Isänpäivän mokkajuustokakku – kahvin ja suklaan makuinen juustokakku piparkakkupohjalla

Suklainen kahvijuustokakku isänpäiväksi.

Tällä kertaa tehtiin isänpäivän kunniaksi mokkajuustokakku tällä K-Ruoka.fi-sivuston ohjeella: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/isanpaivan-juustokakku

Keksinä käytettiin Daniela-täytekeksien sijaan piparkakkuja, joita sattui olemaan. Liivatelehtien sijaan käytettiin liivatejauhetta, tuorejuustopurkit olivat 200-grammaisia ohjeen 180-grammaisten sijaan ja ne käytettiin kokonaan, ja koristelut jätettiin tekemättä. Muuten taisikin mennä ohjeen mukaan.

Tuoreeltaan vierastin tässä vähän turkkilaisen jogurtin hapanta makua, joka ei ehkä sovi niin hyvin juustokakkuun eikä yhteen kahvin maun kanssa. Turkkilaista jogurttia tuli tähän 200 grammaa niin kuin ohjeessa oli. Syömisen tai tasaantumisen myötä ehkä jossain määrin totuin siihen turkkilaisen jogurtin makuun tässä, mutta toiste en turkkilaista jogurttia juustokakkuun laittaisi. Tässä reseptissä korvaisin sen mieluiten kermavaahdolla, sillä tämä kakku ei tässä muodossaan vielä liian kermainen ollut, ja paljon kermaisempiakin juustokakkuja olen hyvällä halulla syönyt. Tämäkin juustokakku tulee kyllä hyvällä halulla syötyä, mutta mielestäni se olisi vielä parempi, jos turkkilaisen jogurtin sijaan olisi kermavaahtoa. Sokerin määrääkin voisi ehkä kasvattaa nykyisestä 3/4 desilitrasta 1 desilitraan.

Mokkajuustokakku
Pohja:
125 grammaa keksejä esim. piparkakkuja tai mitä keksejä löytyy
50 g voita
Täyte:
2½ tl liivatejauhetta
2 dl kuohukermaa (200 g)
3/4 – 1 dl sokeria (64-85 g)
200 g turkkilaista jogurttia (Tästä tulee hapanta makua. Jos ei sitä halua, korvaisin 200 grammalla kermavaahtoa, eli 100 grammaa/1 dl kuohukermaa vatkataan vaahdoksi. Yhteensä tähän kakkuun siis tarvittaisiin silloin kuohukermaa 3 dl.)
400 grammaa tuorejuustoa
200 g tummaa suklaata (55%)
1 dl vahvaa kahvia keitettynä (kahvin puruja 1 rkl per 1 dl)
Hienonna keksit. Tähän voi käyttää monitoimikonetta, sauvasekoitinta, tehosekoitinta, tai pärjää ilmankin koneita. Keksit voi esimerkiksi laittaa suljettuun pakastuspussiin ja kaulia pussia edestakaisin, kunnes keksit ovat muruina. Keksit voi myös ensin murentaa käsin, ja sitten hakata hienommiksi morttelissa.
Sulata voi. Sekoita voisula keksin muruihin. Ota noin 20 cm leveä irtopohjavuoka, ja kiinnitä leivinpaperi sen pohjan ja reunan väliin. Painele keksi-voiseos vuoan pohjalle. Siirrä vuoka jääkaappiin, jotta pohja kiinteytyy.
Sekoita liivatejauhe 2.5 ruokalusikalliseen kylmään vettä (mikronkestävässä pienessä kupissa, jos kahvi on kylmää). Anna liivatejauheen turvota 5 minuuttia.
Sillä aikaa vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahtoon sokeri, jogurtti (jos käytät sitä) ja puolet tuorejuustosta.
Sulata suklaa kattilassa tai mikrossa miedolla teholla. Sekoita sulaan suklaaseen loput tuorejuustot. Yhdistä kermavaahtoseokseen.
Jos kahvi on kylmää, kuumenna se mikrossa. Sekoita kuumaan kahviin turvonnut liivatejauhe. Anna jäähtyä hieman. Kaada liivateseos täytteen sekaan ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.
Kaada seos kakkuvuokaan kovettuneen pohjan päälle. Siirrä kakku jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi. Makujen tasaantumisen kannalta kannattaa malttaa odottaa vähintään yön yli, mutta kaikista parhaimmillaan hyydytettävien kakkujen maut ovat yleensä vasta 2 vuorokautta valmistamisesta. Sopii pakastettavaksi.

Ylimääräiset juustokakut pakastin. Leikkasin syömättä jääneet juustokakut paloiksi, ja siirsin ne leivinpaperoituun uunivuokaan. Kelmutettuna siirsin kyseisen uunivuoan pakkaseen, ja seuraavana päivänä siirsin jäätyneet kakun palaset pakastuspussiin.

Jäätyneet juustokakun palaset pakastuspussissa, joka meni pakkaseen.

Muita tästä blogista löytyviä jälkiruokia:

Kuohkea suklaapiirakka parapähkinäpohjalla

Tämä resepti on kirjasta Ruokasuosikit suklaa (Parragon Books Ltd, suomennos Saara Toivonen 2008). Tämä on sen kirjan sivulla 22 nimellä Kuohkea suklaapirakka. Samannäköisiä näkee usein myös nimellä Suklaamoussekakku. En tiedä, mikä ero niillä on vai onko mikään. Nimestä riippumatta, tämä on mielestäni aivan mahtava herkku. Alla resepti muokattuna omaan makuuni. Muokkauksilla omaan makuuni tarkoitan tässä yhteydessä, että olen lisännyt sokerin, voin ja kerman määriä alkuperäisestä.

Kuohkea suklaapiirakka
Pohja:
225 grammaa parapähkinöitä
4 rkl sokeria
4 rkl voita sulatettuna
Täyte:
2 1/4 dl täysmaitoa (225 grammaa)
3 tl liivatejauhetta
1½ dl sokeria (128 grammaa)
2 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina
225 grammaa tummaa suklaata karkeasti pilkottuna
1 tl vaniljauutetta
2 dl kuohukermaa (200 grammaa)
Tee ensin pohja. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Jauha parapähkinät jauheeksi. Tähän voi käyttää esimerkiksi monitoimikonetta tai tehosekoitinta. Sekoita joukkoon sokeri ja sulatettu voi. Levitä seos pyöreän voidellun piirakkavuoan (halkaisija 23 cm) tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 8-10 minuuttia tai kunnes pohja on ruskistunut. Siirrä jäähtymään.
Seuraavaksi tee täyte. Kaada maito sellaiseen kulhoon, joka kestää kuumuutta. Ripottele liivatejauhe pinnalle. Anna liivatejauheen turvota pari minuuttia. Siirrä kulho kiehuvan vesikattilan ylle. Sekoita joukkoon puolet sokerista, munankeltuaiset ja suklaa. Sekoittele miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes liivatejauhe on liuennut ja suklaa on sulanut. Ota pois vesihauteesta. Sekoita mukaan vaniljauute, ja sekoita tasaiseksi. Siirrä jääkaappiin kiinteytymään 45-60 minuutiksi.
Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi, ja sekoita se suklaaseokseen. Vatkaa munanvalkuaiset ilmaviksi puhtaassa rasvattomassa kulhossa. Lisää jäljelläolevasta sokerista 2 tl ja vatkaa kovaksi. Sekoita mukaan loput sokerista. Sekoita munanvalkuais-sokeriseos suklaaseokseen. Kaada täyte piirakkapohjalle. Siirrä jääkaappiin hyytymään. Hyytymisessä kestää 3-4 tuntia, mutta maku tasaantuu, kun malttaa odottaa vähintään yön yli.

Loput laitoin nyt pakkaseen:

Ylläolevassa kuvassa on suklaapiirakan palaset leivinpaperoidun uunivuoan päällä menossa pakkaseen. Koko homman päälle laitoin vielä kelmua. Jäätymisen jälkeen siirrän palatpakastuspussiin. Sieltä voi sitten ottaa sulamaan niin monta palaa kuin kerralla haluaa. Mikrosulatusta tämä piirakka ei kestä, vaan silloin tulee valuvaa.

Päivitys 16.8.2019:

Allaolevassa kuvassa suklaapiirakan jäätyneet palaset siirrettynä pakastuspusseihin:

Pakastuspusseihin meni yksi vähemmän kuin siihen leivinpaperoituun uunivuokaan pakastumaan. Siihen on syy 😀

Gluteeniton suklaakakku aineksista mitä oli

Minulle oli tulossa gluteenittomia vieraita. Halusin nyt tehdä heille jotain gluteenitonta tarjottavaa aineksista mitä oli kotona ilman kaupassakäyntiä. Kokeilin sitten sellaista ratkaisua, että tein gluteenittoman perunajauhopohjaisen kakkupohjan niin, että lisäsin taikinaan tavallisten ainesten lisäksi kaakaojauhetta. Täytteeksi ja kuorrutteeksi päätin tehdä tomusokeri-voi-sokeri-siirappi-smetanaseoksen, johon ihastuin äitienpäiväkakussa ja joka on täältä: https://kulinaari.blogspot.com/2016/05/elamani-upein-suklaakakku.html Minulla tosin sattui olemaan kaakaojauhetta jäljellä vain 75 grammaa, joten tein tätä kuorrutetta 0.75-kertaisen annoksen ja se riitti tähän määrään aivan hyvin.

Pohjan tein tällä ohjeella, paitsi että lisäsin siihen 1½ rkl kaakaojauhetta: https://www.valio.fi/reseptit/gluteeniton-kakkupohja/

Alla olevat kuvat: ensimmäisessä kuvassa ainekset, joista tein tämän kakun. Toisessa kuvassa kakkutaikina ennen paistoa. Koska minulla ei nyt ollut leivinpaperia, voitelin vuoan ja jauhotin sen kookoshiutaleilla, joita sattui olemaan. Kolmannessa kuvassa kakkupohja paiston jälkeen. Neljännessä kuvassa kakkupohja kumottuna lautaselle. Keskimmäiset tarttuivat vuokaan, eli ei täysin ehjänä irronnut.

Viidennessä kuvassa smetana-siirappi-sokeriseos sulamassa vesihauteessa. Kuudennessa kuvassa kuorrutus vatkattuna ennen jääkaappivaihetta. Seitsemännessä kuvassa kuorrutus jääkaappivaiheen jälkeen uudelleenvatkattuna vaaleampana. Kahdeksannessa kuvassa valmis kakku, eli kakkupohja halkaistu, kostutettu täysmaidolla (yhteensä sitä meni nyt 4 dl) sekä täytetty ja kuorrutettu kuvissa 6 ja 7 näkyvällä kuorrutteella.

Maistoin tätä kakkua ensimmäisen kerran vieraiden kanssa, kun kakku oli ollut jääkaapissa ehkä 5 tuntia. Kuorrutus oli aivan ihanan makuista, ja se muistutti minua mokkapalojen kuorrutteen mausta. Kookoshiutaleiden maku ja suutuntuma ei mielestäni oikein sopinut tähän. Kookoshiutaletta oli siis käytetty vuoan jauhottamiseen. En taida käyttää sitä toiste siihen.

Pohja maistui ennen kaikkea maitokaakaolta. Pohjan “ohut” maku yhdistettynä “raskaaseen” kuorrutteeseen tuntui epätasapainoiselta yhdistelmältä. Paremmin tällaisen kuorrutteen kanssa taitaa kuitenkin sopia rasvaisempi pohja, joka siinä Kulinaarin alkuperäisreseptissä oli, mutta jota en voinut nyt tehdä, koska minun piti tehdä tämä gluteenittomasti, enkä tähän hätään löytänyt rasvaista suklaakakun ohjetta, johon minulla olisi ollut ainekset. Oli kuitenkin kiva tätäkin kokeilla. Missään nimessä pahaa ei ollut, vaan hyvää ja tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin syötyä kokonaan – viimeistään pakastimen kautta. Kuitenkaan ei ollut täydellinen, mutta eipä sitä aina tarvitse ollakaan.

Päivitys 15.7.2019:

Kyseinen kakku on nyt vieraiden kanssa syöty pois ilman tarvetta pakastaa siitä osaa. 1-2 päivää jääkaapissa oltuaan tämä kakku oli mielestäni täydellinen lukuun ottamatta sitä kookoshiutalejauhotusta, joka karkean suutuntumansa vuoksi ei mielestäni sopinut tähän, vaikka kookoksen maku ei loppujen lopuksi enää häirinnyt. Tekopäivänä minua häiritsi tässä kakussa vähäsen sellainen tasapainottomuus, että pohja maistui kevyeltä ja täyte raskaalta. 1-2 päivää jääkaapissa seisomisen jälkeen en enää huomannut sellaista tasapainottomutta, vaan maistuikin ja tuntuikin tasapainoiselta. 3 päivän jälkeen taas siirappia alkoi jo tihkua pisaroita ulos täytteestä, mutta se nyt ei ole iso asia. Lopputuomioni on, että tällä reseptillä voisin tehdä uudestaankin lukuun ottamatta sitä kookoshiutaleleivitystä, jonka korvaisin vuoraamalla vuoan leivinpaperilla. Resepti menisi siten kokonaisuudessaan näin:

Gluteeniton suklaakakku kotini perusaineksista ilman kaupassakäyntiä

Pohja:

4 kananmunaa

1½ dl sokeria

1½ dl perunajauhoja

1½ rkl kaakaojauhetta (makeuttamatonta, 100% kaakaota, esim. Van Houten)

1 tl leivinjauhetta

Sekoita keskenään perunajauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Vatkaa kananmunat ja sokeri sähkövatkaimella sellaiseksi vaahdoksi, jossa vatkaimen jäljet pysyvät muutamia sekunteja. Siivilöi sekaan perunajauho-kaakaojauhe-leivinjauheseos ja kääntele nuolijalla seos juuri ja juuri tasaiseksi. Vältä liiallista sekoittamista, jottei vaahto menetä kuohkeuttaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja paista 180-asteisen uunin alatasolla 35 min. Siirrä kakkupohja jäähtymään esim. ritilän päälle (jos se on gluteeniton) tai puhtaalle lautaselle. Kakkupohja on helpointa leikata kahtia sitten, kun se on kokonaan jäähtynyt.

Täyte ja kuorrute:

1 purkki smetanaa (á 120 g)

75 g sokeria

110 g siirappia

260 g voita huoneenlämpöisinä pieninä kuutioina

75 g kaakaojauhetta

340 g tomusokeria

Sekoita kuumuutta kestävässä kulhossa smetana, siirappi ja sokeri. Kuumenna vesihauteessa, kunnes sokeri on sulanut. Vispaa käsivispilällä vielä tarvittaessa tasaiseksi, jos smetanasta näkyy vielä paakkuja. Siirrä sivuun odottamaan.

Toisessa kulhossa vatkaa voi sähkövatkaimella pehmeäksi vaahdoksi. Lisää mukaan kaakaojauhe ja vatkaa sillä sähkövatkaimella tasaiseksi seokseksi. Hitaasti vatkaten lisää se vesihauteessa sulatettu smetana-siirappi-sokeriseos, kunnes on sekoittunut tasaiseksi seokseksi. Lisää tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi. Siirrä jäähtymään jääkaappiin 15 minuutiksi. Vatkaa, kunnes se vaalenee ja on ilmavaa.

Kakun kokoaminen:

Puolita kakkupohja terävällä sahalaitaisella veitsellä. Kakun tarjoilualustalle laita alimmaiseksi se kakkupohjan pinta, joka oli uunissa kohonnut. Kostuta se kahdella desilitralla (täys)maitoa. Levitä täytettä/kuorrutetta pohjan päälle noin sentin paksuudelta. Laita toinen kakkupohjan puolikas päälle ja kostuta sekin kahdella desilitralla (täys)maitoa. Levitä loput kuorrutteesta päälle. Siirrä jääkappiin odottamaan tarjoilua mielellään 1-2 vuorokaudeksi.

Itsetehtyjä Daimin tapaisia mantelikrokantti-suklaapaloja

Tiistaina tein vieraita varten gluteenitonta juustokakkua, jota varten jauhoin tehosekoittimella 200 gramman pussillisen manteleita: https://ruokaideat.com/2019/06/12/gluteenitonta-juustokakkua-aineksista-mita-oli/

Silloin siivilöin kyseisen mantelijauhelman tiheän siivilän läpi. Hienot jauhelmat menivät senpäiväisen juustokakun pohjaan, ja karkeat otin talteen purkkiin. Tänään sitten juolahti mieleeni, että voisin tehdä niistä karkeista mantelijauhelmista mantelikrokanttia. Pidän nimittäin suuresti Daim-patukoista ja Daim-jäätelöstä, joiden ominaismaku tulee mantelikrokantista.

Googlasin “mantelikrokantti”, ja tuli vastaan tämä ohje: http://kotvasia.blogspot.com/2013/12/mantelikrokantit.html

Se vaikutti sopivalta, ja minulla suurin piirtein oli ainekset siihen kotona, joten tuolla ohjeella aloin tekemään. Mantelirouhetta minulla oli vain 2.5 dl, ja ohjeeseen tarvittiin 3 dl, mutta muuten menin ohjeen mukaan. Suklaaksi olisin mieluiten laittanut maitosuklaata niin kuin Daim-patukoissakin on, mutta minulla ei nyt sattunut olemaan maitosuklaata jäljellä, vaan vain tummia suklaita, joten käytin niitä. Halusin lähinnä kokeilla mantelikrokantin tekemistä vain tietääkseni, tuleeko siitä oikeasti se Daimin ominaismaku, josta tykkään.

Ohje menisi siis näin:

Mantelikrokantti
150 g voita
3 dl sokeria
1 dl vaaleaa siirappia
3 dl mantelirouhetta (jos rouhit itse, karkeus on parempi kuin hienous)
200 g suklaata (jos pidät Daim-patukoista, kannattaa käyttää tähän maitosuklaata)
Laita valmiiksi uunipellin päälle leivinpaperi. Sulata voi kattilassa. Sekoita mukaan sokeri, vaalea siirappi ja mantelirouhe. Keitä hiljalleen 10 minuuttia koko ajan pohjaa myöten sekoittaen, ettei pala pohjaan. Kaada sille leivinpaperoidulle pellille ja levitä niin tasaiseksi kerrokseksi kuin jaksat. Jätä kovettumaan.
Kun on kovettunut, sulata suklaa. Itse käytin tähän sitä samaa kattilaa, jossa muukin massa tehtiin. Kaada sulanut suklaa sen mantelikerroksen päälle ja levitä niin tasaiseksi kerrokseksi kuin jaksat. Jätä kovettumaan. Itse odotin kaksi tuntia, ja sitten leikkasin paloiksi terävällä veitsellä.

Kahden tunnin odotuksen jälkeen palaset olivat kiinteitä, mutta vielä aika pehmeitä, eivätkä napsahtavia niin kuin Daim-patukka. Maussa tunnistin sen Daim-patukan hyvän ominaismaun, mutta olisin oikeastaan halunnut, että sitä makua olisi enemmän. Mielestäni Daim-makua tuli suuhun eniten niistä kohdista, joissa oli isompi mantelin palanen. Siispä jatkossa, jos tulisi mielihalu tällaista tehdä, en käyttäisi manteleiden jauhamiseen tekosekoitinta, vaan ehkä vain terävällä veitsellä rouhisin karkeaksi tai jotain. Nyt mantelirouhelmaa tuli 2.5 dl, ja ohjeessa on 3 dl. Voisin joskus kokeilla laittaa vaikka 3.5 dl, koska ne mantelipalaset ovat mielestäni tässä se pointti.

Tumma suklaa päällä maistui todellakin tummalta, mutta kylläpä se noinkin menee. Maitosuklaa olisi tässä paljon enemmän minun makuuni, jos sellaista olisi ollut. Joskus sitä on ollut, mutta sen olen syönyt pois ihan sellaisenaan. Tummat suklaat ovat pysyneet kaapissa pidempään.

Laitoin palat jääkaappiin. Mielenkiintoista maistaa sitten huomenna, onko suutuntuma ja maku muuttunut. Joka tapauksessa, kyllä ne syödyiksi tulevat ennemmin tai myöhemmin. Pilaantumista niille ei varmaan kovin nopeasti tapahdu, koska ne sisältävät vain sellaisia aineksia, joilla on pitkä säilyvyysaika: mantelia, sokeria, siirappia, voita, suklaata. Ihanan yksinkertainen ja lyhyt ainesosaluettelo. Mielestäni on nerokasta, miten mantelista saadaan niin erimakuista ja niin paljon parempaa, kun sen keittää tuollaisessa toffeeseoksessa. Nyt tällä kertaa lopputuloksessa oli toffeen makua mielestäni enemmän kuin mantelikrokantin makua, mutta saapas nähdä, onko tilanne sama vielä yön yli jääkaapissaseisomisen jälkeen. Kuitenkin, kiva oli oppia, että sen Daimin ominaismaun voi saavuttaa ihan kotioloissakin ja vieläpä hyvin yksinkertaisista pitkään säilyvistä aineksista.

Allaolevat kuvat:

Ylin rivi vasemmalta oikealle: mantelirouhelmaa, sokeria, vaaleaa siirappia ja voita sulamassa. Jatkossa tulen siis suosimaan tässä karkeampaa mantelirouhelmaa kuin tuo kuvassa näkyvä.

Keskimmäinen rivi: Vasemmalla voi-sokeri-siirappi-mantelirouheseos kattilassa sekoittumassa ja hiljalleen keittymässä. Seos oli hyvin jähmeää, joten käsi hädin tuskin jaksoi sekoittaa 10 minuuttia. Oikealla kyseinen seos levitettynä leivinpaperille kovettumaan.

Alin rivi: Vasemmalla suklaan sulatusta samassa kattilassa. Keskellä sula suklaa levitetty mantelikerroksen päällä. Oikealla kovettunut lopputulos, joka on leikattu terävällä veitsellä paloiksi.

Päivitys seuraavana päivänä:

Yön yli jääkaapissa seisottuaan nämä Daimin tapaiset palat olivat kovettuneet napsahtaviksi. Tumman suklaan maku tuntui miedommalta nyt jääkaappikylmänä, mutta silti tuntui, että tumman suklaan maku peitti liikaa alleen sitä daimimaista makua. Jatkossa ehdottomasti tumman suklaan sijaan maitosuklaata ja enemmän ja karkeampia mantelipaloja niin tulee täydellinen.