Jääkaapissani oli tällaisia tähteitä: grillatun naudan pihvin jämät, kypsä broilerin koipi eiliseltä ja keitettyä riisiä. Nyt teki mieli käyttää ne kaikki keittoon. Tomaattisessa liemessä minun kokemukseni mukaan maistuu hyvin moni tähde. Yleensä laitan tomaattisiin liemiin joko pastaa tai linssejä, mutta nyt kokeilin laittaa kypsää riisiä, kun sitä nyt oli ylimääräisenä. Riisikin osoittautui sopivan hyvin tällaiseen minestrone-tapaiseen keittoon. Tästä keitosta tuli syvän umamisen tomaattikeiton makuinen, jossa erinäisiä sattumia. Naudan lihan ominaismaku voimistui tässä keitossa, broilerin ja riisin makuja taas en tästä huomaa. Tämä keitto maistui meillä koko perheelle ilman väistelyjä.
Minestrone-tyylinen keitto tähderiisistä ja tähdelihoista
400 g keitettyä riisiä (5 dl – raakana vastaisi n. 1 2/3 dl riisiä)
1 kypsä broilerin koipi
n. ½-1 grillattua naudan entrecotepihviä
1 porkkana pilkottuna
1 suippopaprika pilkottuna
1 sipuli silppuna + 3 rkl voita paistamiseen
1 valkosipulin kynsi silppuna
1 tl savupaprikajauhetta
½ tl oreganoa
½ tl basilikaa
1/4 tl timjamia
1 laakerinlehti
1½ litraa lihalientä
1 purkki tomaattimurskaa
1 tölkki valkoisia papuja
suolaa vähitellen lisäten, kunnes maistuu ruualta
2 tl sokeria
Poista broilerin koivesta nahka. Irrota broilerin lihat luusta. Pilko lihat. (Säästä nahka ja luu pakkaseen kanalientä varten, jos broileri on suhteellisen tuoretta.) Pilko pihvistä lihaosat. (Sitkeät ja valkoiset osat voi myös laittaa pakkaseen lihalientä varten, jos liha on suhteellisen tuoretta.)
Mittaa valmiiksi kippoon savupaprika, oregano, basilika ja timjami. Kuullota kattilan (vähintään 3 litran vetoisen) pohjalla sipulisilppua voissa muutama minuutti. Lisää valkosipulisilppu ja ne mausteet siitä kiposta. Kuullota vielä noin minuutti. Lisää kaikki muut ainekset paitsi pavut, suola ja sokeri. Kiehauta.
Huuhtele tölkkipavut siivilässä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Lisää huuhdellut pavut kiehuvaan liemeen. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle. Anna hautua ilman kantta puolisen tuntia. Poista laakerinlehti.
Lisää suolaa maun mukaan vähitellen (½-1 tl kerrallaan) maistellen, kunnes maistuu ruualta, eikä kuumalta vedeltä. Lisää sokeria pyöristämään makua. Voi tarjota heti. (Annoksen pinnalle voi halutessa ripotella esim. parmesaaniraastetta ja/tai tuoretta basilikaa, mutta itse en tällä kertaa kaivannut.)
Vinkkejä:
* Tässä mainittujen lihojen sijaan voi käyttää myös muuta lihaa, joka voi olla kypsää tai raakaa (kunhan se on sellaista lihaa, joka ehtii mureutua puolessa tunnissa). Raa’at jauhelihat, broilerisuikaleet ja pekoni kannattaa paistaa ensin. Kinkkua/nakkia/makkaraa voi laittaa tähän keittoon paistamatta. Toisaalta voi myös jättää lihan kokonaan pois ja korvata sienillä, joista tulee tomaattisiin keittoon hyvin samankaltainen maku kuin lihasta.
* Kypsän riisin sijaan voi käyttää myös kypsää pastaa. Toisaalta voi käyttää myös raakaa riisiä/pastaa, sillä ne ehtivät kyllä kypsyä tässä ajassa. Raakana käytä niitä keittoon varovaisia määriä, sillä ne imevät keitosta paljon nestettä ja siten turpoavat paljon.
* Vihanneksina voi käyttää mitä tykkää ja mitä löytyy. Voi käyttää myös ylijääneitä kypsiä vihanneksia tai ylijääneitä vihannesraasteita.
Broilerin koivesta irrotetut ja pilkotut lihat.
Broilerin koiven nahka ja luu, jotka laitoin pakkaseen kaltaistensa joukkoon liemiaineksiksi.
Grillatun naudan entrecotepihvin jämät pilkottuina. Valkoiset ja sitkeät osat olisin laittanut pakkaseen liemiaineksiksi, jos tämä ei olisi ollut viimeisenä käyttöpäivänä kypsennetyn jämää.
Ylijäänyt keitetty riisi, joka meni tähän keittoon.
Valmis keitto kattilassa.
Valmista keittoa kauhassa.
Valmista keittoa lautasella. Lisänä näkkileipää voin kanssa.
Jääkaapissa oli keitettyä riisiä, jota oli syöty mm. broilerin koipien ja paistoliemikastikkeen kanssa. Viime viikolla tekemäni perunateeleivät keitetyistä perunoista oli juuri eilen syöty pakkasesta loppuun, ja minun teki mieli saada lisää teeleipiä. Nytkin minulla olisi ollut keitettyjä perunoita jääkaapissa (niitä oli syöty aterialla, jossa oli myös pestoa, ahvenfileitä ja kaalisalaattia). Kuitenkin keitetty riisi oli ollut jääkaapissa kauemmin, koska olin keittänyt sitä isot määrät jo viikonloppuna ja tämänpäiväiselle broileriaterialle vain lämmitin kypsää riisiä mikrossa. Niinpä päätinkin tällä kertaa käyttää teeleipiin sitä keitettyä riisiä, jota oli hyvä jatkojalostaa johonkin, ja tämä oli hyvin onnistunut uusiokäyttö. Keitetystä riisistä tehdyt teeleivät maistuvat mielestäni hyviltä teeleiviltä, joiden maussa ja suutuntumassa on paljon samaa kuin karjalanpiirakan täytteessä. Munavoikin varmasti sopisi näidenkin kanssa hyvin, mutta hyvää oli pelkän voinkin kanssa.
Teeleivät keitetystä riisistä (2 isoa teeleipää)
n. 180 g keitettyä riisiä (reilu 2 dl eli 2 1/4 dl)
4 dl täysmaitoa (400 g)
75 g voita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa
Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään märemmät aineet eli riisi, maito ja voisula. Sekoita keskenään kuivat aineet ja märemmät aineet. (Tässä vaiheessa voi tarvittaessa lisätä maitoa, jos muuten taikinaa ei saa sekoitettua tasaiseksi. Toisaalta tässä vaiheessa voi lisätä myös jauhoja, jos seos näyttää nesteeltä. Taikinasta kuuluu tulla sellainen, että sitä voi lusikoida ilman, että se ennen paistoa leviää pellillä itsestään.) Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, älä vaivaa sitkoa.
Vuoraa kaksi peltiä leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kullekin leivinpaperoidulle pellille yksi iso kasa. Ripottele kasojen päälle vehnäjauhoja. Madalla kasat käsillä (ripottele lisää jauhoja tarvittaessa). Tasoita reunat käsillä ja muotoile pyöreähköksi, jos jaksat. Pistele haarukalla. Paista kutakin teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa. Minulla siinä kesti 15 minuuttia. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää voin kanssa, mutta kokeile myös munavoita.
(Sopii myös pakastettavaksi, mutta pakastamisen jälkeen voi maistua makeammalta ja tuntua suussa kuivemmalta, mitä voi yrittää kompensoida esim. munavoilla tai sulattamalla päälle juustoa.)
Vinkki: Riisin määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinasta saa suhteellisen tasaisen sellaisen, jonka voi lusikoida kasaksi ja se kasa ei leviä itsestään pellillä ennen paistoa, ainesmäärät ovat todennäköisesti sopivia. Paistoaika todennäköisesti on riittävä, kun on väriä pinnassa.
Kuivat aineet siirrettynä syvään lautaseen, jotta sotkea tarvitsee vain yksi iso kulho.
Sekoitin riisin ja maidon siinä tyhjennetyssä isossa kulhossa.
Kun maidot oli sekoitettu riisiin, riisiä ei enää näkynyt.
Voisulan sekoittaminen riisi-maitoseokseen.
Kuivat aineet sekoitettu märkiin aineksiin, eli valmis taikina.
Taikinakasa ensimmäisellä pellillä.
Jauhoja ripoteltu päälle.
Taikinakasa madallettuna käsin ja reunat siistitty.
Haarukalla pistelty.
Taikinakasa toisella pellillä.
Jauhoja ripoteltuna päälle.
Taikinakasa madallettuna käsin ja reunat siistitty.
Haarukalla pistelty.
Ensimmäinen teeleipä valmiina 15 minuutin paistamisen jälkeen.
Ensimmäinen teeleipä sivusta kuvattuna.
Ensimmäinen teeleipä leikattuna paloiksi.
Sivummasta kuvattuna.
Pala teeleipää voin kanssa.
Tältä haukattu teeleipä näytti sisältä.
Toinen valmis teeleipä 15 minuutin paistamisen jälkeen.
Sivummasta kuvattuna.
Leikattuna paloiksi.
Sivummasta kuvattuna.
Jäljelle jääneet teeleivän palat.
Sivuhuomautuksena muuten, että paras riisi tähän on tavallinen valkoinen riisi. Jasmiiniriisistä tuli tähän jasmiiniriisin (sienimäistä) ominaismakua enemmän kuin mitä jasmiiniriisissä sellaisenaan on. Jokin tässä taikinassa ilmeisesti tuotti odotettua enemmän umamia voimistamaan makuja. Oletan kyse olevan siitä, että raa’an vehnäjauhon entsyymit rikkovat paitsi riisin kypsää tärkkelystä sokereiksi, ne ehkä mahdollisesti myös rikkovat kypsän riisin proteiinia umamiksi? Soijakastikkeenkin valmistamiseen käytetään vehnäjauhoa, ehkä samasta syystä? Olen aiemminkin todennut esimerkiksi spagettirieskoja tehtyäni, että tärkkelystähde usein maistuu paremmalta leivässä kuin sellaisenaan. Silloin ajattelin asian johtuvan vehnäjauhon amylaasientsyymeistä, jotka kykenevät hajottamaan kypsää tärkkelystä sokereiksi, mutta nyt tämän jasmiiniriisikokeilun myötä tuntuu siltä, että umamiakin raaka vehnäjauho ehkä tuo tärkkelystähteistä esiin lisää.
Tein tänään tällaisen simppelimakuisen aterian broilerin koivista, jotka olivat maustamattomia ja maustoin ne itse pelkällä suolalla. Kypsensin ne uunissa ensin pakkauksen ohjeen mukaan, sitten kaadoin paistoliemet talteen, siirsin koivet takaisin uuniin saamaan väriä, millä aikaa tein paistoliemestä ja kuohukermasta kastikkeen. Kastikkeesta tuli vahvan kanaliemen makuinen, joka lautasella korostaa mukavasti niitä makuja jotka yhtä aikaa tulevat suuhun. Niinpä tämänkertaisessa broilerihimossani en kaivannut broileriini muita mausteita kuin suola, jolloin riittävä makukombo minulle nyt oli broileri + suola + kanaliemi + kerma + valkoinen riisi. (Lisäksi oli salaatti, jonka söin erikseen).
Broilerin koivet uunissa ja paistoliemikastike
800 g maustamattomia broilerin koipia
suolaa
(halutessa muitakin mausteita, esim. currya, paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, pippuria, rakuunaa)
Paistoliemikastike eli paistinkastike:
paistoliemet + vuoan huuhteluliemet (yhteensä noin 2½ dl)
kuohukermaa, kunnes nestettä on yhteensä 4 dl eli 400 g (kermaa n. 1½ dl)
2 rkl maissitärkkelystä (Maizena) + tilkka kylmää vettä
suolaa lopussa maun mukaan (esim. 1 maustemitta)
(halutessa muitakin mausteita, esim. yhtä tai useampaa näistä: sitrusmehua ja/tai sitruskuorta, currya, valkosipulia, yrttejä tuoreina tai kuivattuina, musta- tai valkopippuria)
Voitele sopivan kokoinen uunivuoka, ja laita siihen broilerin koivet. Hiero käsillä broilerin koipiin suolaa kaikille pinnoille (halutessa voi hieroa myös muita mausteita). Suolan määrä on makuasia: itse laitan tähän broilerimäärään vähintään 1½ tl, mutta 3 tl on jo liikaa. Anna broilerin koipien olla huoneenlämmössä vuoassaan hieromisen jälkeen yksi tunti.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45 minuuttia. Kiehauta vettä (vedenkeittimellä). Siirrä koivet hetkeksi pois vuoasta. Kaada kattilaan broilerin koivista irronneet nesteet eli paistoliemet. Kaada tyhjennettyyn vuokaan kiehuvaa vettä sen verran, että vuoan pohja peittyy. Rapsuta (lusikalla) veden joukkoon kaikki vuoan pohjaan tarttunut kiinteä aines. Kaada tämä kanaliemen makuja sisältävä vesi siihen samaan kattilaan, jossa paistoliemetkin ovat. Lisää kattilaan kuohukermaa sen verran, että nestettä on yhteensä 4 dl (400 g). (Tässä vaiheessa voi lisätä halutessa myös varovaisen määrän valkosipulia ja/tai kuivamausteita, mutta suola vasta lopussa.) Kiehauta seos. Sillä aikaa sekoita keskenään 2 rkl maissitärkkelystä ja sen verran kylmää vettä, että kaiken maissitärkkelyksen saa sekoitettua veteen tasaisesti. Sekoita maissitärkkelysseos kiehuvaan nesteeseen ohuena nauhana koko ajan (kierrevispilällä) sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä (pienin ei-nolla) kolme minuuttia koko ajan sekoittaen. (Jos tässä vaiheessa näyttää liian paksulta, voi lisätä vettä, kunnes paksuus on sopiva. Jos taas näyttää liian ohuelta, voi suurustaa lisää tai keittää kokoon.) Anna hautua miedolla lämmöllä (voi laittaa metalliritilikönkin kattilan ja keittolevyn väliin, jottei kiehu), kunnes broilerin koivet ovat valmiita (kuitenkin mielellään vähintään 15 min).
Voitele vuoka uudestaan, ja siirrä broilerin koivet takaisin siihen. Tässä vaiheessa kannattaa jättää ylöspäin ne puolet, jotka aiemmin olivat alaspäin. Siirrä takaisin uuniin ruskistumaan. Nosta lämpötila joko 225 asteeseen tai 250 asteeseen, tai käytä grillitoimintoa (voi käyttää myös oikeaa grilliä). Anna olla, kunnes broilerin koivet ovat saaneet jotain väriä pintaansa. 225 asteessa siinä kesti vielä 40 min, joten seuraavalla kerralla ehkä nopeuttaisin käyttämällä grillitoimintoa.
Kun broilerin koivet ovat valmiita, lisää kastikkeeseen suolaa maun mukaan. Aloita vähästä (esim. 1 maustemitta), ja tee lisäyksiä vasta maistelujen jälkeen, koska hautunut kanaliemi korostaa makuja, myös suolan makua. Kun suolapitoisuus on sopiva, voi lisätä halutessa myös tuoreita makuaineita, kuten sitrusmehua ja/tai kuorta ja/tai tuoreita silputtuja yrttejä. Lisää niitäkin varovasti ja maistellen. Kanan koiville ja paistoliemikastikkeelle hyvä lisäke on valkoinen riisi, mutta voi kokeilla myös esim. pastaa tai lohkoperunoita.
Broilerin koipiin hierottu suolaa.
Tunti myöhemmin, jolloin osa suolasta näyttää imeytyneen lihaan.
Paketin ohjeen mukaisen 45 minuutin paistamisen jälkeen. Tässäkin vaiheessa pitäisi olla jo kypsää, mutta itse tykkään saada broileriin jotain väriäkin. Valkoiset läiskät ovat suolaa, jota on niihin kohtiin lipsahtanut tarpeettoman paljon.
Paistoliemet kaadettuna kattilaan. Tässä vaiheessa niitä oli 37 grammaa.
Kiehuvaa vettä kaadettuna tyhjennettyyn vuokaan.
Kiinteät ainekset rapsutettuna veden joukkoon.
Nesteet kaadettu taas kattilaan, ja vuoka voideltu uudelleen tarttumisen ehkäisemiseksi.
Tein aiempana päivänä appelsiini-jogurttikastikkeen, jota syötiin savulohen ja perunoiden kanssa. Ylijääneen jogurttikastikkeen käytin coleslaw-tyyliseen kaalisalaattiin, johon samalla laitoin myös smetanapurkin loput. Lopputuloksesta tuli onnistunut. Maistuu raikkalta ja pehmeältä. Kaalin kitkerä ominaismaku tuntuu peittyvän, kun kaalin upottaa paksuun kastikkeeseen, joten JES!
Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ilman kantaa (kannan voi heittää pois). Pehmennä kaalisuikaleet joko 1) puristelemalla käsin tai 2) kaulimalla pyyhkeen sisällä tai 3) hakkaamalla nuijalla tai 4) muulla tavalla, jolla kaalisuikaleisiin kohdistuu painetta. Sekoita kaalisuikaleiden joukkoon loput ainekset. Anna maustua jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mieluiten yön yli. Tarjoa lisäkkeenä. Erityisen sopiva grillattujen ruokien lisäkkeenä.
Tämä kaalisalaatti perustuu tähän Coleslaw-reseptiin: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/coleslaw-a-la-kari-aihinen/5661744#gs.5rz1wu Majoneesin ja ranskankerman sijaan käytin ylijäänyttä jogurttikastiketta ja smetanaa, ja laitoin vähemmän kaalia suhteessa kastikkeen määrään. Etikan jätin lisäämättä, koska kastike oli muutenkin hapan. Dijon-sinappia olisin voinut lisätä, mutta halusin pitää tämän kaalisalaatin raikkaana, ja Dijon-sinappi mielestäni vie raikkautta pois.
Appelsiini-jogurttikastikkeen jämät.
Smetanapurkin jämät.
Kokonainen kaali.
500 g kaalisuikaleita.
Tämän verran kokonaisesta kaalista jäi jäljelle.
Pehmeämmäksi puristellut kaalisuikaleet.
Jogurttikastike päälle.
Smetanapurkin loputkin päälle.
Sekoitettu tasaiseksi. Sitten hoksasin, että sokeria ja suolaakin piti lisätä.
Sitten hoksasin, että porkkanakin piti raastaa mukaan.
Sekoitettuna tasaiseksi.
Tältä näytti lusikassa.
Tältä kulho näytti sivusta päin.
Lautasella tätä kaalisalaattia, grillattu tomaatti, perunoita, pestoa ja voissa paistettuja ahvenfileitä.
Yllä oikeanpuoleisessa kuvassa oleva pesto on tehty samalla periaattella kuin tässä blogipostauksessani. Tällä kertaa pestoon meni yksi ruukku tuoretta basilikaa, 100 g raastettua parmesanijuustoa, 50 g cashewpähkinöitä, 1½ dl neutraalinmakuista öljyä ja ripaus suolaa. Valkosipulin, pinjansiemenet ja extraneitsytoliiviöljyt jätin käyttämättä, koska halusin kala-aterialle miedomman makuisen peston. Ahvenfileistä leikkasin ruotojonot pois, paistoin voissa molemmin puolin ruskeiksi ja ripottelin suolaa päälle.
Eiliseltä savulohiaterialta jäi kolme keitettyä perunaa, jotka halusin käyttää johonkin nopeaan leivontaan. Muuten olisin tehnyt näistä ylijääneistä keitetyistä perunoista perunarieskoja, mutta kananmunat oli loppu. Olen kerran kokeillut jättää vain perunarieskareseptistä kananmunan pois, mutta silloin rakenne jäi mielestäni keskeltä liian löysäksi, joten aloin mieluummin miettiä kokonaan eri reseptiä. Tuli mieleeni perunateeleivät perunamuusista, sillä siihen munaa ei tarvita. Sitä reseptiä soveltaen sain tehtyä hyvät teeleivät keitetyistä perunoista ilman kananmunaa. Myöskään hiivaa ei näihin perunateeleipiin tarvita, sillä nämä kohotetaan leivinjauheella, niin kuin teeleivät yleensäkin. Yksinkertaisesti muusasin kuorettomat keitetyt perunat, mittasin paljonko muusia tuli, suhteutin reseptin muut ainekset muusimäärän mukaan ja jatkoin samaan tapaan kuin muusista tehtäessä. Nämä perunateeleivät maistuvat mielestäni ennen kaikkea hyvältä teeleivältä, jossa mukana perunarieskan makua ja suutuntumaa.
n. 300 g keitettyjä perunoita ilman kuoria (n. 3-6 perunaa riippuen perunoiden koosta – keskikokoisia n. 5 kpl, isoja keitinperunoita n. 3 kpl, isojen uuniperunoiden kokoisia riittää 2 kpl)
n. 3 dl täysmaitoa (n. 300 g)
75 g voita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa (tai 3 tl, jos tykkää voimakassuolaisesta teeleivästä)
Muusaa kuorettomat perunat (esim. nyrkeillä, haarukalla tai perunasurvimella). Sekoita niihin maitoa vähintään sen verran, että seos on kuin perunamuusia.
Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita perunaseokseen voisula. Sekoita vehnäjauhoseokseen perunaseos. Tarvittaessa lisää myös maitoa sen verran, kuin tarvitaan, että taikinan saa sekoitettua tasaiseksi taikinaksi. Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa. Tarkoitus on tulla lusikoitava suhteellisen tasainen taikina, joka ei leviä itsestään ennen paistoa.
Vuoraa leivinpaperilla kaksi uunipeltiä. Lusikoi kullekin pellille puolet taikinasta keoksi. Ripottele kummankin keon päälle jauhoja. Taputtele käsillä taikinakeot matalahkoiksi. Ripottele tarvittaessa lisää jauhoja, jos taikina alkaa tarttua käsiin. Tasoita käsillä reunoista rosot pois sen verran kuin jaksat (rosot palavat nopeasti, mutta toisaalta palaneet rosot on helppo leikata pois). Pistele kukin teeleipä haarukalla ennen paistamista.
Paista kutakin isoa teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä ja teeleipä on kypsä. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää tuoreeltaan voin kanssa, mutta säilyy myös huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Ylimääräiset voi pakastaa.
Vinkkejä:
* Perunan määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinan saa sekoitettua lusikalla tasaiseksi ja se ei leviä itsestään ennen paistoa, lopputulos on todennäköisesti hyvä. Samalla periaatteella voi käyttää perunan sijaan tähän muitakin kypsiä aineksia, mitä on tarvetta käyttää pois. Sekaan voi laittaa myös vähän juusto- tai porkkanaraastetta, jos haluaa. Päälle voi ripotella halutessa esimerkiksi juustoraastetta, kaurahiutaleita tai siemeniä.
* Tällä reseptillä voi tehdä kaksi isoa perunateeleipää ylijääneestä perunamuusista korvaamalla 300 g perunaa ja 1 dl maitoa 4 desilitralla perunamuusia.
* Samalla reseptillä voi tehdä halutessa myös pienempiä teeleipiä. Paista niitäkin 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa ja sisältä kypsä. Pienemmät kärähtävät herkemmin, joten ota pois uunista mieluiten ennen kuin teeleivissä on mustaa.
* Kokeile samaa reseptiä myös ylijääneillä uuniperunoilla. Reseptissä olevat 300 g keitettyjä perunoita voi korvata kahdella kypsällä (Rosamundan kokoisella) uuniperunalla. Muusaa uuniperunat ilman kuoria, lisää maitoa niin paljon, että seos on perunamuusin paksuista, ja kuiva-aineisiin sekoitettaessa lisää niin paljon maitoa, kuin tarvitaan tasaisen taikinan aikaansaamiseksi.
Tämä perunateeleivän resepti on käytännössä perunamuusiteeleivän ohje 1.5-kertaistettuna. Vehnäjauhojen määrän pyöristin alaspäin, koska perunan osuus tuli vähän isommaksi kuin perunamuusiteeleivän ohjeessa. Leivinjauheen ja voin määrät on suoraan 1.5-kertaistettu alkuperäisestä ohjeesta. Maidon määrän katsoin silmätuntumalla sellaiseksi, että taikinan rakenne on sopiva. Suolan määrän jätin 1.5-kertaistamatta, koska alkuperäisen ohjeen 2 tl suolaa 3½ dl jauhomäärää kohden tuotti voimakassuolaisen lopputuloksen, millaiselle on paikkansa ja usein teeleipiin sopiikin voimakassuolaisuus, mutta tällä kertaa minun ei tehnyt mieli voimakassuolaista. Kyseisen perunamuusiteeleivän ohjeen olen itse alun perin katsonut täältä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html , josta olen vain korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla makusyistä. Kyseisessä blogissa kerrotaan ohjeen pohjan olevan alun perin Valion Lämpimäisiä-keittokirjasta, jollaista minulla itselläni ei ole, mutta voisi olla hyvä idea hankkia.
Kolme ylijäänyttä keitettyä perunaa, joista yksi oli keskikokoinen, yksi pieni ja yksi iso oli ehkä tuplasti normaaliperunan kokoinen. Nämä painoivat yhteensä 300 grammaa.
Perunat muusattuina nyrkeillä.
Maitoa sekoitettuna perunasurvokseen, kunnes näytti muusilta. Tässä vaiheessa maitoa meni reilu 1 dl. Tästä tuli muusia 4 dl.
Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
Kaikki ainekset sekoitettuna keskenään. Tähän vaiheeseen maitoa meni vielä 2 dl lisää.
Puolet taikinasta kekona ensimmäisellä leivinpaperoidulla pellillä.
Jauhoja ripoteltuna päälle.
Ensimmäinen teeleipä taputeltuna tasaiseksi ja rosoiset reunat tasoitettuna sen verran, kuin jaksoin.
Pisteltynä haarukalla.
Ensimmäinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen.
Ensimmäinen teeleipä leikattuna paloiksi.
Ensimmäinen teeleipä sivusta kuvattuna. Kuvassa näkyvä yksi iso kuoppa johtui isommaksi jääneestä perunan palasesta, mutta makua se ei haitannut.
Teeleivän palanen kuumana voin kanssa.
Toinen puoli taikinasta lusikoituna keoksi toiselle leivinpaperoidulle pellille.
Toinen teeleipä ennen paistamista.
Toinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen ja leikattuna paloiksi.
Ensimmäisestä pellillisestä ylijääneet teeleivän palat sivusta kuvattuna.
Toisesta pellillisestä ylijääneet palat sivusta kuvattuna.
Näitä teeleipiä tehdessäni tulin miettineeksi, mikä ero oikeastaan on teeleivällä ja rieskalla. Minun käyttämäni reseptit perunateeleiville ja perunarieskoille eroavat toisistaan ennen kaikkea kolmella tavalla: 1) perunarieskoissa perunasoseen osuus on korkeampi 2) perunarieskoissa käytän kananmunaa ja 3) perunarieskoissa en käytä leivinjauhetta. Maku näissä perunateeleivissä on mielestäni selvästi enemmän teeleivän kuin perunarieskan maku. Moni käyttämäni rieskaresepti (esim. puurorieskat, riisirieskat ja spagettirieskat) sisältää samat perusraaka-aineet kuin teeleivät ja valmistetaan samalla tavalla kuin teeleivät, mutta erottavana tekijänä teeleivän ja rieskan välillä näyttäisi olevan selvästi suurempi leivinjauheen määrä teeleivässä kuin rieskassa. Rieskaresepteissä näyttää olevan 1 tl leivinjauhetta 3 dl jauhoja kohden, teeleivissä taas suunnilleen samaa jauhomäärää kohden 2 tl leivinjauhetta. Rieskoissa käytän usein myös kananmunaa, jota ei vaikuta tarvittavan teeleipiin. Rieskat joissakin resepteissä myös kohotetaan hiivalla, mutta teeleivät ilmeisesti kohotetaan aina leivinjauheella.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.