Tämän aterian pääraaka-aineet ovat pakastekala (alaskanseiti), kuohukerma, creme fraiche, voi, sitruuna, peruna ja vehnäjauho kalan leivitykseen. Alaskanseiti on mielestäni saman makuinen kuin tavallinen seiti, eli joillakin valmistustavoilla maku on jokseenkin tympeä, joten käytän molempia samalla tavalla. Leivittäminen ja rasvassa paistaminen tuppaa tekemään molemmista hyvää ja koko perheelle maistuvaa, ja niin se teki tälläkin kertaa. Yleensä olen tehnyt alaskanseitistä ja seitistä rasvassa paistaen kalapihvejä tai kalapuikkoja, mutta nyt teki mieli mieluummin kokonaista leivitettyä alaskanfileetä. Hyvä, nopea ja helppo kastike tälle kalalle oli nyt Sandefjordin kastike, jonka resepti on alun perin täältä: https://anna.fi/ruoka/mita-tanaan-ruoaksi/huippukokin-ylistama-sandefjordin-kastike-muuntaa-voissa-paistetut-ahvenet-gourmet-ruoaksi

Hyppää reseptiin: Sandefjordin kastike, Paistettu alaskanseiti

Sandefjordin kastikkeen reseptissä luki ”1-2 annosta”. Tuplasin sen, koska kalaakin tein 4 annosta. Kastikkeen resepti oli alun perin paistetuille ahvenille, mutta niitä minulla harvoin on. Pakastettu alaskanseiti sopii paljon paremmin kukkarolleni, mutta hyvin alaskanseiti sopi myös tämän kastikkeen kanssa. Tämä kastike on mielestäni ennen kaikkea sitruunakastike, mutta myös kermakastike ja creme fraiche -kastike. Alkuperäisen reseptin mukaan tehtynä tässä kastikkeessa maistuu sitruuna paljon, mutta ei kuitenkaan ole mielestäni syömäkelvottoman hapanta. Perunan kanssa syötäessä sitruunan maku tasapainottuu jonkin verran, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ei ole sitruunafani, sitruunamehun määrää kannattaa vähentää. Toisaalta tähän voisi lisätä sitruunan kuorta, jota alkuperäisessä reseptissä ei ollut, sillä sekin yleensä tällaisiin kastikkeisiin hyvin sopii.

Kastikkeessa maistuu myös kerma ja creme fraiche selvästi. Kastike on kuumana paksuudeltaan samaa luokkaa kuin kuohukerma sellaisenaan, mutta jääkaappikylmänä kiinteytyy creme fraichen paksuiseksi. Tämä kastike voisi ehkä toimia myös kylmänä, mutta en ole vielä sitä ehtinyt kokeilla.

Ehdottoman plussan tämä kastike saa nopeudesta: ei tarvitse muuta kuin kiehauttaa ainekset, lisätä makuainekset ja soseuttaa tasaiseksi koneella. Kun vertaa muihin tietämiini kalalle sopiviin lämpimiin kastikkeisiin, niistä vain voisulakastike eli maustettu voisula vetää vertoja tämän Sandefjordin kastikkeen nopeudelle.

Alkuperäisessä reseptissä luki ”Sekoita kuuma kastike hyvin, esimerkiksi sauvavatkaimella, kuohkeaksi vaahdoksi ennen tarjoamista”. En ole koskaan ennen kuullut sanaa ”sauvavatkain”, mutta googlen kuvahaku sillä sanalla antaa kuvia sauvasekoittimista, joten oletan niiden olevan sama asia. Sekoitin siis kuuman kastikkeen sauvasekoittimella, mutta ei siitä mitään kuohkeaa vaahtoa tullut. Näin pienellä määrällä kastike hädin tuskin edes ylsi sauvasekoittimen pyörivään osaan. Mutta kun katson alkuperäisen reseptin kuvaa, ei kastike näytä kovin vaahtomaiselta siinäkään, joten en usko menettäneeni mitään.

Sandefjordin kastike (2-4 annosta)

4 rkl kuohukermaa (60 g)

4 rkl ranskankermaa eli creme fraichea (60 g)

4 rkl voita (54 g)

2 rkl sitruunamehua (30 g) TAI vähemmän, jos ei pidä paljosta sitruunan mausta: kokeile silloin ensin 1 rkl, maista ja lisää tarvittaessa esim. 1 tl kerrallaan. (Yhdestä sitruunasta tulee yleensä mehua vähintään 2 rkl.)

suolaa ja pippuria maun mukaan

Laita kattilaan kerma, creme fraiche ja voi. Kiehauta. Lisää ensin varovasti sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi koneella, esimerkiksi sauvasekoittimella. Maista, ja lisää tarvittaessa sitruunamehua, suolaa ja/tai pippuria maun mukaan. Tarjoa heti kalaruoan kanssa. Jos on tarvetta uudelleenlämmittää, mikro ei välttämättä ole paras idea, koska kermakastikkeet herkästi leikkaavat mikrossa. Uudelleenlämmittämisen suosittelen tekemään hellalla matalimmalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes on sulanut taas kaadettavaksi kastikeeksi, ja sitten kastike kannattaa ottaa heti pois levyltä.

Jos tähän kaipaa lisämakuja, kokeilisin esimerkiksi seuraavia, joista kaikki lisäisin lopussa yhtä aikaa muiden makuaineiden kanssa:

* sitruunan kuorta raastettuna – esim. puolesta sitruunasta

* tuoreita yrttejä silputtuina – kourallinen esimerkiksi tilliä, persiljaa tai ruohosipulia

Alaskanseitifileitä minulla oli 400 gramman pakastekalikka merkiltä Findus. Fileet oli jäädytetty yhteen. Järkevintä olisi ollut tehdä niin kuin pakkauksessa neuvottiin, että sulattaa yön yli jääkaapissa, jolloin fileet saa irti toisistaan. En ollut tällä kertaa niin ennakoiva, joten sulatin koko kalikan ilman pakkaustaan lautasella mikrossa sulatusteholla, kunnes olivat sulaneet sellaisiksi, että ne saa irti toisistaan. Siinä kesti kai jotain 10 minuuttia, mutta otin aina välillä pois ja tarkistin tilanteen, jotta eivät ala kypsyä mikrossa. Seuraavalla kerralla ehdottomasti parempi idea olisi vain ottaa illalla sulamaan jääkaappiin. Kun fileet olivat sulaneet ja sain ne irti toisistaan, ne näyttivät tältä:

Paistettu alaskanseiti (n. 4 annosta)

400 g pakastettua alaskanseitifileetä

suolaa kalaan

1 kananmuna

1 dl vehnäjauhoja (65 g) + 1 tl suolaa (tämä riitti 400 grammalle alaskanseitifileitä juuri ja juuri – tarvittaessa voi sekoittaa lisää esim. ½ dl vehnäjauhoja + ½ tl suolaa)

paistamiseen voita (tai muuta rasvaa)

Sulata pakastekalat mieluiten yön yli jääkaapissa omassa pakkauksessaan niin, että on jokin lautanen alla ottamassa kiinni mahdollisia sulamisvesiä. Irrota fileet toisistaan. Jos ne eivät olisi irtonaisia fileitä vaan neljä 100 gramman annospalaa, leikkaisin vain ne annospalat korkeussuunnassa kahtia ohuemmiksi, ja sitten jatkaisin samaan tapaan. Leivitystä saattaisi tarvita silloin enemmän.

Ripottele suolaa kalafileiden molemmille puolille. Riko syvään lautaseen kananmuna, ja vispaa sen rakenne tasaiseksi kierrevispilälle. Toiseen syvään lautaseen mittaa vehnäjauhot, ja sekoita niihin suola.

Kasta kalafileet ensin kananmunaan niin, että kastuu kauttaaltaan. Sitten pyörittele kalafileet vehnäjauhoseoksessa niin, että jauhoa on joka puolella.

Paista kalafileet paistinpannulla runsaassa voissa keskilämmöllä muutama minuutti per puoli, tai kunnes molemmat pinnat ovat ruskistuneet ja kala sisältä kypsää. Alaskanseitifileen paketin mukainen kypsymisaika pannulla on 5-7 minuuttia.

Lisäksi keitin kuorittuja perunoita ilman suolaa aloittaen perunat kylmästä vedestä, mutta toki perunat voi kypsentää nopeammin jättämällä kuorimatta ja kiehauttamalla ensin veden vedenkeittimellä. Perunapussi oli ostettu tavallisena vihreänä kiinteiden perunoiden pussina, mutta vasta kotona huomasin, että lajikkeena luki Annabelle. Annabelle-perunalajikkeesta olenkin lukenut, että se on pidetty ja monen mielestä paremman makuinen kuin perunat normaalisti. Näitä syödessäni totesin, että tämän Annabelle-perunan maku vaikuttaa olevan vähän enemmän varhaisperunamainen kuin talviperunoissa yleensä. On ehkä miedompi se talviperunan ominaismaku, mutta silti lähempänä talviperunaa kuin varhaisperunaa. Perunakriittinen lapsenikin söi tätä keitettyä Annabelle-perunaa valittamatta, ja hän valittaa perunoista helposti. Kuitenkin tämä Annabelle-perunakin on minulle sellainen, että en sitäkään huvikseen ihan sellaisenaan söisi. Kastikkeen tämäkin vaatii. Minulle, joka olen tottunut syömään tavallisiakin perunoita, makuero Annabellen hyväksi on kuitenkin ehkä sen verran pieni, että en varmaan ala varta vasten etsiä kaupoista juuri Annabellea, vaan ostanen jatkossakin sitä, mitä vihreässä pussissa satutaan myymään.

Salaatin virkaa tällä aterialla toimitti kaupan valmis salaattisekoitus, jossa on jääsalaattia, valkokaali ja punakaalia. Se toimii minulle hyvin salaattina silloin, kun ei huvita muutakaan kasvisten eteen tehdä kuin kaataa valmiiksi pestyä salaattisekoitusta suoraan pussista lautaselle. Olen kirjoittanut sen mausta aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/11/16/pyttipannu-keitetyista-perunoista-makkarasta-ja-sipulista/

Päivitys 23.2.2020: Loput Sandefjordin kastikkeet söin leivän päällä. Paahdoin paahtoleipiä, ja levitin niiden päälle kylmää Sandefjordin kastiketta. Levittyi hyvin ja pysyi hyvin leivän päällä. Sitruunan maku oli kuitenkin edelleen sen verran vahva, että parhaimmillaan tämä olisi varmasti ollut jonkinlaisella kalavoileivällä, kuten vaikkapa lohivoileivällä tai savusiikavoileivällä. Sitruunan maku siis tuntui kylmänä olevan vieläkin hallitsevampi kuin lämpimänä, mutta ei kylmänäkään kuitenkaan syömäkelvottoman hapan. Mutta joka tapauksessa, tämä kastike pärjäisi mainiosti vähemmälläkin sitruunalla. Puolet alkuperäisen ohjeen sitruunamehusta todennäköisesti riittäisi.

Muita kala-aiheisia kirjoituksia:

• Kastikkeita kalalle
• Kala-pastavuoka eli kalapasta uunissa
• Savukala-riisisalaatti
• Ruokaa tähteistä: ylijäänyt lohi, savukala ja muu kypsä kala
• Ylijäänyt graavilohi, kylmäsavulohi ja muu suolattu kuumentamaton kala

Muita perunalisäkkeitä täällä.