Jacky Makupalan tapainen suklaavanukas ruokakermasta

Eilen tein ruokakermasta vaniljakastiketta, jonka suutuntumasta tuli mieleeni Jacky Makupalat, joita tykkäsin syödä lapsena. Nyt teki mieli kokeilla, tuleeko samalla reseptillä itse tehty Jacky Makupala, jos lisään valmistusvaiheessa sopivat määrät kaakaojauhetta ja sokeria. Kyllä tuli! Maku ja suutuntuma ovat juuri sitä, miltä muistan Jacky Makupalan maistuvan ja tuntuvan. Edellisestä kerrasta, kun söin Jacky Makupalaa, on tosin jo pari vuosikymmentä aikaa, joten makumuisto ei ole tuore, mutta minulle tuli tästä kuitenkin vahva deja vu -tunne.

Kotitekoinen Jacky Makupala -tyylinen suklaavanukas ruokakermasta (3 pientä annosta – voi tuplata tai moninkertaistaa)
3 ½ dl ruokakermaa (350 g – voi olla UHT-ruokakermaa tai tavallista)
1 rkl Maizena-maissitärkkelystä (10.5 g)
1 rkl kaakaojauhetta (6 g – siis 100-prosenttista kaakaojauhetta, kuten Van Houten)
2 ⅓ rkl sokeria (28 g)
Sekoita kaikki ainekset kattilassa (esim. kierrevispilällä). Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen (tässä vaiheessa sekoittaminen kannattaa tehdä lastalla, jotta pohjalle jäävätkin sekoittuvat hyvin). Siirrä eri astiaan jäähtymään. Jäähdytä jääkaappikylmäksi, mieluiten peittämättä. Tarjoa jääkaappikylmänä. Ennen tarjoamista poista mahdollinen kuorettunut pinta.
Vinkki!
Ruokakermoja myydään monenlaisia. Tähän reseptiin ruokakerman on oltava maustamatonta. Maun vuoksi kannattaa valita sellainen ruokakerma, jossa ei ole lisättyä vettä. Itse käytin tähän Arlan UHT-ruokakermaa, jota olin ostanut alennuksella hävikkiruokakaupasta.

Tällä kertaa olin tyytyväinen tässä kaikkeen muuhun paitsi pintaan, josta tuli ruma. Jäähdytin annoskulhoissa, jolloin rumaa pintaa tuli suhteessa paljon. Seuraavalla kerralla jäähdyttäisin koko määrän yhdessä isossa astiassa, poistaisin kuorettuneen pinnan ja vasta sitten siirtäisin annoskulhoihin. Instagramissa sain myös hyvän vinkin, että pinta voisi pysyä samanlaisena kuin alla olevat osat, jos pintaan aivan kiinni laittaa jäähtymisen ajaksi kelmun ja poistaa kelmun vasta sitten, kun on jäähtynyt. En ole itse sellaista kokeillut, mutta kuulostaa toimivalta.

Käytin tähän muuten samaa reseptiä kuin eiliseen vaniljakastikkeeseen ruokakermasta, mutta katsoin sopivat kaakaojauheen ja sokerin määrät tästä Kotikokin suklaavanukas-reseptistä: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/97779/Suklaavanukas/ Suhteutin maissitärkkelyksen, kaakaojauheen ja sokerin määrät sille ruokakermamäärälle, mikä minulla nyt oli, eli 3 ½ dl. Vaniljatuotteet jätin pois, enkä niitä tähän kaivannut.

Ainekset sekoitettuna ennen kuumentamista.

Tätä en tekisi ensi kerralla: Siirsin annoskulhoihin jäähtymään. Parempi olisi jäähdyttää yhdessä isossa kulhossa.

Vaniljakastike ruokakermasta

Ruokakermasta tehtyä vaniljakastiketta ja hedelmäsalaattia.

Kaapissani oli vielä yksi litra Fiksuruoka.fi-kaupasta ostettua Arlan UHT-ruokakermaa, jolla oli parasta ennen 11.6. eli neljä päivää sitten. Haistelujen ja katselujen perusteella kyseinen ruokakerma oli vielä kunnossa, joten ajattelin käyttää sen pois. Nyt teki mieli kokeilla tehdä siitä ruokakermasta vaniljakastiketta. Onnistui hyvin, ja tästä tuli uusi suosikkitapani käyttää ruokakermaa. Tuli ihanan paksua, sopivan makeaa ja sopivan vaniljaista. Himona lusikoin vaniljakastiketta suuhuni ihan sellaisenaankin, vaikka hedelmäsalaattiakin olisi voinut ottaa lisää.

Vaniljakastike ruokakermasta
6 ½ dl ruokakermaa (650 g – voi olla UHT-ruokakermaa tai tavallista)
½ dl sokeria (43 g)
2 rkl Maizena-maissitärkkelystä (21 g)
1 rkl vaniljauutetta TAI 1 rkl vaniljasokeria TAI 3/4 tl vaniljajauhetta TAI 1 ½ vaniljatangon siemenet
Sekoita kattilassa ruokakerma, sokeri ja maissitärkkelys (esim. kierrevispilällä). Kuumennan kiehuvaksi koko ajan sekoittaen (sekoita mielellään lastalla, ettei kattilan pohjaan jää mitään ruskistumaan). Kiehahtamisen jälkeen siirrä kattila pois levyltä. Sekoita mukaan vaniljatuote. Kaada tarjoiluastiaan (esim. kastikekannu) ja siirrä jäähtymään. Jäähdytä vähintään kädenlämpöä viileämmäksi, mieluiten jääkaappikylmäksi. Tarjoa kylmänä.
Vinkki!
Ruokakermoja myydään monenlaisia. Tähän reseptiin ruokakerman on oltava maustamatonta. Maun vuoksi kannattaa valita sellainen ruokakerma, jossa ei ole lisättyä vettä.

Tällä kertaa jäähdytin tämän vaniljakastikkeen kaatamalla kastikekannuun ja siirtämällä jääkaappiin useaksi tunniksi. Kolmen tunnin jälkeen oli jäähtynyt kädenlämpöä viileämmäksi ja samalla paksuuntunut ihanaksi, joten silloin oli valmista tarjottavaksi.

En löytänyt googlaamalla reseptiä, jolla vaniljakastike tehtäisiin ruokakermasta, joten otin tavallisen vaniljakastikereseptin ja korvasin kaikki siinä olevat nesteet ruokakermalla, koska päiväysvanhana halusin saada sitä ruokakermaa kulumaan mahdollisimman paljon. Käytin tätä Kotilieden vaniljakastikereseptiä: https://kotiliesi.fi/resepti/vaniljakastike/ , jossa oli 6 dl maitoa, 1 dl kermaa ja 2 keltuaista. Korvasin ne kaikki 6 ½ desilitralla ruokakermaa, ja muiden ainesten määrät pidin ennallaan. Hyvää tuli näin. Suutuntuma muistuttaa Jacky makupaloja, joita söin innoissani lapsena.

Kattilassa sekoitetut ruokakerma, sokeri ja maissitärkkelys.

Vaniljauutteen sekoitus mukaan kierrevispilällä.

Tämä oli mielestäni hyvä tapa saada käytettyä pois ylimääräistä ruokakermaa, ja hyvältä maistui. Kuitenkin, jos tarvetta käyttää pois jotain tiettyä raaka-ainetta ei olisi ja voisin tehdä vaniljakastikkeen mistä tahansa aineksista mistä haluaisin eikä ylimääräiselle vaivannäölle olisi esteitä, tekisinkö silloin juuri ruokakermasta? Todennäköisesti en. Jos vaniljakastikkeen tekee sillä Kotilieden alkuperäisellä reseptillä täysmaidosta, kuohu- tai vispikermasta, kananmunan keltuaisista, sokerista, vaniljatuotteesta ja maissitärkkelyksestä, lopputuloksesta tulee selvästi umamisempi ja täyteläisempi kuin tästä ruokakermaversiosta. Kun vaniljakastiketta syö jonkin muun tuotteen kanssa, mahdollisen umamisuuden huomaan siitä, korostaako se vaniljakastike sen muun tuotteen makua niin, että kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa. Tässä ruokakermapohjaisessa vaniljakastikkeessa maistan olevan paljon enemmän umamia kuin esimerkiksi kasvipohjaisissa vaniljakastikkeissa (kaura-, soija- ja riisipohjaiset), mutta selvästi vähemmän umamia kuin kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia sisältävissä vaniljakastikkeissa. Vaniljakastikkeista kaikista eniten umamia on minun kokemusteni mukaan sellaisessa creme anglaise -vaniljakastikkeessa, jossa kaikki neste on kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia, ja paksuunnus tehdään keltuaisilla ilman lisättyjä tärkkelystuotteita. Kuitenkin mielestäni kaikista helpoin tapa saada jälkiruualle jotain valkoista umamiboostia on vatkata vaahdoksi kuohu- tai vispikermaa, maustaa se 1 ruokalusikallisella sokeria per desilitra kermaa sekä vaniljatuotteella. Pitkään säilyvistä helppokäyttöisistä tuotteita saman asian ajaa kotitekoinen vaniljajäätelö, jossa kaikki neste on kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia.

Silti, tällekin ruokakermasta tehdylle vaniljakastikkeelle on paikkansa. Tämä on kätevä, kun tähän ei tarvita muita valkoisia nestemäisiä tuotteita kuin ruokakerma, joka voi olla pitkän säilyvyyden tuote. Tulen tehneeksi tätä varmasti uudelleenkin tilanteissa, joissa on tarvetta käyttää pois ylimääräistä ruokakermaa, tai jos haluan tehdä maitopohjaista vaniljakastiketta paksumpaa, eikä kuohu- tai vispikermaa satu olemaan. Silloin kun kaupassa ei ole käyty eikä tuoreita maitotuotteita ole, UHT-ruokakermasta tulee mielestäni parempaa vaniljakastiketta kuin UHT-maidosta ja UHT-vispikermasta, koska UHT-maidossa on oma kyllästyttävä makunsa, jollaista en huomaa UHT-kermoissa.

Päivitys 24.6.2020: Tämä vaniljakastike on tosi hyvää suklaamukikakun kanssa.

Broilerin koivet uunissa + kastike paistoliemestä

Tein tänään tällaisen simppelimakuisen aterian broilerin koivista, jotka olivat maustamattomia ja maustoin ne itse pelkällä suolalla. Kypsensin ne uunissa ensin pakkauksen ohjeen mukaan, sitten kaadoin paistoliemet talteen, siirsin koivet takaisin uuniin saamaan väriä, millä aikaa tein paistoliemestä ja kuohukermasta kastikkeen. Kastikkeesta tuli vahvan kanaliemen makuinen, joka lautasella korostaa mukavasti niitä makuja jotka yhtä aikaa tulevat suuhun. Niinpä tämänkertaisessa broilerihimossani en kaivannut broileriini muita mausteita kuin suola, jolloin riittävä makukombo minulle nyt oli broileri + suola + kanaliemi + kerma + valkoinen riisi. (Lisäksi oli salaatti, jonka söin erikseen).

Broilerin koivet uunissa ja paistoliemikastike
800 g maustamattomia broilerin koipia
suolaa
(halutessa muitakin mausteita, esim. currya, paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, pippuria, rakuunaa)
Paistoliemikastike eli paistinkastike:
paistoliemet + vuoan huuhteluliemet (yhteensä noin 2½ dl)
kuohukermaa, kunnes nestettä on yhteensä 4 dl eli 400 g (kermaa n. 1½ dl)
2 rkl maissitärkkelystä (Maizena) + tilkka kylmää vettä
suolaa lopussa maun mukaan (esim. 1 maustemitta)
(halutessa muitakin mausteita, esim. yhtä tai useampaa näistä: sitrusmehua ja/tai sitruskuorta, currya, valkosipulia, yrttejä tuoreina tai kuivattuina, musta- tai valkopippuria)
Voitele sopivan kokoinen uunivuoka, ja laita siihen broilerin koivet. Hiero käsillä broilerin koipiin suolaa kaikille pinnoille (halutessa voi hieroa myös muita mausteita). Suolan määrä on makuasia: itse laitan tähän broilerimäärään vähintään 1½ tl, mutta 3 tl on jo liikaa. Anna broilerin koipien olla huoneenlämmössä vuoassaan hieromisen jälkeen yksi tunti.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45 minuuttia. Kiehauta vettä (vedenkeittimellä). Siirrä koivet hetkeksi pois vuoasta. Kaada kattilaan broilerin koivista irronneet nesteet eli paistoliemet. Kaada tyhjennettyyn vuokaan kiehuvaa vettä sen verran, että vuoan pohja peittyy. Rapsuta (lusikalla) veden joukkoon kaikki vuoan pohjaan tarttunut kiinteä aines. Kaada tämä kanaliemen makuja sisältävä vesi siihen samaan kattilaan, jossa paistoliemetkin ovat. Lisää kattilaan kuohukermaa sen verran, että nestettä on yhteensä 4 dl (400 g). (Tässä vaiheessa voi lisätä halutessa myös varovaisen määrän valkosipulia ja/tai kuivamausteita, mutta suola vasta lopussa.) Kiehauta seos. Sillä aikaa sekoita keskenään 2 rkl maissitärkkelystä ja sen verran kylmää vettä, että kaiken maissitärkkelyksen saa sekoitettua veteen tasaisesti. Sekoita maissitärkkelysseos kiehuvaan nesteeseen ohuena nauhana koko ajan (kierrevispilällä) sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä (pienin ei-nolla) kolme minuuttia koko ajan sekoittaen. (Jos tässä vaiheessa näyttää liian paksulta, voi lisätä vettä, kunnes paksuus on sopiva. Jos taas näyttää liian ohuelta, voi suurustaa lisää tai keittää kokoon.) Anna hautua miedolla lämmöllä (voi laittaa metalliritilikönkin kattilan ja keittolevyn väliin, jottei kiehu), kunnes broilerin koivet ovat valmiita (kuitenkin mielellään vähintään 15 min).
Voitele vuoka uudestaan, ja siirrä broilerin koivet takaisin siihen. Tässä vaiheessa kannattaa jättää ylöspäin ne puolet, jotka aiemmin olivat alaspäin. Siirrä takaisin uuniin ruskistumaan. Nosta lämpötila joko 225 asteeseen tai 250 asteeseen, tai käytä grillitoimintoa (voi käyttää myös oikeaa grilliä). Anna olla, kunnes broilerin koivet ovat saaneet jotain väriä pintaansa. 225 asteessa siinä kesti vielä 40 min, joten seuraavalla kerralla ehkä nopeuttaisin käyttämällä grillitoimintoa.
Kun broilerin koivet ovat valmiita, lisää kastikkeeseen suolaa maun mukaan. Aloita vähästä (esim. 1 maustemitta), ja tee lisäyksiä vasta maistelujen jälkeen, koska hautunut kanaliemi korostaa makuja, myös suolan makua. Kun suolapitoisuus on sopiva, voi lisätä halutessa myös tuoreita makuaineita, kuten sitrusmehua ja/tai kuorta ja/tai tuoreita silputtuja yrttejä. Lisää niitäkin varovasti ja maistellen. Kanan koiville ja paistoliemikastikkeelle hyvä lisäke on valkoinen riisi, mutta voi kokeilla myös esim. pastaa tai lohkoperunoita.

Paistoliemet kaadettuna kattilaan. Tässä vaiheessa niitä oli 37 grammaa.

Nesteet kaadettu taas kattilaan, ja vuoka voideltu uudelleen tarttumisen ehkäisemiseksi.

Paistoliemet ja vuoan huuhteluvedet kattilassa. Nyt nesteitä oli yhteensä 241 grammaa.

Ylijäänyt broilerin koipi, jonka jatkojalostanen johonkin myöhemmin.

Tältä aterialta jääneet luut keitän jonain päivänä kanaliemeksi yhdessä muiden pakkaseen keräiltyjen broilerin luiden kanssa.

Ylijäänyttä riisiä käytin riisiteeleipiin.

Päivitys 13.5.2020:

Tältä aterialta ylijääneen broilerin koiven käytin minestrone-tyyliseen keittoon.

Päivitys 15.5.2020:

Tältä aterialta ylijääneen paistinkastikkeen käytin nopeaan kinkkupastaan.

Mustikka-valkosuklaajuustokakku – uunissa paistettava juustokakku ilman keksejä ja liivatetta

Tämä mustikka-valkosuklaajuustokakku tehtiin Sunnuntai kakkuvehnäjauhopussin kyljestä, ja se löytyy myös täältä: https://www.raisionkeittokirja.fi/fi/resepti/-/p/valkosuklaa-mustikkajuustokakku?reid=1246053#

Okei, melkein tuolla ohjeella tehtiin. Margariinin sijaan käytettiin voita. Pinnalta jätettiin pois tuoreet mustikat ja tomusokeri, kuin ei tuoreita mustikoita ole näin marraskuun lopulla saatavilla. Mutta toki käyttäisin niitä, jos niitä olisi.

Seuraavalla kerralla laittaisin enemmän sokeria, mutta muuten hyvä. Sokeria tuli täytteesen ohjeen mukaan ½ dl, mutta seuraavalla kerralla laittaisin 3/4 – 1 dl. Toisaalta, mukana oli syömässä vieras, joka ei pidä kovin makeasta, ja hän nyt tykkäsi tästä juustokakusta kovasti. Omaan makeasta pitävään makuuni oikea sokerin määrä varmaan olisi 1 dl eikä nyt tullut ½ dl.

Makumaailma on hyvin samankaltainen kuin kermaviilitäytteisellä mustikkapiirakalla, mutta täyteläisempi, valkosuklaisempi, vähemmän mustikkainen ja vähemmän makea. Pohja maistui hyvin samalta kuin kermaviilitäytteisessä mustikkapiirakassa.

Mustikat olivat nyt pakastemustikoita. Täytteen alhaalla oleva mustikkakerros jäi vähäsen löysäksi, eikä leikatuista paloista tullut täydellisen ehjiä. Mutta makua se ei haitannut. Tuoreet mustikat olisivat ehkä vapauttaneet paiston aikana vähemmän nestettä löysyttämään massaa.

Tämä on mielestäni hyvä ohje, jolla kannattaa tehdä toistekin, mutta makeasta pitäville tosiaan isommalla sokerimäärällä. Tällä sokerimäärällä tämä maistui vähemmän makealta kuin valkosuklaa sellaisenaan, mikä aluksi tuntui vähän oudolta, kun oli valkosuklaan maku odotettua pienemmällä makeudella.

Plussaa tälle ohjeelle siitä, että sen voi tehdä ilman keksejä, ja se sopii myös kasvissyöjille, koska se ei sisällä liivatetta toisin kuin moni muu juustokakku.

Mustikka-valkosuklaajuustokakku
Pohja:
2 ½ dl kakkuvehnäjauhoja (myydään ainakin merkillä Sunnuntai Anni Helena)
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
½ tl leivinjauhetta
Täyte:
200 g valkosuklaata
150 g mustikoita
300 g maustamatonta tuorejuustoa (näin luki pussin kyljessä ja tuo määrä laitettiin, mutta tuossa nettisivuilla lukeekin 200 grammaa – kummassa on virhe?)
2 dl kuohukermaa
3-4 kananmunaa (3 jos isoja, 4 jos keskikokoisia tai pieniä)
2 rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1 rkl sitruunamehua
½ dl sokeria (tämä määrä sopii niille, jotka eivät pidä kovin makeasta – makeasta pitävien kannattaa laittaa 1 dl)
(koristeluun tuoreita mustikoita ja tomusokeria, jos on mustikkasesonki)
Ota pyöreäpohjainen irtopohjavuoka, jonka halkaisija on noin 22-24 cm. Voitele sen reunat hyvin, koska tämä pohja on vuokaan tarttuvaista sorttia.
Leikkaa leivinpaperista vuoan pohjan kokoinen pala. Vuoraa sillä vuoan pohja.
Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri. Tämä on helpompaa, jos voi on hyvissä ajoin ennen leipomista leikattu pieniksi kuutioiksi ja annettu pehmetä huoneenlämmössä.
Lisää voi-sokerivaahtoon kananmuna, samalla sähkövatkaimella vatkaten. Vatkaa tasaiseksi.
Sekoita keskenään vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita ne voi-sokeri-kananmunaseokseen, mutta ei sähkövatkaimella. Hyvä väline siihen on nuolija.
Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille niin ylös kuin pystyt. Siirrä jääkaappiin odottamaan täytteen valmistamista.
Sulata valkosuklaa. Sen voi tehdä joko vesihauteessa tai mikrossa täydellä teholla välillä sekoittaen.
Sekoita keskenään kerma ja maissitärkkelys.
Vatkaa munat sähkövatkaimella yksitellen tuorejuuston joukkoon. Sekoita mukaan sitruunamehu. Vatkaa sähkövatkaimella joukkoon sulatettu valkosuklaa, kerma-maissitärkkelysseos ja sokeri.
Levitä pohjan päälle 1/3 mustikoista. Kaada täyte päälle. Ripottele päälle loput mustikat.
Paista 175-asteisen uunin alatasolla 50-60 minuuttia. Pakastemustikoita käytettäessä aika on lähempänä 60 kuin 50 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä vuoassaan, siirrä jääkaappiin. Nauti vasta seuraavana päivänä kylmänä.
Kakun reunat on helpointa irrottaa vuoasta, jos reunat käydään läpi muovilastalla tai muulla ei-metallisella ohuella työkalulla.

Alla on linkkejä muihin tästä blogista löytyviin jälkiruokiin.

Porsaan palapaisti, keitetyt perunat, sinappikastike ja pakastevihannekset

Tämä oli tosi hyvänmakuinen ateria. Aloitin aterian tekemisen joskus aamupäivällä. Ruskistin valurautapannulla voissa 800 grammaa porsaan palapaistia, jotka tuli ostettua, koska olivat tarjouksessa. Siirsin ruskistuneet palapaistit kattilaan, ja sekoitin niihin 2 tl suolaa. Pannulle lisäsin 6 dl vettä (koska pakkauksen ohjeessa neuvottiin laittamaan nestettä 3 dl per 400 gramman paketti), kiehautin sen ja samalla kaavin lastalla pannun pohjaan hyytyneitä lihanesteitä mukaan. Kun tunsin kaapineeni tarpeeksi, kaadoin ne pannunhuuhdevedet sinne kattilaan lihapalojen päälle, ja sekoitin näppituntumalta ½ tl suolaa mukaan. Kiehautin, madalsin lämmön pienimmälle ei-nollalle, kansi päälle ja jätin hautumaan 1½ tunniksi niin kuin pakkauksen ohjeessa neuvottiin. Ei kuitenkaan ollut vielä siinä vaiheessa nälkä, joten laitoin kattilan ja levyn väliin sellaisen metalliritilikön, pidin hellan säädön ennallaan eli pienimmällä ei-nollalla, ja jätin siihen neljäksi tunniksi. Nälän tullessa keitin perunat, tein mikrossa pakastevihannekset pakkauksen ohjeen mukaan, viipaloin suolakurkkuja ja tein kastikkeen.

Hyppää reseptiin

Kastikkeen pohjaksi kaadoin lihat nesteineen siivilän läpi toiseen (pienempään) kattilaan. Punnitsin, että nestettä oli jäljellä enää 300 grammaa, vaikka 600 grammaa siihen alun perin laitoin. Lisäsin nesteeseen 200 grammaa smetanaa (eli melkein kaksi purkillista – toisesta purkista mies oli pikkumäärän käyttänyt johonkin) ja ruokalusikallisen makeaa sinappia. Kiehautin, ja kiehumista odotellessa sekoitin kylmään vesitilkkaan pienessä lasissa 1½ rkl Maizenaa. Sekoitin Maizenan kiehuvaan nesteeseen, madalsin lämmön pienimmälle ei-nollalle ja keitin koko ajan sekoittaen 3 minuuttia. Kastiketta ei olisi haitannut enempikin paksuus, mutta en jaksanut alkaa enää lisäämään enempää Maizenaa, koska halusin jo päästä syömään.

Ja kylläpä tyytyväisenä söinkin! Oli tosi maukasta ja juuri sopivan suolaista. Usein minulla on tullut ali- tai ylisuolaista, mutta nyt kerrankin tuli juuri sopivan suolaista <3 Suolakurkut eivät loppujen lopuksi sopineetkaan tähän niin hyvin kuin kuvittelin, vaan tykkäsinkin enemmän ilman suolakurkkuja. Niinpä santsatessani en santsannut suolakurkkuja ollenkaan, vaan vain perunoita, lihaa ja kastiketta. Kastiketta santsailin itse asiassa tosi monta kertaa.

Minulla on näitä samoja tarjouksesta ostettuja porsaan palapaisteja myös pakastimessa ja haluan ehdottomasti syödä samanlaista ruokaa toistekin, joten kirjoitan tähän selkeämmin auki ohjeen:

Porsaan palapaisti ja sinappikastike
800 g porsaan palapaistia
voita ruskistamiseen
6 dl vettä
2½ tl suolaa (tai maun mukaan)
Kastike:
paistoliemi (n. 3 dl)
200 g smetanaa (n. 2 purkkia à 120 g – kävisi myös kerma jos sitä sattuisi olemaan)
1 rkl makeaa sinappia (tai muuta sinappia tai enemmän sinappia maun mukaan)
1½-2 rkl Maizenaa
Ota porsaan palapaistit mielellään puoli tuntia ennen valmistamisen aloitusta huoneenlämpöön. Ruskista palapaistit isolla valurautapannulla yhdessä kerroksessa voissa. Siirrä ruskistuneet palapaistit kattilaan (tai pataan). Sekoita niihin 2 tl suolaa. Lisää pesemättömälle samalle pannulle 6 dl vettä. Kiehauta, ja kaavi lastalla hyytyneitä lihanesteitä mukaan nesteeseen. Kun enempää ei irtoa, kaada pannun sisältö kattilaan (tai pataan) lihapalojen päälle, ja sekoita mukaan ½ tl suolaa. Kiehauta. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Jätä 1½ tunniksi. 1½ tunnin jälkeen laita kattilan (tai padan) ja hellan levyn väliin metalliritilikkö, ja jätä muhimaan n. neljäksi tunniksi.
Ota pieni puhdas kattila ja siihen sopiva siivilä. Kaada lihapalat siivilään niin, että liemet valuvat puhtaaseen kattilaan. Lisää liemeen smetanat (tai kermat) ja (makea) sinappi. Kiehauta. Kiehumista odotellessasi sekoita Maizena kylmään vesitilkkaseen. Sekoita Maizena-vesiseos kiehuvaan liemeen koko ajan sekoittaen. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle, ja keitä koko ajan sekoittaen 3 minuuttia. Maista, ja lisää sinappia tai muuta maustetta tarvittaessa. Tarjoa palapaisti ja kastike mielellään perunoiden ja vihannesten kanssa.

Päivitys myöhempänä päivänä:

Vielä kaksi lounasta tämän jälkeen söin tämän aterian tähteitä. Pilkoin lautaselle keitettyjä perunoita, lihaa ja kastiketta, lämmitin mikrossa ja sekoitin tasaiseksi:

Oli oikein hyvää. Kastikkeessa voimistui jääkaappisäilytyksen aikana makean sinapin maku, mutta ei liialliseksi. Kertaalleen jäähdytetyt uudelleenlämmitetyt keitinperunat usein maistuvat vähän ei-hyviltä, mutta nyt en sitä ei-hyvää makua näissä huomannut, vaan maistui vain hyvältä.