Pakastevihannekset uunissa

Pakaste wokkivihannekset uunissa tehtyinä.

Kypsensin pakastevihannekset vaihteeksi uunissa. Uunissa kasviksiin tulee tyypillisesti tiiviimmät ja paahteisemmat maut, ja minun kokemukseni mukaan maku tuntuu olevan myös raikkaampi uunissa kuin pannulla tehtynä. Kuvissa olevat pakastekasvikset ovat Rainbown Oriental wokkivihanneksia. Minun kokemukseni mukaan monenlaiset pakastevihannekset soveltuvat uunissa kypsentämiseen, paitsi pakasteherneille suosin mieluummin nopeaa kypsennystä. Jos haluaa maksimoida paahteiset maut, silloin kannattaa paahtaa uunissa keskenään mahdollisimman saman kokoisia kasviksia.

Pakastevihannekset uunissa

pakastevihanneksia

öljyä

suolaa

Ota uunipelti ja laita siihen leivinpaperi. Levitä siihen pakastevihanneksia sen verran kuin mahtuu, mieluiten vain yhteen kerrokseen ilman, että vihannekset koskevat toisiinsa (esim. 500 g). Lisää niihin öljyä sen verran, että kaikki vihannekset kastuvat (esim. 4 rkl). Ripottele päälle suolaa. Sekoita (esim. käsillä). Levitä vihannekset niin, että ne mieluiten eivät koske toisiinsa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alkaa näkyä jotain ruskistumista ja vihannekset ovat kypsiä (n. 20-40 min). Tarvittaessa sekoita välissä, jos reunat uhkaavat palaa ennen kuin keskellä on kypsää.

Jos pakastevihanneksissa ei ole mukana pienikokoisia paloja, valmistumista voi nopeuttaa paistamalla ensin 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla, kunnes vihannekset ovat sulaneet, sitten sekoittaa ja paistaa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on kypsää ja jotain ruskistumista.

Vinkki: Vihanneksiin voi halutessa ennen paistoa sekoittaa muitakin mausteita. Voi käyttää esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: hunaja, pippuri, valkosipuli, yrtit tuoreina tai kuivattuina. Paiston jälkeen voi halutessa sekoittaa kasviksiin sitruunan kuoriraastetta ja/tai sitruunamehua.

Muita uunikasviksia:

Kookos-kanakeitto pitkään säilyvistä aineksista

Tänään tehtiin kookoskermainen kanakeitto aineksista mitä oli: pakastetut broilerin suikaleet, pakastevihannekset, kanaliemi, kookoskerma, kuivamausteet, sipuli, valkosipuli, lime. Tästä tuli hyvää ja koko perheelle maistuvaa. Maistuu siltä, että mausteita on käytetty, mutta ne ovat tasapainossa ja lempeinä. Lisäksi oli tarjolla näkkileipää ja voita.

Kookos-kanakeitto

500 g broilerin suikaleita + 2 rkl voita paistamiseen

2 sipulia kuorittuina ja silputtuina + 2 rkl voita paistamiseen

4 valkosipulin kynttä kuorittuina ja silputtuina

Kuivamausteet (jauhettuina):

1 tl juustokuminaa eli jeeraa

1 tl korianteria

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

½ tl sarviapilaa

2 tl kurkumaa

Nestemäiset:

2 litraa kanalientä

2 purkkia Santa Maria kookoskermaa liilassa tetrassa à 250 ml (yhteensä 500 ml)

Pakastekasvikset:

200 g keittojuureksia

200 g vihreitä papuja

200 g paprikaa

Lopussa:

1 rkl limemehua

suolaa maun mukaan, jos ei kanaliemestä tullut jo tarpeeksi suolaa (meillä suolaton liemi, joten lisäsin suolaa lopussa 4 tl)

Ota huoneenlämpöön sulamaan ne pakastekasvikset, jotka tarvitsevat pilkkomista (tällä kertaa vihreät pavut ja paprikat). Ruskista broilerin suikaleet paistinpannulla voissa. Siirrä ruskistetut broilerin suikaleet (4 litran vetoiseen) kattilaan, mutta älä pese pannua vielä.

Lisää paistinpannulle (sille, jossa broilerit paistettiin) vähän vettä. Kiehauta. Siirrä tämä makuja sisältävä vesi siihen kattilaan, jossa broilerin suikaleet ovat.

Kuullota paistinpannulla sipulisilppu voissa läpikuultavaksi (muutama minuutti). Lisää valkosipulisilppu ja kuivamausteet. Paista sekoitellen vielä 1 minuutti. Siirrä sipuli-mausteseos pannulta kattilaan, mutta älä pese vieläkään pannua. Lisää pannulle vähän vettä ja kiehauta. Siirrä tämä kiehautettu makuja sisältävä vesi siihen kattilaan, jossa broilerit ja sipuliseokset ovat. (Tässä vaiheessa paistinpannua ei enää tarvita, ja sen voi jo pestä.)

Lisää kattilaan (siihen kattilaan, jossa on broilerit ym.) kylmä kanaliemi (tai kylmä vesi+liemitiiviste/liemikuutiot) ja kookoskerma. Kiehauta. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle ja laita kansi päälle. Jätä hautumaan vähintään puoleksi tunniksi.

15 minuuttia ennen syöntiä voi aloittaa kasvisten valmistelun. Pilko terävällä veitsellä suupaloiksi ne kasvikset, jotka eivät mahdu lusikkaan (tällä kertaa vihreät pavut ja paprikat). Kiehauta keitto. Lisää kiehuvaan keittoon kasvikset (keittojuurekset, vihreät pavut ja paprikat). Kun keitto on kiehahtanut kasvisten lisäämisen jälkeen uudelleen, madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Anna kypsyä 10 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Mausta lopussa limellä ja tarvittaessa suolalla.

Vinkki:

Mausteiden maut ovat parhaimmillaan, jos siemenmausteet (tässä reseptissä juustokumina, korianteri ja sarviapila) ostaa kokonaisina siemeninä ja jauhaa ne (esim. kahvimyllyllä) juuri ennen käyttöä.

Päivitys 21.4.2020:

Tästä kookos-kanakeitosta jäi lientä yli. Ylijääneestä liemestä tein nopean linssikeiton.

Paistettu kuha, voikastike, couscous ja paistetut pakastevihannekset

Kuhafileetä sattui löytymään punalaputettuna, joten mieluusti tartuin tilaisuuteen. Kuhaa luulin kauan mauttomaksi kalaksi, mutta vika olikin valmistustavassa. Uunissa valmistettu kuha ei minun kokemukseni mukaan maistu oikein miltään, mutta paistettu kuhafile on hyvää. Pannulla paistetussa kuhafileessä on mielestäni sellainen oma hieno maku, jota en ole löytänyt muista kaloista. Niinpä kuhaa mieluiten en enää tuhlaa uunikypsennykseen, vaan paistan pannulla, jos mahdollista.

Kuhafileen kanssa helposti herää kysymys, miten sen kuhafilen saa ruodottomaksi. Lohi- ja siikafileistä ruodot on helppo nyppiä pois pinseteillä, mutta kuhafileestä en vain ole onnistunut saamaan ruotoja pois pinseteillä, vaikka olen kuinka yrittänyt. Ratkaisu kuhafilen ruodottomaksi saamiseen löytyi Jaakko Kolmosen kirjasta Ruodotonta kalaa. Kolmonen suosittelee yksinkertaisesti leikkaamaan kuhafileen ruotoalueen pois ennen kypsennystä. Kuhafileessä ruotojono on fileen leveämmässä päässä v-muotoisella alueella. Sormella tunnustelemalla ruotojonon löytää helposti, eli kun sen on löytänyt, leikataan vain pois V-kirjaimen muotoinen ruotoalue. Poisleikkaamisen jälkeen kuhafilee alkaa muistuttaa ulkonäöltään housuja. Ahvenfileestä ruodot poistetaan samalla tavalla.

Kuhafile kypsyy nopeasti pannulla. Jos ei tee mitään hitaita lisäkkeitä, koko ateriankin saa nopeasti. Tällä kertaa valittiin lisäkkeiksi couscous, voikastike ja pakastevihannekset. Pakastevihannekset paistettiin pannulla voissa pakkauksen ohjeen mukainen aika. Couscousia varten kiehautin veden vedenkeittimessä, sekoitin syvällä lautasella couscousia, suolaa ja kiehautettua vettä pakkauksen ohjeen mukaisessa suhteessa, ja annoin turvota kannen alla 6 min. Voikastiketta varten vain sulatin voin mikrossa ja sitten sekoitin siihen sitruunamehua ja persiljaa. Lautasella oleva couscous tai muu tärkkelyslisäke sitoo voisulan niin, että ei ole välttämätöntä erikseen suurustaa. Ateriasta tuli oikein maukas ja ihanan nopea.

Paistettu kuhafile, voikastike, couscous ja pakastevihannekset

kuhafileitä + paistamiseen voita, päälle suolaa ja valkopippuria

couscousia

pussillinen pakastevihanneksia + voita tai muuta rasvaa paistamiseen

Leikkaa kuhafileistä ruotojonot pois. Paista kuhafileet pannulla voissa molemmin puolin ruskeiksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Valmista couscous ja pakastevihannekset pakkausten ohjeiden mukaisesti.

Voikastike kalalle:

50 g voita

½ sitruunan mehu

kourallinen persiljaa

Sulata voi. Sekoita siihen sitruunamehu ja persilja. Tarjoa heti esim. paistetun kuhafileen ja couscousin kanssa. Sopii myös muiden kalaruokien ja muiden lisäkkeiden (esim. peruna, riisi, pasta) kanssa.

Päivitys 5.4.2020:

Tänään syötiin melkein samaa kuin edellä, mutta yksinkertaisemmin:

Tällä kertaa voikastike on vain mikrossa sulatettua voisulaa, lisäämättä siihen mitään. Oikein hyvin maistuu niinkin, ja meillä lapsille paremmin kuin millään maustettu voisula. Tarjolla oli lisäksi sitruunaa, suolaa ja valkopippuria niitä kaipaaville. Tällaiselle aterialle en itse nyt muita makuja kaivannutkaan.

Valkoinen pizza nyhtöpossun jämistä

Oli jäljellä nyhtöpossua sen verran, että se olisi sopiva määrä pellilliseen pizzaa. Nyt oli tomaattituotteet loppu kaikkien mentyä eiliseen nyhtöpossulasagnetteen, joten tuli mieleen tehdä valkoinen pizza. Valkoiseen pizzaan yleensä laitetaan kastikkeeksi creme fraichea, mutta minulla ei ollut sitäkään. Smetanaa oli, joten korvasin sillä.

Tein pizzapohjan samalla tavalla kuin yleensäkin. Blogiaikoinani olen tehnyt sillä pohjalla ainakin lihapulla-pekonipizzaa, portobello-aurajuustopizzaa ja poropizzaa. Kohonneen pizzapohjan levitin voidellulle uunipellille niin kuin yleensäkin, mutta tomaattikastikkeen sijaan levitin pohjan päälle kaksi purkkia smetanaa. Päälle laitoin säikeiksirevittyä nyhtöpossua, suolaa ja parmesaania. Moni tekee valkoisen pizzan ilmankin juustoa, mutta itse halusin nyt tähän käyttää parmesaania, joka on hyvää ja sitä sattui olemaan avattuna. Paiston jälkeen valuttelin vielä kauttaaltaan päälle öljyä, niin kuin tässä Valion valkoisen pizzan ohjeessa neuvottin tekemään.

Tuli superhyvää! Smetana sopi tähän aivan mahtavan hyvin. Smetanasta tuli ihana paksu suutuntuma ja raikas täyteläinen maku. Nyhtöpossu, jonka katsominenkin jo kyllästytti, sai uutta eloa tästä ruuasta. Jo tympivästä nyhtöpossusta tuli kuin tulikin vielä yksi herkullinen ruoka, JES!

Lisäksi tein pakastevihanneksia mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan. Eli 250 grammaa kulhoon, 5 min mikrossa täydellä teholla puolivälissä sekoittaen.

Valkoinen pizza

Pohja:

5 dl vehnäjauhoja

2 dl vettä

1 tl suolaa

1 pussi kuivahiivaa tai 25 g tuorehiivaa (puolet 50 gramman paketista)

50 g sulatettua voita

Kastike:

2 purkkia (à 120 g) smetanaa tai creme fraichea (joissakin ohjeissa kastikkeena käytetään turkkilaista jogurttia, kermaviiliä tai tuorejuustoa – niitäkin voisin joskus tähän kokeilla)

Täytteet:

tällä kertaa 150 grammaa nyhtöpossua, suolaa ja 110 grammaa parmesaania, mutta vain mielikuvitus on rajana – ainakin kaikki mikä sopii leivän päälle, todennäköisesti sopii tähänkin. Yksi hyvä tunnettu yhdistelmä tähän on pekoni ja punasipuli.

Päälle:

öljyä (voi olla mitä öljyä löytyy ja mistä tykkää, tai voi käyttää halutessa myös voisulaa)

Jos käytät tuorehiivaa, lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota tuorehiiva siihen. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi 42-asteiseksi (kädenlämpöä kuumempi mutta ei kättä polttava) ja sekoita kuivahiiva jauhoihin. Sekoita suola jauhoihin tai veteen, kunhan jompaan kumpaan. Sekoita keskenään jauhot ja vesi. Jos seos vaikuttaa kuivalta, voi sekoittaa mukaan vähän lisääkin vettä. Sekoita mukaan voisula sen lämpöisenä, että se ei polta sormia. Vaivaa taikina kimmoisaksi. Jätä peitettynä kohoamaan noin puoleksi tunniksi.

Levitä kohonnut taikina voidellulle uunipellille. Levitä päälle smetana/cremefraiche/turkkilainenjogurtti/kermaviili/tuorejuusto. Ripottele tai asettele päälle täytteet. Nyhtöpossua käytettäessä ripottelin päälle ensin nyhtöpossusäikeet, sitten suolaa, ja sen jälkeen ripottelin päälle parmesaania. Paista 250-asteisen uunin ylätasolla 10-15 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet väriä ja pohjasta on kypsä. Minulla sopiva paistoaika oli nyt 12 minuuttia. Uunistaoton jälkeen valuttele öljyä kauttaaltaan päälle. Öljyn lisäksi sopii päälle tuoreet hyvät yrtit kuten rucola ja basilika. Joissakin ohjeissa myös lisätään parmesaanilastuja tai ilmakuivattua kinkkua tai kylmäsavulohta päälle paistamisen jälkeen.

Muita suosimiani tapoja tähteeksijääneiden lihojen käyttämiseen löytyy kirjoituksestani Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat.

Tonnikala-perunavuokaa pakkasesta tuunattuna

Lämmitin lounaaksi pakkasesta viimeiset tonnikala-perunavuoat, josta satsista kirjoitin alun perin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/02/tonnikala-perunavuokaa-ja-kirsikka-porkkanaraastetta/

Kyseinen tonnikala-perunavuoka oli tylsän makuinen, joten tuunaaminen oli paikallaan. Nyt tuunasin tuoreella rucolalla ja mikrossalämmitetyllä pakastepaprikalla. Hyvin alkoi taas maistua Ruualta tämäkin tylsä ruoka. Jo ilman tuunaustakin se tuntuu jotenkin maustuneen pakkasessa lisää niin, että nyt erotin siitä jo mausteiden makuakin.

Lisäksi otin pöydältä pari päivää sitten leipomosta haettua nyt jo vähän kuivahtanutta leipää. Paahdoin ja voitelin sen, jolloin se oli taas hyvää.