Perunaleipäset ylijääneistä kypsistä perunoista

Hiivalla kohotetut leipäset, joihin meni ylijääneet kypsät perunat.

Aiempana päivänä syötiin kasslerkyljyksiä, paistinkastiketta ja perunoita. Perunoita jäi kahdeksan (8) kappaletta yli, mikä oli juuri sama määrä kuin aiemmin talteen ottamassani perunaleipästen reseptissä, joten päätin kokeilla tehdä niistä ylijäämä perunoista perunaleipäsiä. Onnistui oikein hyvin: Tuli ihanan pehmeitä hiivaleipäsiä, joiden paksuus on rieskan ja sämpylän välimaastossa ja joissa on sopivassa suhteessa paistopintaa ja perunaisen mehevää sisusta. Tämä ei ole se nopein leipomani leipä jämäperunoista, sillä paljon nopeampia leipiä tähteeksi jääneistä perunoista ovat ainakin perunarieskat ja teeleivät. Näissä hiivalla kohotetuissa perunaleipäsissä kuluu aikaa kohotuksiin ja paistamisiin, mutta silloin kun aikaa ja kiinnostusta leipomiseen on, tämäkin on mielestäni ehdottomasti leipomisen arvoinen leipä. Alla perunaleipästen resepti.

Perunaleipäset kypsistä perunoista (4 isoa perunaleipästä)
8 kypsää jäähtynyttä perunaa ilman kuoria (perunat voivat olla keitettyjä, höyrytettyjä tai vaikka mikrossa kypsennettyjä)
1 pussi kuivahiivaa (11 g) TAI 25 g tuorehiivaa (puolet tavallisesta kuluttajille myytävästä hiivapaketista, joka painaa 25 g)
50 g voita
3 rkl tummaa siirappia (60 g)
2 tl suolaa
6 dl maitoa (600 g)
2 dl hiivaleipäjauhoja (120 g – alkuperäisessä reseptissä sama desilitramäärä grahamjauhoja – voi myös korvata vehnäjauhoilla, sama desilitramäärä)
12 dl vehnäjauhoja (780 g)
Muusaa jäähtyneet kypsät perunat. Itse muusaan jäähtyneet perunat mieluiten nyrkeillä siinä kulhossa, johon aion taikinan tehdä. Muusaamisen voi tehdä nyrkkien sijaan myös esimerkiksi haarukalla tai perunasurvimella, jos haluaa.
Laita kattilaan voi ja maito. Lämmitä ne kattilassa levyllä miedolla lämmöllä. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä seos 42-asteiseksi. Jos taas käytät tuorehiivaa, lämmitä 37-asteiseksi. Sekoita kierrevispilällä niin, että mukaan ei jää kiinteitä voipaloja.
Sekoita voi-maitoseokseen siirappi ja suola. Sekoita siihen tuorehiiva, tai sekoita kuivahiiva hiivaleipäjauhoihin.
Sekoita kierrevispilällä keskenään voi-maitoseos ja muusatut perunat. Sekoita kierrevispilällä mukaan hiivaleipäjauho. Sitten laita kierrevispilä pois, koska on aika lisätä vehnäjauhot käsin.
Sekoita käsin vehnäjauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, joka irtoaa kulhon reunoista. (Jos ei taikina irtoa kulhon reunoista siinä vaiheessa, kun koko jauhomäärä on sekoitettu mukaan, sekoita mukaan lisää jauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Toisaalta jos taikina tuntuu kuivalta eli jauhoja tuli liikaa, voi tarvittaessa lisätä maitoa vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopiva.)
Peitä taikinakulho (esim. leivinliinalla) ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan vähintään 40 minuutiksi.
Kun taikina on kohonnut, jaa taikina neljään osaan. Nosta neljälle leivinpaperiarkille kullekin neljäsosa taikinasta, kukin neljäsosa yhtenä möykkynä. (Kunkin leivinpaperiarkin alla voi tässä vaiheessa olla uunipelti tai olla olematta.)
Ripottele kunkin taikinamöykyn päälle jauhoja. Taputtele käsillä kukin taikinamöykky matalahkoksi isoksi leipäseksi. Jos taikina alkaa liiaksi tarttua tässä vaiheessa käsiin, ripottele päälle vähän lisää jauhoja. Töni käsillä röpelöiset reunat tasaisemmiksi. Anna leipästen kohota leivinpapereilla puoli tuntia. Laita uuni lämpenemään 200 asteseen niin, että uuni on lämmennyt puolen tunnin kohoamisen jälkeen. (Minun uunillani lämpeneminen 200 asteeseen kestää 10 minuuttia, eli laitan uunin lämpenemään 20 minuutin kohoamisen jälkeen.)
Juuri ennen paistoa pistele haarukalla se leipänen, joka on menossa uuniin. (Siirrä leipänen leivinpapereineen uunipellille, jos ei ollut jo.) Paista kutakin leipästä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, tai kunnes pinta on ruskistunut.
Anna kunkin kypsän leipäsen jäähtyä hetki sen verran, että niihin voi käsillä koskea. Sitten leikkaa leipäset paloiksi ja nauti. (Maku on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun perunaleipäsen on antanut jäähtyä käsinkoskettavaksi ennen leikkaamista, mutta leipänen on vielä lämmin.)
Vinkki: Alkuperäisen reseptin mukaan taikinaan voi lisätä halutessa myös ½ dl paahdettuja auringonkukansiemeniä. Ne sekoitettaisiin nesteeseen heti siirapin ja suolan jälkeen.

Tämä perunaleipästen resepti tuli minua vastaan sivustolla mtvuutiset.fi, tässä linkki: https://www.mtvuutiset.fi/teemasivut/leivontanurkka/ajankohtaista/artikkeli/ylijaaneet-peruna-hyotykayttoon-syksyn-pehmein-leipa-syntyy-edellisillan-tahteista/7095944#gs.b1o9q1 Kyseisen sivuston mukaan resepti on alun perin ruotsinkieliseltä MittKök-sivustolta, jonka linkki on tässä: https://mittkok.expressen.se/recept/potatisbrod/ . Itse käytin leipoessani tuota alkuperäistä ruotsinkielistä Potatisbröd-reseptiä. Suurin ero noissa mtvuutiset-sivuston ja MittKök-sivuston resepteissä näytti olevan se, että ensin mainitussa perunat muusataan, jälkimmäisessä raastetaan. Itse mieluiten muusaan, koska olen leipomiskokemusteni perusteella tullut siihen tulokseen, että perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat paremmin esille silloin, kun perunat kunnolla muusaa taikinaan eikä vain raasta. Erityisominaisuuksilla tarkoitan tässä perunan kykyä tehdä taikinasta erityisen pehmeää, mehevää ja hienolla tavalla makeutuneen perunan makuista.

Nämä perunaleipäset maistuvat mielestäni ihanalta yhdistelmältä hiivaleipää ja perunaista leipää. Tykkään haukata tällaista, joka on rieskaa paksumpaa, mutta niin mehevää, etten koe tarvetta halkaista. Tämän paksuiset leivät silloin, kun ne eivät sisällä merkittävää määrää perunaa, syön mieluiten halkaistuna, mutta peruna tekee tästä ihanan pehmeää unelmaleipää.

Alkuperäisestä reseptistä poikkesin tosiaan siinä, että raastamisen sijaan muusasin perunat. Tämän lisäksi poikkesin alkuperäisreseptistä vielä kahdessa kohdassa. Grahamjauhoa minulla ei ollut, joten korvasin samalla määrällä hiivaleipäjauhoa. En huomaa hiivaleipäjauhon läsnäoloa lopputuloksesta, joten jos ei olisi sitäkään, sen voisi ihan hyvin korvata samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Tuoretta hiivaakaan minulla ei ollut, joten korvasin kuivahiivalla. Alkuperäisen ohjeen mukainen 50 grammaa tuorehiivaa vastaisi kahta pussia kuivahiivaa, mutta minä käytin vain yhden. Leipomiskokemusteni perusteella yksi pussi kuivahiivaa tai 25 grammaa tuorehiivaa yleensä riittää tämän kokoisille leipätaikinoille. Tässä tapauksessa oli vielä kohotusaikakin sellainen, että minulla ei jäänyt epäilystäkään, eikö tämä hiivamäärä riittäisi, ja riittihän se. Esimerkiksi vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa muuten todetaan, että hiivamäärä yleensä laitetaan resepteihin varmuuden vuoksi isommaksi kuin mitä oikeasti tarvitaan. Ottamatta enempää kantaa juuri tähän perunaleipästen reseptiin, itse olen leipoessani käyttänyt hiivaa niinkin vähän kuin neljännes tai kolmannes reseptin hiivamäärästä, ja silti on kohonnut ohjeen mukaisessa ajassa.

Tämä ja muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet kypsät perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Kyseinen kirjoitus on tätä kirjoittaessani tämän blogini suosituin ruokahävikkikirjoitukseni, ja itse asiassa suosituin kaikista kirjoituksistani. Toiseksi suosituin on Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi ja kolmanneksi suosituin Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Tällä kirjoitushetkellä tämän blogin suosituimmat reseptit ylijääneiden kypsien perunoiden jatkojalostuksesta ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista, Röstiperunat keitetyistä perunoista ja Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista.

8 kypsää perunaa, jotka muusasin nyrkeillä tähän taikinaan. Muusatuistakin luulin ottaneeni kuvan, mutta näköjään en ottanutkaan.

Hiivaleipäjauhot ja kuivahiiva sekoitettuna keskenään.

Suola ja siirappi sekoitettu voi-maitoseokseen.

Taikinakulho liinalla peitettynä kohoamassa.

Taikina jaettuna neljäksi möykyksi leivinpapereille, joista kahden alla ovat ainoat uunipeltini.

Ensimmäinen leipänen pisteltynä ja menossa uuniin.

Toinen valmis leipänen 20 min paiston jälkeen.

Neljäs leipänen pisteltynä ennen paistoa.

Ylijääneitä perunaleipästen paloja menossa pakkaseen pakastuspusseissa, jotka on suljettu pussinsulkijoilla.

Perunateeleivät keitetyistä perunoista

Eiliseltä savulohiaterialta jäi kolme keitettyä perunaa, jotka halusin käyttää johonkin nopeaan leivontaan. Muuten olisin tehnyt näistä ylijääneistä keitetyistä perunoista perunarieskoja, mutta kananmunat oli loppu. Olen kerran kokeillut jättää vain perunarieskareseptistä kananmunan pois, mutta silloin rakenne jäi mielestäni keskeltä liian löysäksi, joten aloin mieluummin miettiä kokonaan eri reseptiä. Tuli mieleeni perunateeleivät perunamuusista, sillä siihen munaa ei tarvita. Sitä reseptiä soveltaen sain tehtyä hyvät teeleivät keitetyistä perunoista ilman kananmunaa. Myöskään hiivaa ei näihin perunateeleipiin tarvita, sillä nämä kohotetaan leivinjauheella, niin kuin teeleivät yleensäkin. Yksinkertaisesti muusasin kuorettomat keitetyt perunat, mittasin paljonko muusia tuli, suhteutin reseptin muut ainekset muusimäärän mukaan ja jatkoin samaan tapaan kuin muusista tehtäessä. Nämä perunateeleivät maistuvat mielestäni ennen kaikkea hyvältä teeleivältä, jossa mukana perunarieskan makua ja suutuntumaa.

Perunateeleivät keitetyistä perunoista (2 isoa teeleipää)
n. 300 g keitettyjä perunoita ilman kuoria (n. 3-6 perunaa riippuen perunoiden koosta – keskikokoisia n. 5 kpl, isoja keitinperunoita n. 3 kpl, isojen uuniperunoiden kokoisia riittää 2 kpl)
n. 3 dl täysmaitoa (n. 300 g)
75 g voita sulatettuna
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa (tai 3 tl, jos tykkää voimakassuolaisesta teeleivästä)
Muusaa kuorettomat perunat (esim. nyrkeillä, haarukalla tai perunasurvimella). Sekoita niihin maitoa vähintään sen verran, että seos on kuin perunamuusia.
Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita perunaseokseen voisula. Sekoita vehnäjauhoseokseen perunaseos. Tarvittaessa lisää myös maitoa sen verran, kuin tarvitaan, että taikinan saa sekoitettua tasaiseksi taikinaksi. Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa. Tarkoitus on tulla lusikoitava suhteellisen tasainen taikina, joka ei leviä itsestään ennen paistoa.
Vuoraa leivinpaperilla kaksi uunipeltiä. Lusikoi kullekin pellille puolet taikinasta keoksi. Ripottele kummankin keon päälle jauhoja. Taputtele käsillä taikinakeot matalahkoiksi. Ripottele tarvittaessa lisää jauhoja, jos taikina alkaa tarttua käsiin. Tasoita käsillä reunoista rosot pois sen verran kuin jaksat (rosot palavat nopeasti, mutta toisaalta palaneet rosot on helppo leikata pois). Pistele kukin teeleipä haarukalla ennen paistamista.
Paista kutakin isoa teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä ja teeleipä on kypsä. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää tuoreeltaan voin kanssa, mutta säilyy myös huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Ylimääräiset voi pakastaa.
Vinkkejä:
* Perunan määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinan saa sekoitettua lusikalla tasaiseksi ja se ei leviä itsestään ennen paistoa, lopputulos on todennäköisesti hyvä. Samalla periaatteella voi käyttää perunan sijaan tähän muitakin kypsiä aineksia, mitä on tarvetta käyttää pois. Sekaan voi laittaa myös vähän juusto- tai porkkanaraastetta, jos haluaa. Päälle voi ripotella halutessa esimerkiksi juustoraastetta, kaurahiutaleita tai siemeniä.
* Tällä reseptillä voi tehdä kaksi isoa perunateeleipää ylijääneestä perunamuusista korvaamalla 300 g perunaa ja 1 dl maitoa 4 desilitralla perunamuusia.
* Samalla reseptillä voi tehdä halutessa myös pienempiä teeleipiä. Paista niitäkin 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa ja sisältä kypsä. Pienemmät kärähtävät herkemmin, joten ota pois uunista mieluiten ennen kuin teeleivissä on mustaa.
* Kokeile samaa reseptiä myös ylijääneillä uuniperunoilla. Reseptissä olevat 300 g keitettyjä perunoita voi korvata kahdella kypsällä (Rosamundan kokoisella) uuniperunalla. Muusaa uuniperunat ilman kuoria, lisää maitoa niin paljon, että seos on perunamuusin paksuista, ja kuiva-aineisiin sekoitettaessa lisää niin paljon maitoa, kuin tarvitaan tasaisen taikinan aikaansaamiseksi.

Tämä perunateeleivän resepti on käytännössä perunamuusiteeleivän ohje 1.5-kertaistettuna. Vehnäjauhojen määrän pyöristin alaspäin, koska perunan osuus tuli vähän isommaksi kuin perunamuusiteeleivän ohjeessa. Leivinjauheen ja voin määrät on suoraan 1.5-kertaistettu alkuperäisestä ohjeesta. Maidon määrän katsoin silmätuntumalla sellaiseksi, että taikinan rakenne on sopiva. Suolan määrän jätin 1.5-kertaistamatta, koska alkuperäisen ohjeen 2 tl suolaa 3½ dl jauhomäärää kohden tuotti voimakassuolaisen lopputuloksen, millaiselle on paikkansa ja usein teeleipiin sopiikin voimakassuolaisuus, mutta tällä kertaa minun ei tehnyt mieli voimakassuolaista. Kyseisen perunamuusiteeleivän ohjeen olen itse alun perin katsonut täältä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html , josta olen vain korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla makusyistä. Kyseisessä blogissa kerrotaan ohjeen pohjan olevan alun perin Valion Lämpimäisiä-keittokirjasta, jollaista minulla itselläni ei ole, mutta voisi olla hyvä idea hankkia.

Kolme ylijäänyttä keitettyä perunaa, joista yksi oli keskikokoinen, yksi pieni ja yksi iso oli ehkä tuplasti normaaliperunan kokoinen. Nämä painoivat yhteensä 300 grammaa.

Ensimmäinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen.

Toinen valmis teeleipä 15 min paistamisen jälkeen ja leikattuna paloiksi.

Ylijääneet teeleivän palat pakastuspussissa menossa pakkaseen.

Näitä teeleipiä tehdessäni tulin miettineeksi, mikä ero oikeastaan on teeleivällä ja rieskalla. Minun käyttämäni reseptit perunateeleiville ja perunarieskoille eroavat toisistaan ennen kaikkea kolmella tavalla: 1) perunarieskoissa perunasoseen osuus on korkeampi 2) perunarieskoissa käytän kananmunaa ja 3) perunarieskoissa en käytä leivinjauhetta. Maku näissä perunateeleivissä on mielestäni selvästi enemmän teeleivän kuin perunarieskan maku. Moni käyttämäni rieskaresepti (esim. puurorieskat, riisirieskat ja spagettirieskat) sisältää samat perusraaka-aineet kuin teeleivät ja valmistetaan samalla tavalla kuin teeleivät, mutta erottavana tekijänä teeleivän ja rieskan välillä näyttäisi olevan selvästi suurempi leivinjauheen määrä teeleivässä kuin rieskassa. Rieskaresepteissä näyttää olevan 1 tl leivinjauhetta 3 dl jauhoja kohden, teeleivissä taas suunnilleen samaa jauhomäärää kohden 2 tl leivinjauhetta. Rieskoissa käytän usein myös kananmunaa, jota ei vaikuta tarvittavan teeleipiin. Rieskat joissakin resepteissä myös kohotetaan hiivalla, mutta teeleivät ilmeisesti kohotetaan aina leivinjauheella.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoitettaessa tämän blogin suosituimmat tähdereseptit keitetyistä perunoista ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista uunissa, Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista ja Röstiperunat keitetyistä perunoista.

Piimälimppu, jonka taikinassa tähteeksi jääneet keitetyt perunat

Eiliseltä jäi viisi keitettyä perunaa: https://ruokaideat.com/2019/08/02/perunoita-savusiikaa-sitruuna-persiljakastiketta-ja-keitettyja-porkkanoita/

Tuli sitten mieleen pitkästä aikaa tehdä piimälimppu (toiselta nimeltään joululimppu), jonka taikinaan päätin laittaa keitettyjen perunoiden loput. Piimälimppuihin käytän alun perin tätä Kinuskikissan ohjetta: https://www.kinuskikissa.fi/joululimppu/

Olen hionut reseptiä oman makuni mukaiseksi sen verran, että korvaan öljyn voilla ja puolitan mausteiden määrät alkuperäisestä. Nyt minulla oli tilanne, että minulla oli ruisjauhoa jäljellä 5½ dl ja ohjeeseen tarvittiin 3½ dl. En halunnut jättää kahta desilitraa ruisjauhoa isossa pussissaan kaappiin lojumaan, vaan kerroin ohjeen ainesmäärät 1.5:llä, jotta ruisjauhot menisi kivasti kaikki loput siihen. Tällöin limppuja tuli kahden sijaan kolme, jotka mahtuivat samalle pellille tarpeeksi hyvin. Meillä nämä piimälimput ovat yleensä olleet niin kuluisia, että kolme piimälimppua ei ole yhtään liikaa.

Olin tulostanut Kinuskikissan sivuilta tämän ohjeen joskus kauan sitten. Nyt suoraan siihen tulostettuun reseptiin merkitsin ne 1.5-kertaiset ainesmäärät, minkä jälkeen muistin, että ai niin ne mausteiden määrät piti puolittaa:

Keitettyä perunoita oli niin pieni määrä suhteessa muun taikinan määrään, että päätin vain lisätä ne kuorittuina muusattuina reseptiin muuttamatta mitään muuta. Vielä en ole valmista kypsää limppua maistanut, vaan maistan vasta huomenna. Kokemuksesta tiedän nimittäin, että vaikka perunalimppu onkin kypsä jo tänään, se on maun puolesta valmis eli parhaimmillaan vasta huomenna tai jopa sitäkin myöhemmin. Hyvää kannattaa siis odottaa <3

Päivitän huomenna tai ylihuomenna tänne tarkemmat tiedot tästä perunalimpusta, kunhan saan maistettua tätä 1.5-kertaiseksi muokattua versiota, jossa on perunaa mukana. Kuvat laitan tänne jo nyt:

Ylläolevat kuvat: Kuvassa 1 taikina kohoamassa kulhossa (kohotettiin tunti). Kuvassa 2 limput kohoamassa pellillä (kohotettiin puoli tuntia). Kuvassa 3 kohonneet limput menossa 200-asteisen uunin keskitasolle. Kuvassa 4 olen juuri voidellut limput siirappivedellä paiston puolivälissä eli 20 min paistettu, 20 min jäljellä.

Päivitys 3.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Nyt olen tätä piimälimppua syönyt lounaalla, ja hyvää oli:

Postaus itse lounaasta täällä: https://ruokaideat.com/2019/08/02/tonnikala-perunavuokaa-ja-kirsikka-porkkanaraastetta/

Verrattuna niihin kertoihin, kun perunaa en tässä limpussa käyttänyt, en nyt huomannut maussa eroa. Eilen vielä ennen nukkumaanmenoa kun leikkasin näitä limppuja viipaleiksi sitä varten, että pakastan osan viipaleista heti, huomasin rakenteen olevan tavallista lörpömpi. Huoneenlämpöön yöksi jääneestä limpusta lörppöys oli kuitenkin jo kadonnut. Perunalla on joo taipumus löysyttää leipiä, mutta tällä perunamäärällä ei vielä löysyttänyt liikaa. Superperunaiset leivät minulla ovat yleensä jääneet mataliksi ja sisältä sellaisiksi kosteahkoiksi, mutta nyt tällä kertaa oli kuitenkin hyvinleikattavia viipaleita, joten perunan määrä ei ollut liiallinen. Kokonaisuudessaan olen tähän piimälimppuun niin tyytyväinen, että taidan jatkossakin tehdä kolme limppua kerralla eikä kaksi, niin kuin alkuperäisessä ohjeessa on. Kirjoitan tänne ylös ohjeen kolmen limpun satsille:

Piimälimppu eli joululimppu (3 kpl)
3/4 pakettia hiivaa (37.5 grammaa)
7.5 dl piimää (750 grammaa)
1.5 dl tummaa siirappia (210 grammaa)
3/4 rkl suolaa
3/4 rkl pomeranssinkuorta
1 tl kuminaa
1 tl anista
1 tl fenkolia
3 rkl sulatettua voita
5.5 dl ruisjauhoja (275 grammaa)
n. 12 dl vehnäjauhoja (780 grammaa)
(+ 5 keitettyä perunaa kuorittuna ja muussattuna, jos on – kuorittu paino n. 350 grammaa)
Voiteluun:
1/2 dl siirappia (70 grammaa)
1/2 dl vettä (50 grammaa)
Lämmitä piimä kattilassa levyllä miedolla lämmöllä kädenlämpöiseksi. Sillä aikaa sulata mikrossa voi. Jos on keitettyjä ylimääräisiä perunoita, kuori ja muussaa ne. Mausteetkin ehtii tässä välissä valmiiksi mitata kippoon, josta ne on helppo kipata kaikki kerralla mukaan sitten, kun sen aika tulee.
Kun piimä on kädenlämpöistä, ota se pois levyltä ja liuota siihen hiiva. Sekoita mukaan siirappi, suola ja mausteet. Sekoita tässä vaiheessa mukaan myös muusatut perunat, jos niitä on. Käsivispilä on tässä kätevä väline sekoittamiseen. Sekoita sillä mukaan myös sulatettu voi sen lämpöisenä, että se on sula, mutta ei niin kuuma, että se polttaisi sormet ja mahdollisesti myös hiivan.
Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot desilitra kerrallaan. Sitten sekoita taikinaan vehnäjauhot desilitra kerrallaan. Kun kaikki jauhot on saatu sekoitettua taikinaan, laita taikinakulhon päälle leivinliina tai lautanen. Jätä kohoamaan 60 minuutiksi eli yhdeksi tunniksi. Minä käytän helppona kohottamispaikkana astianpesukoneen päällä olevaa pöytätasoa, johon astianpesukoneesta vuotaa mukavasti lämpöä. Näin pitkällä kohotusajalla kuitenkaan sen kohotuspaikan lämpötilan kanssa ei ole oikeasti tarkkaa, vaan peitettynä riittää, että kohoaa sellaisessa paikassa, joka ei ole mahdottoman vetoinen.
Kun taikina on kohonnut sen 60 minuuttia ja näyttääkin kohonneelta, ota pelti ja laita sen päälle leivinpaperi. Jaa taikina kolmeen osaan, ja muotoile kukin kolmesta osasta jonkinlaiseksi palloa muistuttavaksi muodoksi leivinpaperin päälle. Muotoilemisessa voi käyttää apuna vehnäjauhoja, mutta itse en viitsi, koska en ole niin tarkka täydellisistä muodoista. Pistele niihin taikinapalloihin reikiä haarukalla – joskus pistelen nätisti, joskus puran aggressioni hakkaamalla haarukalla ihan kunnolla (molemmat tavat käyvät tähän). Jätä palleroiset siihen kohoamaan puoleksi tunniksi. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen niin, että uuni on lämpimänä sen puolen tunnin kohotuksen jälkeen.
Paista kohonneet limput 200-asteisen uunin keskitasolla ensin 20 minuuttia. Sillä aikaa sekoita kipossa voiteluun tuleva siirappi-vesiseos. Sen 20 minuutin jälkeen ota limput uunista ulos. Voitele limput siirappi-vesiseoksella. Pullasuti on siihen hyvä väline. Voitelun jälkeen laita limput takaisin uuniin vielä 20 minuutiksi, eli niin, että paistoaika yhteensä on 40 minuuttia. Alkuperäisessä Kinuskikissan ohjeessa neuvotaan voitelemaan vielä paiston jälkeen uudelleen siirappi-vesiseoksella, mutta itse olen luopunut siitä hommasta, koska paiston jälkeen sivellyt siirapit ovat aina jättäneet limppuihin tahmean pinnan, jota en oikein arvosta.

Tätä ohjetta kirjoittaessani huomasin samalla, että siihen tulostettuun reseptiin, jonka kuva on ylempänä, olin hiivamäärän laskemisessa sekoillut jotain. Siis kun kahteen limppuun hiivaa piti tulla ohjeen mukaan 3/4 pakettia, 1.5-kertainen annos tarkoittaisi yli yhtä pakettia hiivaa, mutta olin jostakin syystä kirjoittanut paperiin 75 grammaa ja oikeasti laittanut taikinaan sen 3/4 pakettia hiivaa, mikä siinä alkuperäisessä ohjeessa ennen 1.5-kertaistamista oli. Noh, joka tapauksessa se 3/4 pakettia hiivaa nyt selvästikin riitti, joten sen määrän kirjoitin nyt tuohon ylläolevaan reseptiin.