Jääkaapissani oli tällaisia tähteitä: grillatun naudan pihvin jämät, kypsä broilerin koipi eiliseltä ja keitettyä riisiä. Nyt teki mieli käyttää ne kaikki keittoon. Tomaattisessa liemessä minun kokemukseni mukaan maistuu hyvin moni tähde. Yleensä laitan tomaattisiin liemiin joko pastaa tai linssejä, mutta nyt kokeilin laittaa kypsää riisiä, kun sitä nyt oli ylimääräisenä. Riisikin osoittautui sopivan hyvin tällaiseen minestrone-tapaiseen keittoon. Tästä keitosta tuli syvän umamisen tomaattikeiton makuinen, jossa erinäisiä sattumia. Naudan lihan ominaismaku voimistui tässä keitossa, broilerin ja riisin makuja taas en tästä huomaa. Tämä keitto maistui meillä koko perheelle ilman väistelyjä.
Minestrone-tyylinen keitto tähderiisistä ja tähdelihoista
400 g keitettyä riisiä (5 dl – raakana vastaisi n. 1 2/3 dl riisiä)
1 kypsä broilerin koipi
n. ½-1 grillattua naudan entrecotepihviä
1 porkkana pilkottuna
1 suippopaprika pilkottuna
1 sipuli silppuna + 3 rkl voita paistamiseen
1 valkosipulin kynsi silppuna
1 tl savupaprikajauhetta
½ tl oreganoa
½ tl basilikaa
1/4 tl timjamia
1 laakerinlehti
1½ litraa lihalientä
1 purkki tomaattimurskaa
1 tölkki valkoisia papuja
suolaa vähitellen lisäten, kunnes maistuu ruualta
2 tl sokeria
Poista broilerin koivesta nahka. Irrota broilerin lihat luusta. Pilko lihat. (Säästä nahka ja luu pakkaseen kanalientä varten, jos broileri on suhteellisen tuoretta.) Pilko pihvistä lihaosat. (Sitkeät ja valkoiset osat voi myös laittaa pakkaseen lihalientä varten, jos liha on suhteellisen tuoretta.)
Mittaa valmiiksi kippoon savupaprika, oregano, basilika ja timjami. Kuullota kattilan (vähintään 3 litran vetoisen) pohjalla sipulisilppua voissa muutama minuutti. Lisää valkosipulisilppu ja ne mausteet siitä kiposta. Kuullota vielä noin minuutti. Lisää kaikki muut ainekset paitsi pavut, suola ja sokeri. Kiehauta.
Huuhtele tölkkipavut siivilässä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Lisää huuhdellut pavut kiehuvaan liemeen. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle. Anna hautua ilman kantta puolisen tuntia. Poista laakerinlehti.
Lisää suolaa maun mukaan vähitellen (½-1 tl kerrallaan) maistellen, kunnes maistuu ruualta, eikä kuumalta vedeltä. Lisää sokeria pyöristämään makua. Voi tarjota heti. (Annoksen pinnalle voi halutessa ripotella esim. parmesaaniraastetta ja/tai tuoretta basilikaa, mutta itse en tällä kertaa kaivannut.)
Vinkkejä:
* Tässä mainittujen lihojen sijaan voi käyttää myös muuta lihaa, joka voi olla kypsää tai raakaa (kunhan se on sellaista lihaa, joka ehtii mureutua puolessa tunnissa). Raa’at jauhelihat, broilerisuikaleet ja pekoni kannattaa paistaa ensin. Kinkkua/nakkia/makkaraa voi laittaa tähän keittoon paistamatta. Toisaalta voi myös jättää lihan kokonaan pois ja korvata sienillä, joista tulee tomaattisiin keittoon hyvin samankaltainen maku kuin lihasta.
* Kypsän riisin sijaan voi käyttää myös kypsää pastaa. Toisaalta voi käyttää myös raakaa riisiä/pastaa, sillä ne ehtivät kyllä kypsyä tässä ajassa. Raakana käytä niitä keittoon varovaisia määriä, sillä ne imevät keitosta paljon nestettä ja siten turpoavat paljon.
* Vihanneksina voi käyttää mitä tykkää ja mitä löytyy. Voi käyttää myös ylijääneitä kypsiä vihanneksia tai ylijääneitä vihannesraasteita.
Broilerin koivesta irrotetut ja pilkotut lihat.
Broilerin koiven nahka ja luu, jotka laitoin pakkaseen kaltaistensa joukkoon liemiaineksiksi.
Grillatun naudan entrecotepihvin jämät pilkottuina. Valkoiset ja sitkeät osat olisin laittanut pakkaseen liemiaineksiksi, jos tämä ei olisi ollut viimeisenä käyttöpäivänä kypsennetyn jämää.
Ylijäänyt keitetty riisi, joka meni tähän keittoon.
Valmis keitto kattilassa.
Valmista keittoa kauhassa.
Valmista keittoa lautasella. Lisänä näkkileipää voin kanssa.
Kolme päivää sitten tein karitsan jauhelihapihvejä ja valkosipuli-jogurttikastiketta. Kastikkeesta oli vielä jämät jäljellä. Tällä kertaa teki mieli käyttää kastikkeen loput lihapullataikinan nesteeksi. Lihapullia harvoin tulenkaan tehneeksi ilman mitään tähteitä, vaan lihapullia minulla tulee tehtyä useimmiten silloin, kun on tarvetta jemmata jotain nestemäistä johonkin. Toisaalta, kastikkeen jämät joskus upotan myös uunimunakkaaseen, joskus pasta-/riisi-/perunavuokaan, joskus lihamurekkeeseen/jauhelihapihveihin, maun sopivuudesta riippuen leivän päälle tai leivätaikinaan tai pizzan päälle jne. Joskus yksinkertaisesti pakastan ylimääräiset kastikkeet myöhempää käyttöä varten. Lihapullataikinan nesteeksi sopii hyvin monenlaiset kastikkeet ja yleensä tulee myös maistuvia lihapullia, joten niitä mielelläni teen, jos vain jaksan ja ehdin ja on aineksia. Tällä kertaa oli loppu yksi lihapullataikinani vakio-aines eli korppujauho, mutta tällä kertaa tein lihapullat ilman korppujauhoja korvaamalla korppujauhot samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Toimi hyvin, joten taidan käyttää vehnäjauhoja lihapullataikinassa toistekin. Eron korppujauholihapullan ja vehnäjauholihapullan välillä huomaan vain pinnasta: korppujauholihapullien pinnassa tuntuu karkeat rapeat/kovat korppujauhot, vehnäjauholihapullissa taas pinta on tasaisen sileän rapea. Koska minulle ei ole lihapullissa tärkeää se korppujauhojen suutuntuma pinnassa, voi hyvin olla, että jatkossa käytän lihapullataikinassa korppujauhojen sijaan vehnäjauhoa, joka on halvempaa.
Lihapullat, perusohjeeni (voi moninkertaistaa)
400 g sika-nautajauhelihaa
½ dl korppujauhoja TAI vehnäjauhoja
1 dl nestettä: sopii ylijääneet kastikkeet sekä kylmät että lämpiminä tarjotut, maitotuotepurkkien loput, ylijääneet liemet, ylijäänyt sosekeitto tai ylijäänyt kasviskeitto soseutettuna
1 kananmuna
1 tl sipulijauhetta (TAI 1 sipuli kuorittuna, silputtuna ja kuullotettuna 1 rkl:ssa voita)
suolaa riippuen nesteen suolaisuudesta ja umamisuudesta (itse laitan 1 tl jos neste on täysin tai lähes suolatonta, mutta ylijääneiden kastikkeiden/liemien/keittojen tapauksessa voi olla sopivampi suolamäärä esim. 1/2 – 3/4 tl suolaa – voimakasmakuisten kastikkeiden tapauksessa ½ tl suolaa voi olla varmin valinta – tarvittaessa voi paistaa kokeeksi yhden pyörykän ensin, ja tarkistaa siitä maun sopivuuden)
paistamiseen 2 rkl voita tai muuta rasvaa (jos paistetaan kasviperäisessä rasvassa, suosittelen laittamaan lihapullataikinaan vähän enemmän mausteita esim. pippuria, valkosipulia, paprikajauhetta, yrttejä)
Sekoita keskenään neste, sipulijauhe, suola ja kananmuna. Kuumina tarjotut kastikkeet voi joutua ensin sulattamaan juokseviksi (mikrossa tai kattilassa hellan levyllä). Sekoita neste-kananmunaseokseen korppujauhot tai vehnäjauhot. Anna turvota vähintään 5 minuuttia.
Sekoita käsin mukaan jauheliha. Sekoita, kunnes taikina on tasainen, mutta sen enempää ei tarvitse sekoittaa. Muotoile taikinasta pyöryköitä. Ruskista pyörykät molemmin puolin paistinpannulla voissa. Siirrä ruskistetut pyörykät leivinpaperoidulle uunipellille, mutta älä heitä paistorasvaa pois. Kypsennä lihapullat loppuun 200-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä, mutta eivät palaneita. (Vinkki: Samasta taikinasta voi tehdä myös jauhelihapihvejä tai lihamureketta. Jauhelihapihvit kypsennän samalla tavalla kuin lihapullat eli ensin ruskistus pannulla voissa + loppukypsennys uunissa 200:ssa 15 min. Lihamureketta kypsennän 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on pinnasta ruskeaa ja sisältä kypsää, koosta ja muodosta riippuen noin 30-60 min.)
Ruskea kastikelihapullien paistorasvasta:
Ripottele paistinpannulle lihapullista jääneeseen paistorasvaan 3 rkl vehnäjauhoja. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes vehnäjauhot ovat ruskeita (ja tuoksuu pähkinäiseltä/paahtuneelta/näkkileipämäiseltä). Lisää pannulle 5 dl vettä koko ajan sekoittaen. Jatka sekoittamista, kunnes kiehuu. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian paksulta, voi lisätä lisää vettä ja kiehauttaa uudelleen koko ajan sekoittaen.) Siirrä kastike kannelliseen kattilaan, kiehauta vielä siellä ja säädä keittolevyn lämpö pienimmälle ei-nollalle. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian ohuelta, voi ruskistaa paistinpannulla vielä 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl:ssa voita. Lisää pannulle ohut kastike ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Siirrä kastike takaisin kannelliseen kattilaan.)
Laita kansi päälle ja jätä hautumaan. Sillä aikaa kuori sipuli ja leikkaa se renkaiksi. Paista sipulirenkaat kypsiksi 1 rkl:ssa voita paistinpannulla. Sekoita kypsät sipulit kastikkeen joukkoon hautumaan. Anna hautua, kunnes lihapullat (ja muut aterian osat) ovat valmiita. (Kuitenkin jos maistuu vielä jauholta, anna hautua pidempään. Ruskean kastikkeen kuuluu mielestäni maistua umamilta ja makealta sipulilta.) Sekoita lopussa mukaan suolaa maun mukaan (itse laitan ½ tl suolaa). Tarjoa ruskea kastike lihapullien (ja makaronin/perunoiden/perunamuusin) kanssa.
Reilu 1 dl (130 g) ylijäänyttä valkosipuli-jogurttikastiketta, joka meni tämänkertaiseen lihapullataikinaan. Riittäisi 1 dl, mutta oli tarpeeksi lähellä.
Kastike sekoitettuna kananmunan kanssa.
Mausteet ja vehnäjauhot sekoitettuna mukaan.
5 min turvonneet vehnäjauhot. Jep, eivät näytä sen erimmältä kuin alun perin, mutta toimivat silti.
Pakastimessa tuli vastaan paketti porsaan palapaistia. Se oli ostettu sinne joskus, kun possun palapaistit olivat tarjouksessa. Annoin sen sulaa yön yli jääkaapissa, ja aamulla laitoin sen kypsymään. Ruskistin ensin pinnat öljyssä pannulla, sitten siirsin pataan. Lisäsin pannuun 3 dl vettä, kiehautin ja kaavin pannuun tarttuneet jutut mukaan, ja kaadoin nesteen pataan lihapalojen päälle. Lisäsin suolaa näppituntumalta, tällä kertaa 1½ teelusikallista. Kiehautin padan sisällön, käänsin hellan levyn pienimmälle ei-nollalle, laitoin kannen päälle ja jätin hautumaan. Pakkauksen ohjeessa neuvotaan kypsentämään 125-asteisessa uunissa 1½ tuntia juuri tuolla nestemäärällä minkä lisäsinkin, mutta itse kypsennän mieluiten niin kauan kuin minulla on aikaa, koska tykkään supermureasta lihasta. Neljä tuntia myöhemmin lihapalat olivatkin sitten mukavan mureita, eli sellaisia, joiden syömiseen ei tarvitse veistä, vaan haarukka riittää hyvin. Aiemmin olen ottanut liemen lopussa erilleen ja tehnyt siitä palapaistille kastikkeen, mutta tällä kertaa minulle riitti lihapalat ohuessa liemessä karjalanpaistin tapaan, ja perunamuusia lisäksi. Lusikalla kun valelee paistolientä aina vähän väliä lihojen päälle samalla kun syö, niin on juuri hyvä maku.
Suolakurkkukin olisi tähän makumaailmaan sopinut hyvin, mutta minulla oli vain kokonaisia suolakurkkuja, joita en tällä kertaa viitsinyt alkaa leikkaamaan. Viimeksi käytin niitä suolakurkkuja venäläiseen kaalilaatikkoon, jota olen syönyt pakkasesta aina välillä, kun en ole jaksanut muutakaan kokata.
Kasvislisäkkeeksi tälle palapaisti ja muusi -aterialle raastoin punakaalia. Pilkoin sen joukkoon säilykepersikkaa, jota minulla sattui olemaan jääkaapissa avattuna käytettyäni sitä kanasalaattiin ja kinkku-juustosalaattiin. Myöhemmin käytin saman purkin säilykepersikkaa vielä vihersalaattiin, ja loput menivät pirtelöön. Tähän punakaaliraasteeseen sekoitin lisäksi säilykepersikan lientä mehevöittämään punakaalia. Olen aina vähän väliä ostanut punakaalin ja yrittänyt kokeilla, saisinko siitä tehtyä jotain hyvää, mutta vielä en ole onnistunut tekemään sellaista, mitä tulisi ikävä. Tämä punakaali-persikkaraaste oli ihan ok, mutta ei sellainen, mitä jäisin kaipaamaan. Herkullisten punakaalireseptien metsästys siis jatkuu edelleen. Uunissa paahdettu punakaali on ehkä tämän astisista punakaalikokeiluistani parhaasta päästä, mutta ei sitäkään ole ikävä tullut.
Oli jäljellä nyhtöpossua sen verran, että se olisi sopiva määrä pellilliseen pizzaa. Nyt oli tomaattituotteet loppu kaikkien mentyä eiliseen nyhtöpossulasagnetteen, joten tuli mieleen tehdä valkoinen pizza. Valkoiseen pizzaan yleensä laitetaan kastikkeeksi creme fraichea, mutta minulla ei ollut sitäkään. Smetanaa oli, joten korvasin sillä.
Tein pizzapohjan samalla tavalla kuin yleensäkin. Blogiaikoinani olen tehnyt sillä pohjalla ainakin lihapulla-pekonipizzaa, portobello-aurajuustopizzaa ja poropizzaa. Kohonneen pizzapohjan levitin voidellulle uunipellille niin kuin yleensäkin, mutta tomaattikastikkeen sijaan levitin pohjan päälle kaksi purkkia smetanaa. Päälle laitoin säikeiksirevittyä nyhtöpossua, suolaa ja parmesaania. Moni tekee valkoisen pizzan ilmankin juustoa, mutta itse halusin nyt tähän käyttää parmesaania, joka on hyvää ja sitä sattui olemaan avattuna. Paiston jälkeen valuttelin vielä kauttaaltaan päälle öljyä, niin kuin tässä Valion valkoisen pizzan ohjeessa neuvottin tekemään.
Tuli superhyvää! Smetana sopi tähän aivan mahtavan hyvin. Smetanasta tuli ihana paksu suutuntuma ja raikas täyteläinen maku. Nyhtöpossu, jonka katsominenkin jo kyllästytti, sai uutta eloa tästä ruuasta. Jo tympivästä nyhtöpossusta tuli kuin tulikin vielä yksi herkullinen ruoka, JES!
Lisäksi tein pakastevihanneksia mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan. Eli 250 grammaa kulhoon, 5 min mikrossa täydellä teholla puolivälissä sekoittaen.
Valkoinen pizza
Pohja:
5 dl vehnäjauhoja
2 dl vettä
1 tl suolaa
1 pussi kuivahiivaa tai 25 g tuorehiivaa (puolet 50 gramman paketista)
50 g sulatettua voita
Kastike:
2 purkkia (à 120 g) smetanaa tai creme fraichea (joissakin ohjeissa kastikkeena käytetään turkkilaista jogurttia, kermaviiliä tai tuorejuustoa – niitäkin voisin joskus tähän kokeilla)
Täytteet:
tällä kertaa 150 grammaa nyhtöpossua, suolaa ja 110 grammaa parmesaania, mutta vain mielikuvitus on rajana – ainakin kaikki mikä sopii leivän päälle, todennäköisesti sopii tähänkin. Yksi hyvä tunnettu yhdistelmä tähän on pekoni ja punasipuli.
Päälle:
öljyä (voi olla mitä öljyä löytyy ja mistä tykkää, tai voi käyttää halutessa myös voisulaa)
Jos käytät tuorehiivaa, lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota tuorehiiva siihen. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi 42-asteiseksi (kädenlämpöä kuumempi mutta ei kättä polttava) ja sekoita kuivahiiva jauhoihin. Sekoita suola jauhoihin tai veteen, kunhan jompaan kumpaan. Sekoita keskenään jauhot ja vesi. Jos seos vaikuttaa kuivalta, voi sekoittaa mukaan vähän lisääkin vettä. Sekoita mukaan voisula sen lämpöisenä, että se ei polta sormia. Vaivaa taikina kimmoisaksi. Jätä peitettynä kohoamaan noin puoleksi tunniksi.
Levitä kohonnut taikina voidellulle uunipellille. Levitä päälle smetana/cremefraiche/turkkilainenjogurtti/kermaviili/tuorejuusto. Ripottele tai asettele päälle täytteet. Nyhtöpossua käytettäessä ripottelin päälle ensin nyhtöpossusäikeet, sitten suolaa, ja sen jälkeen ripottelin päälle parmesaania. Paista 250-asteisen uunin ylätasolla 10-15 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet väriä ja pohjasta on kypsä. Minulla sopiva paistoaika oli nyt 12 minuuttia. Uunistaoton jälkeen valuttele öljyä kauttaaltaan päälle. Öljyn lisäksi sopii päälle tuoreet hyvät yrtit kuten rucola ja basilika. Joissakin ohjeissa myös lisätään parmesaanilastuja tai ilmakuivattua kinkkua tai kylmäsavulohta päälle paistamisen jälkeen.
Pizzapohjan päällä smetanaa ja nyhtöpossua.
Edellisten lisäksi päällä suolaa ja parmesaania.
Paistamisen jälkeen.
Paistamisen jälkeen, kun on öljyä valuteltu päälle.
Olen tehnyt tähteeksijääneistä lihoista lasagnettea aika monesti. Yleensä olen tehnyt sen reseptillä, jonka kirjoitin tänne, kirjoitukseeni Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat. Kyseiseen kirjoitukseen olen avannut myös muita hyväksihavaitsemiani tapoja tähdelihojen käyttämiseen, resepteineen.
Kyseinen lasagnetteresepti on alun perin Snellmanin sivuilta. Alkuperäisessä reseptissä lasagnette tehtiin jauhelihasta, joka varta vasten paistettiin lasagnettea varten. Itse en ole kuitenkaan koskaan tullut tehneeksi lasagnettea juuri vartavasten paistetusta jauhelihasta. Minulle lasagnetesta on tullut yksi monista tavoista käyttää pois ylimääräisiä kypsiä lihoja ruokaan, joka maistuisi riittävän eriltä kuin siitä lihasta alun perin koottu ateria.
Kyseisellä reseptillä tulee mielestäni tosi hyvää lasagnettea. Nyt vain minulla ei ollut kaikkia siihen tarvittavia aineksia, joten sävelsin vähän. Ensinnäkin, päälle piti tulla maitopohjaisen juustokastikkeen sijaan kermaan sekoitettua juustoraastetta. Se on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin maitokastikkeen tekeminen ja niin olisin tehnyt nytkin, jos minulla olisi ollut kermaa. Mutta eipä ollut, mutta maitoa oli, joten tein sen perinteisen lasagneen tulevan juustokastikkeen maidosta. Sekä kermaan sekoitettu juustoraaste että perinteinen juustokastike ovat mielestäni tässä tosi hyviä, mutta eivät keskenään aivan samanlaisia. Vetäytymisen jälkeen kermaan sekoitettu juustoraaste on kiinteämpi, kun taas perinteinen juustokastike on minun kokemukseni mukaan vetelämpi. Maku on luonnollisestikin kermapohjaisessa kermaisempi, ja perinteisessä juustokastikessa lasagnemaisempi. Molemmat hyviä, ja molempia käytän riippuen siitä, mitä on.
Alkuperäisessä Snellmanin ohjeessa pastana käytettiin 7 lasagnelevyä, jotka rikottiin itse. Olen usein korvannut 7 lasagnelevyä 200 grammalla lasagnettepastaa, jota olen ostanut Torino-merkkisenä nimellä Torino Lasagne Piccolo. Sitä on saatavilla sekä vaaleana että täysjyväversiona, joista täysjyväversiossa täysjyvän osuus on 51%. Molemmat versiot mielestäni toimivat tomaattisissa ruuissa. Nyt minulla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista lasagnettepastaa, mutta niitä isoja lasagnelevyjä oli, joten käytin niitä. Niitä oli jäljellä 10 kpl. En halunnut jättää kolmea lasagnelevyä pyörimään, koska se olisi ollut liian vähän minkäänlaiseen lasagneen. Niinpä päätin 1½-kertaistaa ohjeen, jottei jäisi kolmea lasagnelevyä kaappeihin pyörimään.
1½-kertaistuksessa tuli vastaan sellainen ongelma, että tomaattimurskaa olisi silloin tarvittu 600 grammaa (1½ tölkkiä), mutta minulla oli vain 400 grammaa (1 tölkki). Purkki tomaattipyreetä löytyi, joten päätin korvata 200 grammaa tomaattimurskaa yhdellä purkilla tomaattipyreetä ja lisäksi vettä sen verran, että koostumus näyttää oikealta. Sekin toimi. Tämä korvaus kuitenkin johti siihen, että lopputulos ei maistunut mielestäni yhtä tomaattiselta kuin normaalisti, ja lihan ominaismaku tuli esille normaalia enemmän. Ohjeen mukaisella tomaattimurskamäärällä siis en yleensä tunnista tämän lasagnetten lopputuloksesta lihan ominaismakua mikäli liha on aivan hienoksi pilkottu, vaan vain sellaisen yleisen bolognesekastikkeen maun. Tämänkertaisella korvauksella tosiaan bolognesemainen maku jäi vähemmälle ja possunlihainen maku tuli esille enemmän. Sekään ei periaatteessa ole huono asia, mutta itse tykkään kuitenkin enemmän siitä versiosta, joka maistuu enemmän bologneselta ja vähemmän possunlihalta. Silti, tämäkin versio on mielestäni hyvää, vaikkakin erilaista. Pakastin loput, ja sieltä pakkasesta ne kaikki tulevat kyllä syödyiksi. Alle kirjoitan lasagnetteohjeen molemmilla vaihtoehdoilla.
Lasagnette nyhtöpossusta tai muusta tähdelihasta
10-11 lasagnelevyä tai 300 g lasagnettepastaa (esim. Torino Lasagne Piccolo) – käy sekä vaalea että täysjyvä
Kastike:
450 g nyhtöpossua tai muuta kypsää lihaa/kanaa
1½ tl sipulijauhetta (tai 1-2 sipulia hienonnettuna ja kuullotettuna)
1½ purkkia tomaattimurskaa (600 g) TAI 1 purkki tomaattimurskaa (400 g) + 1 purkki tomaattipyreetä (70 g) + 3 dl vettä (lisäksi joka tapauksessa myös allaoleva vesimäärä)
3 dl vettä
suolaa maun ja lihan suolaisuuden mukaan – nyt lihassa ei maistunut suola, joten laitoin suolaa 1½ tl. Jos liha olisi ollut sopivan suolaisen makuista jo valmiiksi, olisin laittanut tähän suolaa 1 tl.
(halutessa mausteita esim. 3 valkosipulin kynttä kuullotettuna tai 3/4 tl valkosipulijauhetta, 4½ rkl chilikastiketta, 1½ basilikaa, 1½ timjamia)
(tomaattipyreetä käytettäessä lisään tähän määrään myös 1½ tl sokeria tasapainottamaan tomaattipyreen happamuutta)
Päällinen:
3 dl kuohukermaa + 250-450 g juustoraastetta + maun mukaan suolaa (itse laitan 1 maustemitallisen)
TAI
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
suolaa maun mukaan (itse laitoin 1 tl)
250-400 g juustoraastetta (itse laitoin tällä kertaa 360 g, kun sen verran sattui olemaan – alle 300 grammaakin riittäisi aivan hyvin)
Hienonna liha, tai vähintään pilko se suupaloiksi. Sekoita kattilassa kypsä liha, mausteet, tomaattituotteet ja vesi. Kiehauta.
Riko lasagnelevyt suupaloiksi, jos käytät niitä. Ripottele kastikkeen joukkoon rikotut lasagnelevyt tai lasagnettelevyt ja sekoita hyvin. Huolehdi, että lasagnelevyt eivät koske toisiinsa vaan ympäröityvät kokonaan kastikkeella. Kokemusta nimittäin on siitäkin, että toisiinsa koskemaan jääneet rikotut lasagnelevyt ovat jääneet lopputuloksessa koviksi.
Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Jos käytät kermaa, sekoita siihen suola ja juustoraaste. Kaada seos lasagneseoksen päälle uunivuokaan. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä.
Jos et käytä kermaa, tee ensin valkokastike. Sulata kattilassa voi. Sekoita siihen vehnäjauhot, ja kiehauta seos. Lisää maito mukaan pienissä erissä erissä koko ajan pohjia myöten sekoittaen varoen, ettei pala pohjaan. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes seos on paksuuntunut. Jos ehtii alkaa kiehua ennen kuin on paksuuntunut, käännä levy pienimmälle, ja keitä koko ajan sekoittaen, kunnes on paksuuntunut. Kun on paksuuntunut, siirrä pois levyltä. Sekoita mukaan suolaa. Lisää juustoraaste. Sekoita, kunnes juusto on sulanut. Kaada kastike lasagneseoksen päälle uunivuokaan. Paista 200-asteisen uunin keski- tai alatasolla noin puoli tuntia, kunnes pinta on saanut väriä. Itse normaalisti kypsennän keskitasolla, mutta nyt kun vuoka tuli liian täyteen, käytin alatasoa ja leivinpaperia vuoan alla, jotta ylikuohumissotkuja tulee mahdollisimman vähän.
Uunistaoton jälkeen anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia. Sopii pakastettavaksi.
Tähän ruokaan menneet nyhtöpossut.
Tähän ruokaan menneet lasagnelevyt.
Pilkotut nyhtöpossut kattilassa odottamassa muita aineksia.
Lasagneen tuleva kastike, jossa on nyhtöpossua, tomaattituotteita, vettä ja mausteita.
Käsin rikotut lasagnelevyt.
Lasagnelevy-kastikeseos voidellussa uunivuoassa.
Tähän ruokaan menneet juustoraasteet.
Valkokastike.
Valkokastike, johon on sekoitettu juustoraasteet.
Juustokastike kaadettuna pasta-kastikeseoksen päälle.
Ennen uuniin menoa sivusta kuvattuna.
Uunin jälkeen.
Uunin jälkeen sivuprofiilista. Seuraavalla kerralla isompi vuoka, jottei kuohu yli tuolla tavalla.
Lautasellani annos valmista lasagnettea ja salaattia. Kuten lautaselta näkyy, juustokastiketta oli vähintään tarpeeksi.
Tältä näytti juustokastikkeen alla. Ei kaunista, mutta maku oli hyvä.
Valmis lasagnette sivusta kuvattuna.
Seuraavana päivänä, kun jäljellejääneet lasagnetet olivat jäähtyneet ja kiinteytyneet jääkaapissa, leikkasin loput paloiksi ja pakastin leivinpaperoiduissa uunivuoissa.
Lasagnettepaloja leivinpaperoiduissa uunivuoissa…
…menossa pakkaseen. Leivinpaperista irtoamisen kannalta on parasta laittaa leivinpaperia vasten se ruskistuneempi puoli, kuten olen tässä tehnyt.
Molemmat vuoat vielä kelmutin, ja sitten vein pakkaseen. Jäätymisen jälkeen siirrän ne pakastuspusseihin.
Päivitys seuraavana päivänä:
Jäiset lasagnettepalat siirrettynä pakastuspusseihin, joissa niitä säilytän pakastimessa.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.