Mikrossa kypsennetyt perunat, voisulakastike, nyhtöpossu ja appelsiinisalaatti

Olen alkanut syödä useammin perunoita sen jälkeen, kun olen oppinut ”keittämään” perunat kypsäksi mikrossa. Perunan kypsentäminen mikrossa on mielestäni erittäin käytännöllistä silloin, kun perunoita tarvitaan vain pieni määrä. Mikrossa kypsennetyn perunan maussakaan en ole huomannut mitään vikaa ainakaan hyvän kastikkeen kanssa syötynä. Mikroaaltouunissa kuitenkin kuoritun perunan ylempi pinta voi kuivua ”kumiperunan” pinnaksi, mutta olen huomannut voivani estää sen kääntämällä perunat 5 minuutin jälkeen, jos ne tarvitsevat mikroaaltouunia vielä lisää. Kuorellisia perunoita taas en ole kokeillut kypsentää/keittää mikrossa, koska pidän enemmän kuorittuina kuin kuorineen keitetyistä perunoista.

Hyppää reseptiin: Mikrossa kypsennetyt perunat

Tälle aterialle kuorin kaksi perunaa, ja pistelin niihin reikiä haarukalla. Pistely ilmeisesti ehkäisee perunan ”räjähtämistä” mikrossa. Laitoin syvälle lautaselle vähän vettä ja perunat siihen reikäpuoli ylöspäin. Laitoin lautasen päälle kanneksi, ja kypsensin mikrossa täydellä teholla 5 minuuttia. Olen huomannut, että kahdelle perunalle 5 minuuttia mikrossa joskus riittää, joskus ei. Kypsyys on helppo kokeilla haarukalla tai tikulla niin kuin kattilassa keitetyistä perunoista. Tällä kertaa viiden minuutin jälkeen siirsin perunat tavalliselle matalalle lautaselle reikäpuoli alaspäin. Perunoiden on tärkeää tässä vaiheessa olla eri puoli ylöspäin kuin alussa, jottei pinta mene kumiperunamaiseksi.

Lautaselle laitoin perunoiden päälle voita sulamaan kastikkeeksi, ja perunoiden viereen itse tehtyä nyhtöpossua suoraan pakkasesta (nyhtöpossu oli savustettu, mutta sitä ei lihan mausta huomaa, vaan savustuksen maku oli vain paistoliemessä). Peitin lautasen toisella lautasella, ja kuumensin mikrossa täydellä teholla, kunnes nyhtöpossu oli kuumaa. Siihen meni 2 minuuttia.

Mikron huristessa revin pehtoorin salaattia ja pilkoin appelsiinia. Lautasen tultua mikrosta lisäsin lautaselle revittyä pehtoorin salaattia ja pilkottua appelsiinia. Lihan ja perunan päälle ripottelin vielä suolaa ja pippuria, ja aloin syömään. Oli tosi hyvää.

Kuoritun perunan kypsennys mikrossa
Kuori perunoita sen verran kuin sillä aterialla tarvitaan. Pistele perunoihin reikiä haarukalla tai tikulla. Laita syvään lautaseen tai mikronkestävään kulhoon vähän vettä pohjalle, ja siihen päälle perunat reikäpuoli ylöspäin. Peitä lautasella, mikronkestävällä kannella tai kuvulla. Kypsennä täydellä teholla, kunnes perunat tuntuvat haarukalla kokeiltaessa kypsiltä. Jos perunoita on vain yksi, tarkista perunan kypsyys parin minuutin välein ja käännä peruna samalla. Jos perunoita on vähintään kaksi, tarkista kypsyys 5 minuutin välein ja käännä samalla yläpuoli alapuoleksi. Kun perunat ovat kypsiä, käytä keitettyjen perunoiden tapaan. Voisula on yksi hyvä ja helpo kastike.
2-3 perunaa kypsennän itse yleensä mikrossa täydellä teholla ensin 5 minuuttia yhdeltä puolelta, sitten käännän ympäri ja kypsennän vielä 2 minuuttia.

Päivitys 13.4.2020:

Olen sittemmin kypsentänyt samalla tavalla myös kuorellisia perunoita. Kypsymisaika on ollut sama (kolmella perunalla 7 minuutissa on tullut kypsää, kääntö ensimmäisen viiden minuutin jälkeen). Kuoriminen on ollut hieman hankalampaa kuin tavallisten kuorineen keitettyjen perunoiden. Maku ei minun mielestäni ole yhtään heikompi kuin tavallisilla keitetyillä perunoilla, ainakaan majoneesin kanssa syötynä.

Päivitys 26.6.2020:

Perunamuusia on nopea tehdä yksi annos mikrossa kypsennetyistä perunoista.

Muita peruna-aiheisia kirjoituksia:

Ankkaliemi – ankan luista ja muista tähteistä keitetty liemi

Viikonloppuna tehtiin uunissa kokonainen ankka: https://ruokaideat.com/2019/11/25/paahdettu-kokonainen-ankka-uunissa-paistinkastike-uunijuurekset-ja-riisi/

Nyt siitä oli lihat syöty loppuun. Jäljelle jääneistä luista ja muista ei-lihoista keitin liemen. Olen keittänyt ankkalientä ennenkin, ja minulla on siitä hyvät kokemukset. Se maistuu vähän niin kuin joltakin kiinalaiselta ruualta, vähän niin kuin kinkulta ja vähän niin kuin kanaliemeltä. Ankkaliemessä on miellyttävä umaminen maku, joka mielestäni sopii joka ruokaan. Nyt kun mukana oli myös ankan syömättä jääneitä paahtuneita nahkoja, makuun tuli mukaan myös mukavaa paahteisuutta.

Laitoin isoon kattilaan ankan luut ja muut roippeet. Peitin vedellä, jonka jälkeen tosin luut nousivat pintaan kellumaan. Tätä reilun kolmen kilon ankkaa varten tarvittiin vettä neljä litraa. Lisäsin suolaa ½ tl per litra, eli nyt yhteensä 2 tl suolaa. Kiehautin, kuorin vaahdon pois, madalsin lämmön pienimmälle ei-nollalle, keitin kannen alla 10 tuntia, siivilöin. Nestettä oli ehtinyt haihtua pois sen verran, että kaikki neste mahtui kolmen litran kattilaan. Jäähdytin, ja siirsin jääkaappiin säilytykseen.

Liemi kiehuu. Vaahto on enimmäkseen kuorittu pois. Kun sitä ei enää muodostunut, oli aika laskea lämpöä.

Liemi kaadettuna siivilän läpi kattilaan.

Ankkaliemi ankan luista ja muista tähteistä
ankan luita (ja muita tähteeksi jääneitä osia, jos on)
vettä niin, että luut peittyvät
suolaa esim. ½ tl per litra vettä
Laita luut ja muut kiinteät osat kattilaan. Peitä vedellä. Kiehauta. Kuori vaahtoa pois sitä mukaa, kuin sitä muodostuu. Kun on kiehahtanut ja kaikki vaahto kuorittu pois, madalla keittolevyn lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Keitä kannen alla 5-12 tuntia. Siivilöi liemi. Ne liemet, joita ei käytetä tai kiehauteta uudelleen viiden päivän kuluessa, kannattaa säilyttää pakastimessa.
Samalla tavalla voi keittää lientä myös muiden lintujen luista: esim. broilerin, kanan, kalkkunan. Eri lintulajien luita voi myös tarvittaessa yhdistellä. Luita voi tarvittaessa säilöä pakastimessa ennen liemeksi keittämistä, ja lopputuloksena syntyvä liemi sopii silti pakastettavaksi.
Lientä voi myös keittää tähteeksi jääneistä naudan ja sian luista. Silloin liemestä tulee lihaisan makuinen ja tuoksuinen.

Päivitys seuraavana päivänä

Tältä liemi näyttää jääkaappikylmänä:

Liemi oli siis kylmänä jokseenkin hyytelöistä. Käytin sitä munakeittoon.

Päivitys 3.12.2019:

Lopuista ankkaliemistä tuli hyvä broilerikeitto.

Pyttipannu keitetyistä perunoista, makkarasta ja sipulista

Oli jäljellä keitettyjä perunoita aiemman päivän lohiaterialta. Tällä kertaa päätin käyttää niitä pyttipannuun. Pyttipannusta ja muista jämäperunoden hyödyntämistavoista olen aiemmin kirjoittanut oman postauksensa Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.

Pyttipannu oli tosi hyvää, ja sitä olisin voinut syödä enemmänkin. Viidestä perunasta ja yhdestä makkarasta tuli vain noin kaksi annosta. Olen usein paistanut keitetyt perunat laittamalla ne kuumaan rasvaan, mutta nyt laitoinkin ne kylmään rasvaan, jonka vasta sitten kuumensin. Perunoista tuli nyt paljon paremman makuisia kuin paistetuista keitetyistä perunoista yleensä. Taidanpa siis jatkossakin paistaa keitetyt perunat aloittamalla kylmästä rasvasta. Usein olen tehnyt pyttipannun raaoista perunoista, mutta nyt kun oli keitettyjä perunoita valmiina, pyttipannu olikin tosi nopea tehdä.

Lisänä oli nyt kaupan valmista salaattisekoitusta (myytiin nimellä Suomalainen salaattisekoitus), jossa on jääsalaattia, valkokaalia ja punakaalia. Sekoitus on valmiiksi huuhdeltu ja siten käyttövalmis. Yllättävän hyvin sekin nyt maistui. Valko- ja punakaalit maistuivat siinä paljon paremmilta kuin omissa salaateissani silloin, kun käytän niihin jompaa kumpaa kaalia. Tässä valmiissa sekoituksessa kaalit olivatkin paljon ohuempia kuin mitä omissa salaateissani, joten siinä se juju varmasti on.

Pyttipannu (n. 2 annosta)
5 keitettyä kuorittua perunaa
1 makkara
1 sipuli
voita paistamiseen
suolaa
Lisäksi:
kananmunia 1-2 per syöjä
Leikkaa perunat ja makkara kuutioiksi. Laita isolle paistinpannulle voita, siihen päälle perunakuutiot, ja kuumenna pannu. Paista keskilämmöllä molemmin puolin ruskeiksi. Siirrä perunakuutiot pois pannulta.
Ruskista pannulla makkarakuutiot. Lisää pannulle sipulisilppu. Paista sekoittaen, kunnes sipulisilppu on läpikuultavaa. Lisää pannulle paistetut perunakuutiot. Lisää suolaa maun mukaan, ja sekoita tasaiseksi.
Paista lisäksi kananmunia syöjien makujen mukaiseen kypsyysasteeseen, ja ripottele suolaa päälle. Itse haluan kananmunani mieluiten molemmin puolin ruskistuneina niin, että keltuainenkin on kypsä. Jotkut taas tykkäävät mieluummin ruskistamattomista puhtaan valkoisista valkuaisista ja juoksevista keltuaisista. Jotkut tykkäävät ripotella paistettujen munien päälle myös valkopippuria.

Muita tästä blogista löytyviä pyttipannuja:

Kinkkukiusaus tuoreista perunoista, kuohukermasta, palvikinkusta ja tuoreesta sipulista – ilman pakasteita, juustoa ja ruokakermaa

Minulla oli vielä joitakin kuukausia sitten itse tehtyä kinkkukiusausta pakastimessa. Sen loppuminen aikoinaan harmitti, ja kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, halusin sitä lisääkin valmiina annoksina pakkaseen. Tänään sitten vihdoin sain aikaiseksi. Hyvää tuli niin kuin ennenkin. Kiusausruokiahan voi tehdä muustakin kuin vain kinkusta, mutta kaikista kiusauksista kinkkukiusaus taitaa kuitenkin olla suosikkini. Kiusaukset ovat mielestäni erittäin käteviä siihen, jos on tarvetta käyttää pois 5-6 dl kuohukermaa.

Palvikinkku, kuohukermaa, sipuli, kilo perunoita. Näistä aineksista tein kinkkukiusauksen.

Kinkkukiusaus
1 kilo kiinteitä perunoita (tai yleisperunoita – pääasia, että ei jauhoisia perunoita, koska mössööntövyys ei ole tässä ruuassa toivottavaa)
1 pala palvikinkkua (n. 400 g)
1 sipuli + 1 rkl voita + 1 tl sokeria
5 dl kuohukermaa (voi myös käyttää 6 dl, jos sen verran sattuu olemaan)
2 tl suolaa
Silppua sipuli. Kuullota se voissa läpikuultavaksi. Mausta sokerilla. Siirrä jäähtymään.
Kuori perunat. Leikkaa ne ohuiksi tulitikkumaisiksi suikaleiksi. Leikkaa kinkku suikaleiksi. Palvikinkussa olevaa tummaa reunaa ei tarvitse poistaa, vaan sekin sopii mukaan.
Voitele uunivuoka. Levitä sen pohjalle puolet perunasuikaleista. Levitä päälle kinkkusuikaleet ja sipulisilppu. Levitä päälle loput perunasuikaleista. (Halutessa voi myös vain heittää vuokaan peruna- ja kinkkusuikaleet ja sipulisilppu, sekoittaa ne keskenään, ja levittää seos tasaiseksi.)
Sekoita kermaan suola. Kaada vuokaan. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 1 tunti, kunnes pinta on saanut väriä ja perunat ovat kypsiä. Anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia.

Tällainen kinkku tähän kiusaukseen meni tällä kertaa.

Valmis kinkkukiusaus sivuprofiilista kuvattuna.

Kun kinkkukiusausta oli syöty ja loput olivat jäähtyneet jääkaapissa, pakastin osan. Leikkasin kinkkukiusauksesta pieniä paloja, jotka nostin leivinpaperoituun uunivuokaan ruskistunut puoli alaspäin sillä pyrkimyksellä, että palat eivät koske toisiinsa. Kelmutin vuoan, ja laitoin sen pakastimeen. Huomenna siirrän jäätyneet palat pakastuspussiin, jota säilytän pakastimessa.

Kinkkukiusauspaloja menossa pakkaseen leivinpaperoidussa uunivuoassa.

Kiusaus on myös yksi hyvä tapa käyttää tähteeksi jäänyttä lihaa, kanaa tai kalaa. Reseptin sellaiselle olen kirjoittanut tänne, postaukseeni Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat. Tähän blogiini olen kirjoittanut aiemmin porokiusauksesta, joka oli tähteeksi jääneestä poronkäristyksestä tehty kiusaus.

Päivitys seuraavana päivänä:

Jäätyneet kinkkukiusauksen palat pakastuspussissa, joka meni pakastimeen säilytykseen.

Päivitys 21.11.2019:

Lämmitin pakastimesta annoksen kinkkukiusausta. Söin sen salaatin kanssa:

Oikein hyvää oli vielä pakastamisen jälkeenkin.

Myöhempi päivitys:

Tässä taas pakkasesta lämmitettyä kinkkukiusausta lautasella. Siihen loppui pakastetut kinkkukiusaukset, joten pitänee tehdä jossakin vaiheessa lisää. On se niin maistuva ruoka kiireisiin nälkiin. Tässä tapauksessa lisänä kaupan valmista salaattisekoitusta, jota vain kaadoin suoraan pussista lautaselle, ja pilkoin kurkkua päälle.

Pinkkiä perunaa, juuripersiljaa ja patty pan kurpitsaa uunissa sekä hirven jauhelihaa

Kuvassa vasemmalta oikealle: paahdettua juuripersiljaa, paahdettua patty pan kurpitsaa, pinkkiä perunaa voin kanssa ja paistettua hirven jauhelihaa.

Jääkaappiini oli unohtunut pinkkejä perunoita (lajike Mulberry Beauty) ja juuripersiljaa. Niitä oli käytetty viimeksi reilu viikko sitten tällä aterialla: https://ruokaideat.com/2019/10/13/savustettua-nyhtopossua-ja-uunijuureksia/

Nyt päätin käyttää jääkaapista pois ruokia vanhemmasta päästä. Laitoin pinkit perunat kattilaan keittymään ja juuripersiljat uuniin. Juuripersiljoja oli jäljellä kaksi kappaletta, joten ne kuorittuani ja pilkottuani uunipellille jäi vielä paljon tilaa. Täytin sen jäljellejääneen tilan pilkotuilla patty pan kurpitsa -kuutioilla. Edellisen kerran olin paahtanut patty pan kurpitsa -kuutioita uunissa tätä kurpitsa-halloumipastaa varten, joka oli tosi hyvää: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/

Pinkit perunat keitin kuorittuina kypsiksi samalla lailla kuin tavallisetkin perunat. Juuripersilja- ja patty pan kurpitsa -paloja paahdoin leivinpaperoidulla uunipellillä 200-asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia. Kasvispalojen päälle olin valutellut ennen paistoa voisulaa ja ripottellut suolaa päälle. Hirven jauhelihan vain paistoin voissa ja maustoin. Mausteeksi laitoin nyt 500 grammaan hirven jauhelihaa ½ tl sipulijauhetta ja 1 tl suolaa, jolloin mausta tuli just hyvä.

Uunikasviksista eli uunijuuripersiljasta ja uunipattypankurpitsasta tuli nyt tosi hyvän makuisia. Juuripersiljan oma (sellerimäinen) maku jotenkin katosi kurpitsan kanssa kypsennettäessä, ja juuripersiljakin maistui lopulta kurpitsalta. Patty pan kurpitsa oli uunissa paahdettuna tosi hyvää niin kuin edelliselläkin kerralla, eli makeahkoa pehmeän hedelmäisen makuista.

Mutta tällä kertaa patty pan kurpitsan kuoret eivät tulleet paahdettuna yhtä mureiksi kuin edellisellä kerralla. Kyllä hampaat saivat ne hienonnettua, mutta kuitenkin oli vähän sillä rajoilla, olisiko kuitenkin parempi ilman kuoria. Juuri tässä yksilössä huomasin kovemman kuoren jo leikkaamisvaiheessa, kun veitsen oli vaikeampi mennä kuoresta läpi. Edellisellä kerralla en muista veitsen olleen niin vaikea mennä kuoren läpi. Seuraavan patty pan kurpitsan kanssa pitäisi ilmeisesti vain todeta, että jos kuoresta ei mene terävä veitsi helpolla läpi, kuoret on parempi ottaa pois ennen kypsennystä. Ellei sitten kypsennä kokonaisena kuorineen ja sitten kypsänä lusikoi pehmeitä sisuksia kuoresta talteen ja sitten vasta kuoret roskiin. Kuorien kanssa kypsennettäessä kuoresta siirtyi maltoon kaunista väriä, mikä olisi sääli menettää.

Kasvisten uunikypsentämisestä tuli muuten jännät tuoksut. Alussa tuoksui selleriltä ja kurpitsalta. Lopussa tuoksuikin joltain joulumausteilta, vaikken ollut niitä mihinkään viime aikoina käyttänyt. Siitä tulikin mieleeni, että yksi perinteinen herkku on kurpitsapiirakka, jossa käytetään jouluisia mausteita. Voisinkin koittaa jossakin vaiheessa tehdä sellaisen patty pan kurpitsasta.

Pinkistä perunasta totesin siinä aiemmassa postauksessa, että tykkään enemmän tavallisesta perunasta kuin pinkistä. Siinä postauksessa pinkki peruna oli uunissa paahdettu ja tällä kertaa keitetty. Keitettynäkin olen edelleen samaa mieltä, että tavallinen peruna on paremman makuista kuin pinkki peruna. Kuitenkin keitetty pinkki peruna voin kanssa oli mielestäni ihan ok, mutta jäi puuttumaan se hyvä perunan ja voin yhdistelmämaku, jonka halusin. Tavallisen perunan tapauksessa siis tykkään paljon tällaisesta simppelistä keitetty peruna + voi + liha/kana/kala -yhdistelmästä.

Pinkissä perunassa vaikuttaisi olevan voimakkaammin niitä perunan huonoja makuja, ja vähemmän niitä perunan hyviä makuja. Silmät kiinni syötynä tunnistaisin maun perunaksi, mutta sanoisin, että tavallista huonompman makuinen peruna. Tämä pinkki peruna tuntui olevan myös jokseenkin jauhoinen, joten muusina olisi ehkä ollut parempaa kuin kokonaisina. Joka tapauksessa, nyt kun nämä pinkit perunat on syöty, en koe halua ostaa niitä enempää, muuten kuin hävikinvälttämis-/ruuanpelastusmielessä. Jos niitä ilmaiseksi saisin, voi olla, että tekisin ne sipseiksi.

Tältä ateria ainoa, mille haluan ihan reseptin kirjoittaa talteen, on ne uunikasvikset eli juuripersilja ja patty pan kurpitsa uunissa. Hirven jauheliha oli niin helppo, että se ei tarvitse reseptiä, ja niitä pinkkejä perunoita en keittäisi uudelleen.

Juuripersiljaa ja patty pan kurpitsaa uunissa
2 juuripersiljaa
1½ patty pan kurpitsaa tai sen verran kuin uunipellille mahtuu yhteen kerrokseen
n. 30 g voita sulatettuna
suolaa
Kuori juuripersiljat. Pilko ne ja laita palat leivinpaperoidulle uunipellille. Jos kurpitsan kuoret tuntuvat kovilta ja sitkeiltä joista veitsi ei meinaa mennä läpi, kannattaa kurpitsa kuoria ja vasta sitten pilkkoa kuutioiksi. Jos kuorestakin menee veitsi helposti läpi, kurpitsan voi leikata kuutioiksi kuorineen. Poista siemenet. (Kurpitsan siemenetkin ovat syömäkelpoisia, mutta minulla on vielä löytämättä, miten niistä saa hyvänmakuisia, joten tällä erää heitin vielä siemenet pois.)
Asettele kasvispalat leivinpaperoidulle uunipellille niin, että ne mielellään eivät koske toisiinsa, mutta pääasia, että eivät ole päällekkäin. Ripottele kasvispalojen päälle suolaa. Valuttele voisula kasvispalojen päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes kasvispalat ovat saaneet väriä ja tuntuvat haarukalla kokeiltaessa pehmeiltä. Minulla ne olivat uunissa 40 minuuttia.

Tältä keitettyjen pinkkien perunoiden sisältä näytti.

Seuraavana päivänä tein tähteeksi jääneistä pinkeistä perunoista itselleni tällaisen pikalounaan:

Pinkkiä perunaa, kinkkua, kermaa, suolaa ja pippuria mikrossa lämmitettynä. Päällä persiljaa.

Pilkoin lautaselleni loput pinkit perunat. Revin käsin päälle kinkkua. Kaadoin päälle kermaa sen verran, että kaikki kastuvat. Lisäsin mukaan säästelemättä suolaa ja pippuria. Lämmitin mikrossa, sekoitin tasaiseksi ja ripottelin persiljaa päälle, kun sitäkin sattui olemaan, mutta ilmankin olisi pärjännyt. Annoksen maku ihan ok. Mutta tämäkin ruoka on kokemukseni mukaan parempi tavallisista keltaisista jämäperunoista kuin pinkeistä perunoista tehtynä, joskin tälläkin nälkä lähti.