Suklaakaurapuuro on kätevä ja nopea tehdä mikrossa, kun tarvitsee vain yhden annoksen. Siihen tarvitaan vain kaurahiutaleita, maitoa, kaakaojauhetta ja sokeria. Vaikein osuus omasta mielestäni on odotella, että puuro on jäähtynyt sellaiseksi, että se ei polta suuta. Jäähtymistä voisi nopeuttaa siirtämällä kylmempään syöntiastiaan tai lisäämällä annokseen jotain kylmää, kuten esimerkiksi maitoa tai pakastettua banaania.
Suklaakaurapuuro mikrossa (1 annos)
1 dl kaurahiutaleita (40 g)
2 dl maitoa (200 g)
1 tl kaakaojauhetta (100 % kaakaojauhetta, kuten Van Houten)
2 tl sokeria
ripaus suolaa
Sekoita kaikki ainekset mikronkestävässä korkeareunaisessa astiassa. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 3 minuuttia ja sekoita. Jos ei tullut vielä halutun paksuista, kuumenna vielä 1 minuutti kerrallaan, kunnes haluttu paksuus on saavutettu. Sekoita lopussa tasaiseksi.
Jäähtymistä syöntilämpöiseksi voi nopeuttaa siirtämällä eri astiaan syömistä varten, mutta voi syödä myös suoraan kypsennysastiastaan. Jäähtyessään yleensä paksunee vielä vähän lisää.
Vinkki:
Jos haluat ehdottomasti paakutonta, ripottele ensin maitoon kaakaojauhe vähitellen koko ajan kierrevispilällä sekoittaen.
Tätä suklaakaurapuuroa kuumennan joskus mikrossa 3 minuuttia, ja joskus vielä 1 minuutin lisää. Jos annan puuron rauhassa jäähtyä, silloin riittää yleensä vähän veteläksikin jättäminen, koska jäähtyessään puuro paksuuntuu lisää.
Tämä suklaakaurapuuro on mielestäni siitäkin kätevä, että tähän käy myös UHT-maito ilman, että UHT-maidon ominaismaku maistuu läpi. Minun suussani tämä suklaakaurapuuro on maistunut samalta, oli se sitten tehty UHT-täysmaidosta, UHT-kevytmaidosta tai tuoreesta maidosta. Kaakaojauhe on hyvä peittämään UHT-käsittelystä maitoon tulevan ominaismaun. Parasta ennen -päiväyksen lähestyessä olen kokenut pirtelöt, kaakaot ja suklaapuurot parhaisi tavoiksi käyttää pois UHT-maitoa ilman, että maistuu UHT:lta.
Olen testannut tätä suklaakaurapuuroa sekä suolaripauksella että ilman. Suolaripauksella on tullut mielestäni selvästi parempaa. Ilman suolaa maistuu vetisemmältä.
Tämä suklaakaurapuuro maistuu minun mielestäni samalta kuin lapsuudessa paljon syömäni suklaamannapuuro, paitsi että tässä maistuu myös miedosti kaura ja tässä on kaurapuuron suutuntuma. Suklaamannapuuronkin voisi tehdä mikrossa, mutta mannapuurosta tulee minun kokemukseni mukaan mikrossa helpommin jankkia (liian kiinteää) kuin kaurapuurosta.
Sekoitettu tasaiseksi. Tässä vaiheessa oli paakkkuja, mutta lopputuloksessa niitä en huomannut.
3 minuutin mikrokuumentamisen jälkeen.
Sekoitettu tasaiseksi. Nytkin olisi periaatteessa valmis syötäväksi, mutta halusin paksumpaa, joten kuumensin vielä 1 minuutin.
Vielä 1 minuutin mikrokuumentamisen jälkeen. Nyt näytti valmiilta.
Halloumipasta on mielestäni kätevä ja nopea ruoka. Kun jääkaapissa on aina halloumia ja kuivakaapissa pastaa, voi tehdä halloumipastan nopeasti käymättä kaupassa ja sulattamatta pakkasesta mitään. Halloumi on jo pelkän paistamisen jälkeen itsessään maukasta, mureaa ja mehevää, joten maustamisiin ja haudutteluihin ei tarvitse käyttää aikaa, jollei erikseen halua.
Halloumipasta
300 g vaaleaa pastaa (tähän ruokaan ei mielestäni maun puolesta sovi tummat eivätkä täysjyväpastat)
200 g halloumia
4 rkl öljyä
1 sitruunan kuori raastettuna (vain keltainen osa)
n. ½ dl pastan keitinvettä
tuoretta basilikaa tai tuoretta minttua, jos on
Pilko halloumi kuutioiksi. Keitä pastat kypsäksi suolatussa vedessä (esim. 2 litraa vettä ja 20 g eli n. 4 tl suolaa). Kaada keitinvesi pois, mutta ota vähän talteen.
Ruskista halloumikuutiot paistinpannulla öljyssä. Ota pannu pois levyltä ja sekoita mukaan sitruunan kuoriraaste. Laita pannu takaisin levylle ja sekoita mukaan pasta sekä vähän pastan keitinvettä. Lisää loput öljyt, jos et käyttänyt niitä vielä paistamisvaiheessa. Tarjoa heti.
Annoksen päälle lautaselle sopii laittaa tuoretta basilikaa tai minttua, jos on, mutta hyvää ilmankin. Silputun basilikan (n. 3 rkl) voi myös sekoittaa koko ruokaan lopussa, mieluiten poissa kuumalta levyltä.
Vinkkejä:
* Kokeile basilikan tai mintun sijaan myös tuoretta oreganoa, timjamia, ruohosipulia tai persiljaa, jos on.
* Öljyä voi lisätä halutessa enemmänkin, jos pasta ei vielä kiillä.
* Halloumin ruskistamisen jälkeen voi halutessa lisätä pannulle 2 silputtua valkosipulin kynttä ja paistaa sen jälkeen käännellen vielä minuutin. Samalla voi lisätä vaikka silputtua chiliäkin, jos siitä tykkää.
* Pastan kanssa yhtä aikaa voi sekoittaa pannulle myös ½-1 puristetun sitruunan mehun, jos tykkää. Sen sijaan voi myös puristaa sitruunamehua oman annoksen päälle halutessa.
* Ruokaan voi sekoittaa tai lisätä annoksen päälle jauhettua mustapippuria, jos tykkää.
* Kokeile sitruunan kuoren sijaan myös esimerkiksi limen, appelsiinin tai greipin kuorta.
* Sitruunan kuoren voi tarvittaessa jättää pois. Silloin jäljelle jäävät pastan, halloumin ja öljyn maut. Mauksi voi silloin lisätä tilalle esimerkiksi tomaattipyreetä tai säilykeananaksen lientä.
Tämä resepti perustuu tähän Yhteishyvän ohjeeseen Halloumi-sitruunapasta: https://yhteishyva.fi/reseptit/halloumi-sitruunapasta/recipe-4984 Olen yksinkertaistanut kyseisen reseptin oman makuni ja viitseliäisyystasoni mukaiseksi jättämällä pois valkosipulin ja sitruunamehun, mutta niitä kaipaavat voivat laittaa tähän niitäkin. Minun mielestäni halloumipasta on hyvää myös pelkällä yhdistelmällä pasta, halloumi ja riittävä öljy, mutta sitruunan kuori ja/tai tuoreet yrtit täydentävät ruuan mukavalla raikkaudella.
Tällä kertaa käytin tähän halloumipastaan pastana Myllyn paras Suora tagliatelle -pastaa, jonka olen tilannut hävikkiruokakaupasta Matsmart.fi. Pakkauksessa annettu keittoaika 5 minuuttia ei lähimainkaan riittänyt, eikä 15 minuutissakaan tullut vielä täysin kypsää, joten kyseisen pastan todellinen keittoaika kypsäksi keittämiseen on minulle vielä tätä kirjoittaessani mysteeri. Seuraavalla kerralla keittäisin sitä ehkä 20 minuuttia.
Ruskistetut halloumikuutiot ja sitruunankuoriraaste pannulla.
Keitetyt pastat sekoitettuna mukaan.
Annos ennen basilikan lisäämistä.
Halloumipastaa, jonka päällä tuoretta basilikaa. Ennen syömistä revin basilikan käsillä pienemmiksi, jolloin ne syödessä maustoivat halloumipastaa sopivasti. Kuvassa näkyvä pastalaji on Myllyn paras Suora tagliatelle -pastaa, mutta jatkossa käyttäisin tähän jotain nopeammin kypsyvää pastaa, kuten spagettia tai rakettispagettia.
Jääkaapissa oli keitettyä riisiä, jota oli syöty mm. broilerin koipien ja paistoliemikastikkeen kanssa. Viime viikolla tekemäni perunateeleivät keitetyistä perunoista oli juuri eilen syöty pakkasesta loppuun, ja minun teki mieli saada lisää teeleipiä. Nytkin minulla olisi ollut keitettyjä perunoita jääkaapissa (niitä oli syöty aterialla, jossa oli myös pestoa, ahvenfileitä ja kaalisalaattia). Kuitenkin keitetty riisi oli ollut jääkaapissa kauemmin, koska olin keittänyt sitä isot määrät jo viikonloppuna ja tämänpäiväiselle broileriaterialle vain lämmitin kypsää riisiä mikrossa. Niinpä päätinkin tällä kertaa käyttää teeleipiin sitä keitettyä riisiä, jota oli hyvä jatkojalostaa johonkin, ja tämä oli hyvin onnistunut uusiokäyttö. Keitetystä riisistä tehdyt teeleivät maistuvat mielestäni hyviltä teeleiviltä, joiden maussa ja suutuntumassa on paljon samaa kuin karjalanpiirakan täytteessä. Munavoikin varmasti sopisi näidenkin kanssa hyvin, mutta hyvää oli pelkän voinkin kanssa.
Teeleivät keitetystä riisistä (2 isoa teeleipää)
n. 180 g keitettyä riisiä (reilu 2 dl eli 2 1/4 dl)
4 dl täysmaitoa (400 g)
75 g voita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa
Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään märemmät aineet eli riisi, maito ja voisula. Sekoita keskenään kuivat aineet ja märemmät aineet. (Tässä vaiheessa voi tarvittaessa lisätä maitoa, jos muuten taikinaa ei saa sekoitettua tasaiseksi. Toisaalta tässä vaiheessa voi lisätä myös jauhoja, jos seos näyttää nesteeltä. Taikinasta kuuluu tulla sellainen, että sitä voi lusikoida ilman, että se ennen paistoa leviää pellillä itsestään.) Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, älä vaivaa sitkoa.
Vuoraa kaksi peltiä leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kullekin leivinpaperoidulle pellille yksi iso kasa. Ripottele kasojen päälle vehnäjauhoja. Madalla kasat käsillä (ripottele lisää jauhoja tarvittaessa). Tasoita reunat käsillä ja muotoile pyöreähköksi, jos jaksat. Pistele haarukalla. Paista kutakin teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa. Minulla siinä kesti 15 minuuttia. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää voin kanssa, mutta kokeile myös munavoita.
(Sopii myös pakastettavaksi, mutta pakastamisen jälkeen voi maistua makeammalta ja tuntua suussa kuivemmalta, mitä voi yrittää kompensoida esim. munavoilla tai sulattamalla päälle juustoa.)
Vinkki: Riisin määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinasta saa suhteellisen tasaisen sellaisen, jonka voi lusikoida kasaksi ja se kasa ei leviä itsestään pellillä ennen paistoa, ainesmäärät ovat todennäköisesti sopivia. Paistoaika todennäköisesti on riittävä, kun on väriä pinnassa.
Kuivat aineet siirrettynä syvään lautaseen, jotta sotkea tarvitsee vain yksi iso kulho.
Sekoitin riisin ja maidon siinä tyhjennetyssä isossa kulhossa.
Kun maidot oli sekoitettu riisiin, riisiä ei enää näkynyt.
Voisulan sekoittaminen riisi-maitoseokseen.
Kuivat aineet sekoitettu märkiin aineksiin, eli valmis taikina.
Taikinakasa ensimmäisellä pellillä.
Jauhoja ripoteltu päälle.
Taikinakasa madallettuna käsin ja reunat siistitty.
Haarukalla pistelty.
Taikinakasa toisella pellillä.
Jauhoja ripoteltuna päälle.
Taikinakasa madallettuna käsin ja reunat siistitty.
Haarukalla pistelty.
Ensimmäinen teeleipä valmiina 15 minuutin paistamisen jälkeen.
Ensimmäinen teeleipä sivusta kuvattuna.
Ensimmäinen teeleipä leikattuna paloiksi.
Sivummasta kuvattuna.
Pala teeleipää voin kanssa.
Tältä haukattu teeleipä näytti sisältä.
Toinen valmis teeleipä 15 minuutin paistamisen jälkeen.
Sivummasta kuvattuna.
Leikattuna paloiksi.
Sivummasta kuvattuna.
Jäljelle jääneet teeleivän palat.
Sivuhuomautuksena muuten, että paras riisi tähän on tavallinen valkoinen riisi. Jasmiiniriisistä tuli tähän jasmiiniriisin (sienimäistä) ominaismakua enemmän kuin mitä jasmiiniriisissä sellaisenaan on. Jokin tässä taikinassa ilmeisesti tuotti odotettua enemmän umamia voimistamaan makuja. Oletan kyse olevan siitä, että raa’an vehnäjauhon entsyymit rikkovat paitsi riisin kypsää tärkkelystä sokereiksi, ne ehkä mahdollisesti myös rikkovat kypsän riisin proteiinia umamiksi? Soijakastikkeenkin valmistamiseen käytetään vehnäjauhoa, ehkä samasta syystä? Olen aiemminkin todennut esimerkiksi spagettirieskoja tehtyäni, että tärkkelystähde usein maistuu paremmalta leivässä kuin sellaisenaan. Silloin ajattelin asian johtuvan vehnäjauhon amylaasientsyymeistä, jotka kykenevät hajottamaan kypsää tärkkelystä sokereiksi, mutta nyt tämän jasmiiniriisikokeilun myötä tuntuu siltä, että umamiakin raaka vehnäjauho ehkä tuo tärkkelystähteistä esiin lisää.
Eiliseltä savulohiaterialta jäi kolme keitettyä perunaa, jotka halusin käyttää johonkin nopeaan leivontaan. Muuten olisin tehnyt näistä ylijääneistä keitetyistä perunoista perunarieskoja, mutta kananmunat oli loppu. Olen kerran kokeillut jättää vain perunarieskareseptistä kananmunan pois, mutta silloin rakenne jäi mielestäni keskeltä liian löysäksi, joten aloin mieluummin miettiä kokonaan eri reseptiä. Tuli mieleeni perunateeleivät perunamuusista, sillä siihen munaa ei tarvita. Sitä reseptiä soveltaen sain tehtyä hyvät teeleivät keitetyistä perunoista ilman kananmunaa. Myöskään hiivaa ei näihin perunateeleipiin tarvita, sillä nämä kohotetaan leivinjauheella, niin kuin teeleivät yleensäkin. Yksinkertaisesti muusasin kuorettomat keitetyt perunat, mittasin paljonko muusia tuli, suhteutin reseptin muut ainekset muusimäärän mukaan ja jatkoin samaan tapaan kuin muusista tehtäessä. Nämä perunateeleivät maistuvat mielestäni ennen kaikkea hyvältä teeleivältä, jossa mukana perunarieskan makua ja suutuntumaa.
n. 300 g keitettyjä perunoita ilman kuoria (n. 3-6 perunaa riippuen perunoiden koosta – keskikokoisia n. 5 kpl, isoja keitinperunoita n. 3 kpl, isojen uuniperunoiden kokoisia riittää 2 kpl)
n. 3 dl täysmaitoa (n. 300 g)
75 g voita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa (tai 3 tl, jos tykkää voimakassuolaisesta teeleivästä)
Muusaa kuorettomat perunat (esim. nyrkeillä, haarukalla tai perunasurvimella). Sekoita niihin maitoa vähintään sen verran, että seos on kuin perunamuusia.
Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita perunaseokseen voisula. Sekoita vehnäjauhoseokseen perunaseos. Tarvittaessa lisää myös maitoa sen verran, kuin tarvitaan, että taikinan saa sekoitettua tasaiseksi taikinaksi. Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa. Tarkoitus on tulla lusikoitava suhteellisen tasainen taikina, joka ei leviä itsestään ennen paistoa.
Vuoraa leivinpaperilla kaksi uunipeltiä. Lusikoi kullekin pellille puolet taikinasta keoksi. Ripottele kummankin keon päälle jauhoja. Taputtele käsillä taikinakeot matalahkoiksi. Ripottele tarvittaessa lisää jauhoja, jos taikina alkaa tarttua käsiin. Tasoita käsillä reunoista rosot pois sen verran kuin jaksat (rosot palavat nopeasti, mutta toisaalta palaneet rosot on helppo leikata pois). Pistele kukin teeleipä haarukalla ennen paistamista.
Paista kutakin isoa teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä ja teeleipä on kypsä. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää tuoreeltaan voin kanssa, mutta säilyy myös huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Ylimääräiset voi pakastaa.
Vinkkejä:
* Perunan määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinan saa sekoitettua lusikalla tasaiseksi ja se ei leviä itsestään ennen paistoa, lopputulos on todennäköisesti hyvä. Samalla periaatteella voi käyttää perunan sijaan tähän muitakin kypsiä aineksia, mitä on tarvetta käyttää pois. Sekaan voi laittaa myös vähän juusto- tai porkkanaraastetta, jos haluaa. Päälle voi ripotella halutessa esimerkiksi juustoraastetta, kaurahiutaleita tai siemeniä.
* Tällä reseptillä voi tehdä kaksi isoa perunateeleipää ylijääneestä perunamuusista korvaamalla 300 g perunaa ja 1 dl maitoa 4 desilitralla perunamuusia.
* Samalla reseptillä voi tehdä halutessa myös pienempiä teeleipiä. Paista niitäkin 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa ja sisältä kypsä. Pienemmät kärähtävät herkemmin, joten ota pois uunista mieluiten ennen kuin teeleivissä on mustaa.
* Kokeile samaa reseptiä myös ylijääneillä uuniperunoilla. Reseptissä olevat 300 g keitettyjä perunoita voi korvata kahdella kypsällä (Rosamundan kokoisella) uuniperunalla. Muusaa uuniperunat ilman kuoria, lisää maitoa niin paljon, että seos on perunamuusin paksuista, ja kuiva-aineisiin sekoitettaessa lisää niin paljon maitoa, kuin tarvitaan tasaisen taikinan aikaansaamiseksi.
Tämä perunateeleivän resepti on käytännössä perunamuusiteeleivän ohje 1.5-kertaistettuna. Vehnäjauhojen määrän pyöristin alaspäin, koska perunan osuus tuli vähän isommaksi kuin perunamuusiteeleivän ohjeessa. Leivinjauheen ja voin määrät on suoraan 1.5-kertaistettu alkuperäisestä ohjeesta. Maidon määrän katsoin silmätuntumalla sellaiseksi, että taikinan rakenne on sopiva. Suolan määrän jätin 1.5-kertaistamatta, koska alkuperäisen ohjeen 2 tl suolaa 3½ dl jauhomäärää kohden tuotti voimakassuolaisen lopputuloksen, millaiselle on paikkansa ja usein teeleipiin sopiikin voimakassuolaisuus, mutta tällä kertaa minun ei tehnyt mieli voimakassuolaista. Kyseisen perunamuusiteeleivän ohjeen olen itse alun perin katsonut täältä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html , josta olen vain korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla makusyistä. Kyseisessä blogissa kerrotaan ohjeen pohjan olevan alun perin Valion Lämpimäisiä-keittokirjasta, jollaista minulla itselläni ei ole, mutta voisi olla hyvä idea hankkia.
Kolme ylijäänyttä keitettyä perunaa, joista yksi oli keskikokoinen, yksi pieni ja yksi iso oli ehkä tuplasti normaaliperunan kokoinen. Nämä painoivat yhteensä 300 grammaa.
Perunat muusattuina nyrkeillä.
Maitoa sekoitettuna perunasurvokseen, kunnes näytti muusilta. Tässä vaiheessa maitoa meni reilu 1 dl. Tästä tuli muusia 4 dl.
Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
Kaikki ainekset sekoitettuna keskenään. Tähän vaiheeseen maitoa meni vielä 2 dl lisää.
Puolet taikinasta kekona ensimmäisellä leivinpaperoidulla pellillä.
Jauhoja ripoteltuna päälle.
Ensimmäinen teeleipä taputeltuna tasaiseksi ja rosoiset reunat tasoitettuna sen verran, kuin jaksoin.
Pisteltynä haarukalla.
Ensimmäinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen.
Ensimmäinen teeleipä leikattuna paloiksi.
Ensimmäinen teeleipä sivusta kuvattuna. Kuvassa näkyvä yksi iso kuoppa johtui isommaksi jääneestä perunan palasesta, mutta makua se ei haitannut.
Teeleivän palanen kuumana voin kanssa.
Toinen puoli taikinasta lusikoituna keoksi toiselle leivinpaperoidulle pellille.
Toinen teeleipä ennen paistamista.
Toinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen ja leikattuna paloiksi.
Ensimmäisestä pellillisestä ylijääneet teeleivän palat sivusta kuvattuna.
Toisesta pellillisestä ylijääneet palat sivusta kuvattuna.
Näitä teeleipiä tehdessäni tulin miettineeksi, mikä ero oikeastaan on teeleivällä ja rieskalla. Minun käyttämäni reseptit perunateeleiville ja perunarieskoille eroavat toisistaan ennen kaikkea kolmella tavalla: 1) perunarieskoissa perunasoseen osuus on korkeampi 2) perunarieskoissa käytän kananmunaa ja 3) perunarieskoissa en käytä leivinjauhetta. Maku näissä perunateeleivissä on mielestäni selvästi enemmän teeleivän kuin perunarieskan maku. Moni käyttämäni rieskaresepti (esim. puurorieskat, riisirieskat ja spagettirieskat) sisältää samat perusraaka-aineet kuin teeleivät ja valmistetaan samalla tavalla kuin teeleivät, mutta erottavana tekijänä teeleivän ja rieskan välillä näyttäisi olevan selvästi suurempi leivinjauheen määrä teeleivässä kuin rieskassa. Rieskaresepteissä näyttää olevan 1 tl leivinjauhetta 3 dl jauhoja kohden, teeleivissä taas suunnilleen samaa jauhomäärää kohden 2 tl leivinjauhetta. Rieskoissa käytän usein myös kananmunaa, jota ei vaikuta tarvittavan teeleipiin. Rieskat joissakin resepteissä myös kohotetaan hiivalla, mutta teeleivät ilmeisesti kohotetaan aina leivinjauheella.
Toissapäivänä tehtiin kookos-kanakeittoa. Siitä oli nyt jäljellä vain pitkä liemi, josta oli kanan palat syöty pois, ja samoin suurin osa vihanneksista. Ylijääneestä liemestä tein nyt linssikeiton. Tämä linssikeitto oli nyt tekotavaltaan hyvin simppeli: tähän tuli vain se ylijäänyt kookos-kanakeiton liemi, linssejä, ananaspurkin mehua ja suolaa. Tästä tuli mielestäni hyvää. Maistuu lempeältä sekä vähän hedelmäiseltä ja makealta. Ananaspurkin mehua tähän tuli mieleeni laittaa, koska sitä sattui olemaan jääkaapissa tähteenä, ja se osoittautui sopivan tähän keittoon kuin nenä päähän.
Nopea linssikeitto ylijääneestä kookos-kanakeiton liemestä
6 dl kookos-kanakeiton lientä (oli reilu 600 g)
3 dl punaisia linssejä (240 g)
3 dl ananaspurkin mehua (300 g – yhdestä isosta ananaspurkista ja yhdestä pienestä)
½ tl suolaa
Huuhtele linssit siivilässä. Kiehauta liemi kattilassa. Sekoita kiehuvaan liemeen linssit. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle ja laita kansi päälle. Anna hautua 10 minuuttia tai pakkauksen ilmoittama keittämisaika. Sekoita mukaan ananaspurkin mehu ja suola. Kiehauta. Siirrä pois levyltä. Anna tekeytyä kannen alla vielä muutama minuutti.
Vinkkejä:
* Kokeile ananaspurkin mehun sijaan myös tavallista ananasmehua tai muuta hedelmämehua (esim. appelsiinimehua tai omenamehua).
* Ylijääneet keittojen liemet voi mainiosti pakastaa, ja tarvittaessa sulattaa tämäntyyppisiä keittoja varten. Myös lopputuloksena syntyvän keiton voi pakastaa.
* Jos löytyy tuoreita yrttejä, tämän annoksen päälle sopisi ainakin tuore minttu tai tuore ruohosipuli.
Liemi siirrettynä pienempään kattilaan, jossa oli mitta-asteikko samassa.
Tähän keittoon menneet punaiset linssit siivilässä ennen huuhtelua.
Keitto ennen ananaspurkin mehun lisäämistä.
Valmis keitto.
Annokseni tätä linssikeittoa ja paprika-voileipiä. Paprikat ja ruisleivät sulatin pakkasesta huoneenlämmössä puoli tuntia ennen syöntiä.
Päivitys myöhempänä päivänä:
Tämä keitto oli hyvää myös uudelleenlämmitettynä. Myös lapset tykkäsivät.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.