti tai kunnes mausteet tuoksahtavat. Lisää tomaatit, porkkanat, laakerin lehti, liemi ja tomaattimurska. Kiehauta.

Huuhtele linssit siivilässä. Lisää kiehuvaan liemeen huuhdellut linssit. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle ja laita kansi päälle. Keitä 20 minuuttia tai kunnes linssit ja vihannekset ovat kypsiä.

Lisää sokeri ja suola. Tarkista maku. Voi tarjota heti tai myöhempänä päivänä uudelleen lämmitettynä. Tästä määrästä tuli 7-8 lautasellista.

Söin tätä keittoa vielä seuraavana päivänä ja sitä seuraavana, kunnes loppui. Kolmantena päivänä en enää kaivannut tämän päälle parmesaania, ja maistui oikein hyvin ilman. Maut syventyivät kahden päivän aikana.

Lihapulla-pekonipizza

Oli tähteenä 5 lihapullaa, paistettua pekonia ja pekonin paistorasvaa:

Jatkoin sitten nuo koko porukan yhteiseksi ateriaksi laittamalla ne pizzaan. Nämä olivat juuri sopiva täytemäärä yhteen pellilliseen pizzaa.

Pizzasta tuli tosi hyvää. Lihapullat eivät enää pekonisessa pizzassa maistuneet lihapullilta, vaan nyt nekin maistuivat mukavasti pekonilta. Olinkin saanut jo lihapullien omaa makua kylläksi, joten huippujuttu! Suutuntuma lihapullaviipaleissa oli nyt aika rapea, ja suussa tuntui nyt se paahtuneiden korppujauhojen rouheus enemmän kuin samoissa lihapullissa ennen pizzaan menoa.

Tein pizzapohjan ja pizzan tomaattikastikkeen samalla lailla kuin tässä aiemmassa blogikirjoituksessani: https://ruokaideat.com/2019/08/24/portobello-aurajuustopizzaa/

Juustoraastetta ladoin tomaattikastikkeen päälle 320 grammaa. Lihapullat leikkasin ohuiksi viipaleiksi, ja laitoin ne juustoraasteen päälle. Pekonit revin käsin paloiksi, ja laitoin ne juustoraasteen päälle niihin kohtiin, joissa ei ollut lihapullaviipaleita. Pekoninrasvan sulatin mikrossa, ja valutin sen pizzan päälle ympäriinsä. Pekoninrasvaa oli 26 grammaa. Paistoin pizzaa 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla 10 minuuttia. Heti uunistaoton jälkeen ripottelin päälle oreganoa.

Kesäkurpitsa-jauhelihavuoka

Jääkaapissani oli kolme kesäkurpitsaa, joista en muista enää, milloin ne oli ostettu. Ei se ainakaan tällä viikolla ollut, eikä ne priimakuntoisilta enää näyttäneetkään. Halusin käyttää ne kaikki kesäkurpitsat kerralla johonkin hyvänmakuiseen ruokaan, johon olisi jo ainekset kotona, ja josta voisi helposti pakastaa ylimääräiset. Muuten onnistui, mutta pakastettavaksi ei riittänytkään. Aterialta jäi jäljelle vain yksi annos, ja sen haluan ehdottomasti syödä tänään. Tuli nimittäin tosi hyvää. Kesäkurpitsa on mielestäni parhaimmillaan tällaisissä tomaattisissa juustoisissa ruuissa. Koen kesäkurpitsan maun makeammaksi tässä ruuassa kuin sellaisenaan kypsennettynä.

Olen tehnyt kesäkurpitsa-jauhelihavuokaa yleensä kerran vuodessa silloin, kun suomalaisella kesäkurpitsalla on satokausi. Haasteena siinä on ollut se, että usein siitä tulee enemmän tai vähemmän uiva ruoka. Uivuutta vähentääkseni paahdoin nyt ensin uunissa kesäkurpitsaviipaleista kosteutta pois, annoin bolognesekastikkeesta haihtua nestettä pois ilman kantta, ja sidoin juustokerroksen kananmunalla. Päälliskerrokseen käytin mozzarellaa enkä raastettavaa juustoa, koska raastettavasta juustosta tuppaa tihkumaan paljon rasvaa alempiin kerroksiin, mikä ei tässä tapauksessa ollut toivottavaa, koska rasvassauivaa olisi riskinä tulla muutenkin.

Onnistuin mielestäni hyvin. Heti uunistaoton jälkeen ruuassa näkyi selvästi ylimääräistä imeytymätöntä rasvaa, mutta vetäytymisen jälkeen sitä ei ollutkaan enää mitenkään häiritsevästi liikaa. Varmuuden vuoksi kuitenkin keitin pastaa lisukkeeksi, ja söin tätä pastan kanssa. Pasta imi lautaselta ylimääräisiä rasvoja, mutta niitä ei kuitenkaan ollut lammikoksi asti, joten olisi mennyt ilmankin. Mieheni söikin tätä ruokaa sellaisenaan, ja sanoi sen olevan hyvää ja onnistunutta. Alla resepti, joka on nyt oma sovellukseni niillä aineksilla, mitä sattui olemaan.

Kesäkurpitsa-jauhelihavuoka

Kesäkurpitsat:

1 kg kesäkurpitsaa (nyt 3, mutta riippuu kesäkurpitsojen koosta)

oliiviöljyä (tai muuta öljyä mitä löytyy) ja suolaa päälle

Bolognesekastike:

400 g sika-nautajauhelihaa (kävisi mikä tahansa jauheliha, mutta tätä nyt sattui olemaan)

400 g tomaattimurska

1 sipuli silputtuna

1 tl suolaa

1 tl sokeria

½ tl oreganoa

1/4 tl timjamia

(olisin laittanut myös 1 valkosipulin kynnen ja ½ tl basilikaa, mutta olivat loppu)

Juustoseos:

200 g tuorejuustoa

100 g parmesaania raastettuna (kävisi mikä tahansa raastettava juusto mistä tykkää)

1 kananmuna

1 maustemitta suolaa

Päälle:

1 paketti mozzarellaa revittynä (mahtuisi toinenkin, mutta minulla ei nyt ollut)

Leikkaa kesäkurpitsat pitkiksi ohuiksi viipaleiksi. Levitä ne kahdelle leivinpaperoidulle pellille. Levitä päälle vähän oliiviöljyä, ja ripottele päälle suolaa. Paahda 150-asteisessa uunissa puolisen tuntia (itse vaihdoin peltien paikkoja keskenään puolivälissä, koska minulla ei ole kiertoilmauuni).

Sillä aikaa tee bolognesekastike. Paista jauheliha sipulisilpun kanssa. (Tässä vaiheessa voi paistaa myös valkosipulin kynnen silputtuna, jos on ja tykkää.) Lisää tomaattimurska, kiehauta. Anna hautua miedolla lämmöllä ilman kantta puoli tuntia. Sekoita mukaan mausteet, ja siirrä pois levyltä.

Sekoita tuorejuustoon suola ja kananmuna (esim. kierrevispilällä). Sekoita mukaan juustoraaste. Seoksesta tulee paksua.

Lado voidellun uunivuoan pohjalle puolet kesäkurpitsaviipaleista niin, että vuoan pohja peittyy. Levitä päälle bolognesekastike. Lado lusikalla päälle juustoseos, ja levitä lusikalla tasaisemmaksi sen verran kuin pystyt. Lado päälle loput kesäkurpitsaviipaleista niin, että alemmat kerrokset peittyvät. Jos osa kesäkurpitsaviipaleista on ohuempia ja tummuneempia kuin muut, taita tummuneet osat vaaleampien alle, jotta valmiiksitummuneet eivät pala uunissa.

Laita päällimmäiseksi revittyä mozzarellaa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (minulla kesti siinä 45 min). Uunistaoton jälkeen anna vetäytyä vähintään 15 min. Voi syödä sellaisenaan tai pastan/riisin/couscousin/leivän kanssa.

Päivitys 27.9.2019:

Tämä oli vielä parempaa seuraavana päivänä! Lämmitin annoksen mikrossa, jolloin osa jäi kylmäksi ja osa kuumaksi. Sekä kylmät että kuumat osat maistuivat tosi hyvältä. Harmi, että se jo loppui…