Uuniperunat keitetyistä perunoista ja savusiikatäyte

Teki mieli uuniperunoita, samalla miettien mitä tehdä eilen keitetyistä perunoista. Kokeilin sitten tehdä uuniperunat keitetyistä perunoista, kun kerran uuniperunaa himotti ja johonkin piti käyttää ne keitettyjen perunoiden tähteet. Tämä uusiokäyttö keitetyille perunoille onnistui mielestäni hyvin: kylmät ylijääneet keitetyt perunat paahtuivat uunissa sellaisiksi, että ne maistuivat herkullisilta samanlaisen täytteen kanssa kuin tavallisetkin uuniperunat. Tällaista makoisaa ruokaa keitetyistä perunoista teen takuulla toistekin, jos sattuu olemaan keitettyjä perunoita tähteenä. Hyvin kätevää, että uuniperunat voi tehdä myös tähteeksi jääneistä keitetyistä perunoista, ja täytteenkin voi tarvittaessa tehdä tähteistä. En väitä, että keitetyistä perunoista tehdyt uuniperunat olisivat täysin sama asia kuin tavalliset uuniperunat, mutta hyvää ruokaa kuitenkin. Koko on tietenkin pienempi, ja maussa on vivahde-eroja. Molemmanlaiset uuniperunat kelpaavat minulle todella hyvin. Alla resepti.

Uuniperunat keitetyistä perunoista
kuorineen keitettyjä perunoita n. 2 kpl per syöjä korkeintaan sen verran, kuin uunipellille mahtuu
Pistele perunoiden kuoriin reikiä, jotta höyry pääsee ulos. Pistele kuitenkin vain varovasti, jotta perunat eivät hajoa. Jos perunoiden pintaan on jäänyt vettä keittämisestä, kuivaa vedet pois, koska vesi hidastaa paahtumista.
Laita pistellyt ehjät perunat leivinpaperoidulle uunipellillle niin, että perunat eivät koske toisiinsa. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes kuoret näyttävät paahtuneilta eli ruskeilta, mutta ei mustilta. Minulla siinä kesti 45 minuuttia.
Leikkaa valmiisiin uuniperunoihin ristiviillot täytteitä varten. Tarjoa täytteiden kanssa. Minulla oli nyt savusiikatäyte, mutta hyviä täytteitä ovat myös ainakin savulohitäyte ja kinkkutäyte.
Hyvä ruokailuväline syömiseen on lusikka.

Tavalliset uuniperunat ovat yleensä uunissa tunnin, joten valmiiksi kypsillä perunoilla säästää aikaa vain 15 minuuttia. Rosamunda-lajikkeesta tehdyissä uuniperunoissa on häivähdys sienimäisiä ja pähkinämäisiä makuja, joita ei ole tavallisista keitinperunoista tehdyissä uuniperunoissa. Kuitenkin jos keitettyjä perunoita haluaa uusiokäyttää, tämä on yksi hyvä vaihtoehto, vaikkei se täysin sama asia perinteisten uuniperunoiden kanssa olekaan. Muita käyttötapoja ylimääräisille keitetyille perunoille löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.

Uuniperunoita lautasella. Kaksi keitinperunoista tehtyä uuniperunaa oli sopiva annoskoko.

Uuniperunat savusiikatäytteellä sekä kurkku- ja paprikatikkuja.

Savusiikatäytteen resepti täällä.

Muita perunaan liittyviä kirjoituksia:

Mustikkarahka pakastemustikoista, kuohukermasta, rahkasta, sokerista

Tämä oli helppo, nopea ja todella hyvänmakuinen jälkiruoka, kun jääkaapissa oli kuohukermaa ja maitorahkaa ja pakastimessa mustikoita. Käytin tätä Apetitin reseptiä muuten, mutta en sulattanut mustikoita etukäteen enkä survonut niitä, ja vanilliinisokerin sijaan käytin vaniljauutetta: https://apetit.fi/reseptit/mustikkarahka/

Pakastemustikoiden maku ja suutuntuma ovat minun kokemusteni mukaan paremmat, jos mustikoita ei sulata etukäteen, vaan antaa niiden sulaa vasta rahkassa. Silloin mustikoiden maku ja rakenne ovat mielestäni lähempänä tuoreiden mustikoiden makua kuin sellaisenaan sulatetuilla mustikoilla. Toisaalta mustikoiden sulattaminen ensin mikrossa on kätevä tapa nopeuttaa valmistumista.

Mustikkarahka
200 g pakastemustikoita
2 dl kuohukermaa (200 g)
1 purkki maitorahkaa (200 g)
½ dl sokeria (n. 43 g)
2 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria (TAI ½ tl vaniljajauhetta TAI 1 vaniljatangon siemenet)
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon loput ainekset. Anna rahkan olla huoneenlämmössä tai jääkaapissa, kunnes mustikat ovat sulaneet, sekoita sitten tasaiseksi. Huoneenlämmössä minulla sulaminen kesti ½ – 1 tuntia. Jos haluaa rahkan heti valmiiksi, mustikat voi sulattaa ensin mikrossa, sitten sekoittaa kermavaahtoon kaikki ainekset, jolloin rahkan voi tarjota jo heti.

Tähän mustikkarahkaan käytin tänään 16.1.2020 purkin maitorahkaa, jolla oli parasta ennen -päiväys 3.7.2019 eli yli puoli vuotta sitten:

Koska rahka oli säilytetty koko ajan jääkaapissa avaamattomana, se oli säilynyt hyvin vielä yli puoli vuotta parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Siitä tuli yhtä hyvä mustikkarahka kuin tuoreemmastakin rahkasta tehtynä, ja kaikki meni, vaikka mieluusti olisin halunnut syödä sitä vielä huomennakin. Hapanmaitotuotteiden kanssa ylipäätään en vahdi päiväyksiä, vaan säilytän avaamattomia hapanmaitotuotteita yleensä jääkaapissa, kunnes ne tulevat käytetyiksi. Mutta avatut pyrin käyttämään muutaman päivän tai viimeistään viikon sisällä, koska avattuihin tulee ajan myötä hometta. Kuohukermaa ja maitoa taas käytän yleensä surutta vielä muutaman päivän parasta ennen -päiväyksen jälkeen, kunhan ne on säilytetty jääkaapissa eivätkä ole olleet päiväkausia avattuina. Tämänkertaiseen rahkaan käyttämälläni kuohukermalla oli parasta ennen eilen. Ennen tätä rahkaa kerkesin käyttää samaa kermapurkkia aurajuustoperunoihin ja nyhtöpossupastaan.

Muita hyviä jälkiruokia:

Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista uunissa

Jääkaapissani sattui olemaan eilen keitettyjen perunoiden tähteet, kermaa ja Aura-juustoa. Aura-juusto ei ollut enää tuoreimmillaan, sillä sen parasta ennen oli mennyt jo 3.1. eli kymmenen päivää sitten (kuva alla). Mitä muutakaan tehdä eilen keitetyistä perunoista, aurajuustosta ja kermasta kuin maukkaat aurajuustoperunat uunissa? Toki voi tehdä muutakin, mutta aurajuustoperunat nyt ovat vain niin hyviä, että niitä nyt ainakin kannattaatehdä. Aurajuustoperunat on yksi suosikkejani aurajuustoruuista, vaikka on kyllä portobello-aurajuustopizza myös tosi hyvää. Keitetyille perunoille löytyy uusiokäyttötapoja myös kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.

Kymmenen päivää sitten mennyt parasta ennen -päiväys ei haitannut yhtään.

Aurajuustoperunoita voi tehdä muutenkin kuin vain keitetyistä perunoista, esimerkiksi pakasteperunaviipaleista: https://www.valio.fi/reseptit/aura-kermaperunat/

…tai raaoista perunoista: http://maistuisvarmaansullekin.blogspot.com/2016/02/aurajuustoperunat.html

Niiden kypsennysajat ovat tunnin luokkaa, kun taas keitetyistä perunoista tehdyt aurajuustoperunat kypsyvät 25 minuutissa. Puolisen tuntia siis säästää siinä, jos on keitettyjä perunoita valmiina.

Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista teen soveltamalla tätä Valion ohjetta, jossa aurajuustoperunat tehdään keitetyistä uusista perunoista: https://www.valio.fi/reseptit/aura-perunat/

Minun kokemukseni mukaan keitetyt uudet perunat ja keitetyt vanhat perunat käyttäytyvät uusioruoissa samalla tavalla, joten vaihdan surutta niitä resepteissä sen mukaan, mitä minulla sattuu olemaan. Alkuperäisessä reseptissä olevat tomaatit ja uudet sipulit jätän sujuvasti pois aurajuustoperunoista, jos minulla ei niitä ole eikä nyt ollut. Aurajuustoperunat ovat maukkaita ilmankin sipulia ja tomaattia, mutta ei niidenkään käyttö pahitteeksi ole, jos niitä löytyy. Valion ohjeessa on kypsentämisvaihtoehdot sekä liedellä että uunissa/grillissä, joista itse olen valinnut mieluiten uunin. Ohjeessa käytetään folionyyttejä, mutta itse käytän uunissa mieluummin uunivuokaa.

Nyt minulla oli keitettyjä perunoita tähteinä kolme kappaletta, joista tuli aurajuustoperunoita noin kaksi annosta. Jos perunoita olisi ollut enemmän, olisin voinut tehdä isommankin annoksen.

Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 2 annosta
n. 3 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 200-250 g)
suolaa ja mustapippuria
40 g Aura-juustoa (tai 1/4 pussia valmista Aura-murua)
3/4 dl kuohukermaa (75 g)
Leikkaa perunat kuutioiksi. Levitä perunakuutiot voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Murustele päälle Aura-juusto. Kaada päälle kerma. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 25 minuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Hyvää sekä sellaisenaan että lisäkkeenä lihalle, kanalle tai kalalle. Sopii myös uudelleenlämmitettäväksi.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 4 annosta
n. 6 keitettyä perunaa ilma kuoria (n. 400-500 g)
suolaa ja mustapippuria
80 g Aura-juustoa (tai ½ pussia Aura-murua)
1 ½ dl kuohukermaa (150 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 6 annosta
n. 9 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 600-750 g)
120 g Aura-juustoa (tai 3/4 pussia Aura-murua)
2 1/4 dl kuohukermaa (225 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 8 annosta
n. 12 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 800 g – 1 kg)
suolaa ja mustapippuria
150-160 g Aura-juustoa (tai 1 pussi Aura-murua)
3 dl kuohukermaa (300 g)
Ohje kuten edellä.

Kolme tähteeksi jäänyttä keitettyä perunaa.

Valmiit aurajuustoperunat paiston jälkeen.

Aurajuustoperunoiden kanssa söin persimonsalaattia ja mikrossa lämmitettyä nyhtöpossua pakkasesta. Salaatti oli valmista valmiiksi pestyä salaattisekoitusta, johon lisäsin pilkottua persimonia. Nyhtöpossu oli pakastettu tästä erästä: https://ruokaideat.com/2019/10/13/savustettua-nyhtopossua-ja-uunijuureksia/

Muita perunaan liittyviä postauksia:

Kotitekoinen kalaliemi

Kalaliemen keittäminen itse kalan perkeistä on helppoa. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain kalan perkeitä, vettä ja aikaa. Suolakin parantaa makua, mutta ei ole pakollinen. Kalaliemeen voi lisätä maun vuoksi muitakin aineksia, mutta itse en muita makuja kalaliemeen kaipaa. Jos haluaa korvata kalaliemikuution itse tehdyllä kalaliemellä, on hyvä tietää, että kaupan kalaliemikuutio vastaa yleensä puolta litraa kalalientä ja sisältää 1 tl suolaa. Itse tehty kalaliemi sisältää yleensä sen verran suolaa kuin siihen itse laittaa.

Kalaliemeen voi käyttää ruuanlaitosta jääneitä kalojen päitä, ruotoja, nahkoja ja häntiä. Kidukset ja silmät kannattaa poistaa ennen liemeksi keittämistä, koska niistä voi tulla liemeen epämiellyttävää makua. Kalaliemeen voi käyttää niin raakoja kuin kertaalleen kypsennettyjä perkeitä, lukuun ottamatta keitettyjä perkeitä, koska ne ovat jo makunsa antaneet edelliseen liemeensä. Kalan perkeitä voi säilyttää pakastimessa kalaliemen keittämistä varten 1-2 kuukautta, ja kalaliemeen voi sekoittaa eri kalalajien perkeitä. Myös kaupasta ostetun kokonaisen savukalan kuten savusiian pää, nahkat, ruodot ja hännät käyvät kalaliemeen.

Itse tehty kalaliemi resepti
kalojen perkeitä: päitä, ruotoja, häntiä, nahkoja – voi olla raakoja tai kertaalleen kypsennettyjä paitsi ei keitettyjä, voi myös yhdistää raakoja ja kypsennettyjä ja eri kalalajeja
kylmää vettä niin, että ainekset peittyvät
suolaa n. ½ tl per litra (voi halutessa jättää pois)
(halutessa muita aineksia makua antamaan, esim. yhtä tai useampaa näistä: laakerin lehtiä, valkopippureita, mustapippureita, loraus valkoviiniä tai siideriä, yrttejä tai niiden varsia, sipulia, porkkanaa, selleriä, palsternakkaa)
Poista kidukset ja silmät, jos on. Laita kalan perkeet kattilaan. Lisää kylmää vettä (ja halutessa loraus valkoviiniä tai siideriä) sen verran, että ainekset peittyvät. Veden määrä kannattaa mitata tai punnita, jos lisää suolaa. Kiehauta. Kuori vaahtoa pois lusikalla tai kauhalla sitä mukaa kuin sitä muodostuu. Kun vaahtoa ei enää muodostu, käännä keittolevyn säätö pienimmälle ei-nollalle. Tässä vaiheessa voi lisätä muita kiinteitä aineksia makua antamaan, jos haluaa. Peitä kannella. Keitä 20-30 minuuttia.
Siivilöi liemi kaatamalla tiheän siivilän läpi. Siivilään jääneet voi heittää pois, paitsi mahdolliset kalan lihat kannattaa ottaa talteen. Siivilän läpi mennyt kalaliemi on valmista käytettäväksi. Se on yleensä sopivan vahvuista kalalientä sellaisenaan ilman laimentamista. Suolaa voi halutessa lisätä maun mukaan. Ylimääräiset kalaliemet voi tarvittaessa pakastaa.

Alla linkkejä postauksiin, joissa käytin itse tehtyä kalalientä.

Vastaavalla tavalla tehdään myös kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi.

Kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi

Lihaliemen tai kanaliemen tekeminen itse on helppoa. Yksinkertaisimmillaan riittää, että on luita, vettä ja aikaa. Suolakin on kiva, mutta ei pakollinen. Muitakin aineksia voi lisätä, mutta itse yleensä en lisää muita aineksia, koska en niiden makuja liemeeni kaipaa. Pelkistä luista tulee umamin makuinen liemi, joka sopii mielestäni yleisliemeksi mihin tahansa ruokaan, mihin kaivataan lihalientä tai kanalientä. Mitä enemmän luissa on kiinni lihaa, sitä enemmän liemeen tulee sen lihan ominaismakua. Jos korvaa kaupasta ostettuja liemikuutioita itse tehdyllä liemellä, on hyvä tietää, että kaupan yksi liemikuutio vastaa puolta litraa lientä, ja suolaa siitä tulee 1 tl. Itse tehty lihaliemi tai kanaliemi sisältää yleensä sen verran suolaa kuin siihen itse laittaa.

Kotitekoisia lihaliemiä ja kanaliemiä tulee myös ruuanlaiton sivutuotteena. Kun keitetään luullista tai paljon nahkaa/sidekudosta sisältävää lihaa, jäljelle jäänyt liemi on hyvää liha- tai kanalientä joko ihan sellaisenaan tai sitten vedellä laimennettuna. Itse yleensä pakastan lihojen tai kanojen keitinliemet, jos niille ei ole käyttöä lähipäivinä. Tällä hetkellä pakastimessani on naudan kielen keitinlientä. Sitä käytän lihaliemenä keitoissa suhteessa 200 grammaa naudan kielen keitinlientä + 800 grammaa vettä (+ suolaa maun mukaan) = 1 litra lihalientä.

Myös lihan ja kanan paistoliemet pakastan, jos en ehdi käyttää niitä lähipäivinä. Paistoliemiä yleensä käytän liha- tai kanalieminä suhteessa 1 rkl paistolientä + 1 litra vettä = 1 litra liha- tai kanalientä. Lopussa lisään suolaa maun mukaan.

Silloin kun varta vasten alan keittää lihalientä tai kanalientä, teen sen yleensä jämistä. Kun ruuanlaitosta jää naudan, sian, broilerin, kanan, kalkkunan tai ankan luita, keitän ne liemeksi joko tuoreeltaan tai sitten pakastan luut myöhempää liemenkeittelyä varten. Pakastan liemiä varten lisäksi muita ruuanlaitosta jääneitä eläinperäisiä syömättömiä osia, kuten nahkoja, sidekudoksia, kalvoja, ”läskireunuksia” ja parmesaanin kantoja. Niistä kaikista tulee liemeen umamia, ja lihaperäisistä osista lisäksi kyseisen lihan makua. Liemeen käyvät niin raa’at kuin kertaalleen kypsennetyt jämät. Alla tapa, jolla yleensä keitän liha- tai kanaliemet.

Kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi
luullista lihaa/lintua tai luita yhdestä tai useammasta näistä eläimistä: nauta, sika, broileri, kana, kalkkuna, ankka (voivat olla yhdistelmä raakoja, pakastettuja, kypsennettyjä jämiä, voi sekoittaa montaa sorttia ja useampaa eri eläinlajia)
lisäksi muita lihasta tai linnusta jääneitä syömättömiä/sitkeitä osia, jos on
lisäksi parmesaanin kantoja, jos on
vettä niin, että kaikki peittyvät (kannattaa mitata veden määrä)
suolaa ½ tl per litra (voi jättää pois jos tavoitteena on suolaton lihaliemi tai kanaliemi)
Laita kattilaan kiinteät ainekset. Peitä kylmällä vedellä. Kiehauta. Kuori vaahtoa pois sitä mukaa kuin sitä ilmestyy (vaahto siis nostetaan pois esim. lusikalla tai kauhalla). Kun vaahtoa ei enää muodostu, käännä levyn säätö matalimmalle ei-nollalle. Peitä kannella, ja jätä hautumaan tuntikausiksi. Raaoista luista tulee yleensä jo yhdessä tunnissa maukas liemi. Raaoissa kuitenkin on mukana yleensä lihaa, jolloin kannattaa keittää, kunnes liha on mureaa.
Kertaalleen kypsennettyjä luita kannattaa keittää vähintään 2 tuntia, mutta voi keittää jopa koko vuorokaudenkin. Itse pyrin yleensä keittämään vähintään 5 tuntia.
Lopussa siivilöi liemi kaatamalla se tiheän siivilän läpi. Luut voi heittää pois, niitä ei enää tähän tarvita. Lihat kannattaa perata talteen jos niitä on, mutta muut kiinteät osat voi heittää pois.
Liemen sanotaan säilyvän jääkaapissa 5 vuorokautta. Pitempää säilytystä varten kannattaa pakastaa. Liemen voi pakastaa, vaikka siihen olisikin käytetty kertaalleen pakastettuja aineksia, jotka on siivilöity pois.
Jos liemi on keitetty kertaalleen kypsennetyistä luista, liemi on yleensä sellaisenaan sopivan vahvuista kaikkeen, mihin tarvitaan liha- tai kanalientä. Raaoista aineksista tehtyä lientä voi olla tarpeen laimentaa vedellä ennen käyttöä. Asia selviää parhaiten maistamalla. Itselleni pääsääntö on, että jos liemessä on jo keitetty raakaa lihaa/lintua, en lisää siihen liemeen lisää raakaa lihaa/lintua ilman laimentamista, koska lopputuloksesta tulisi yleensä liian vahvaa (liian umamipitoista).
Lientä voi halutessa keittää kokoon ennen säilyttämistä. Se tehdään yksinkertaisesti keittämällä lientä kovalla lämmöllä ilman kantta, kunnes lientä on jäljellä selvästi vähemmän. Laimentamissuhteen määrittämiseksi on hyödyllistä mitata tai punnita liemen tilavuus ennen ja jälkeen kokoonkeittämisen ja kirjoittaa se ylös. Jos liemi hyytelöityy jääkaapissa sellaiseksi tiukaksi hyytelöksi, joka säilyttäisi muotonsa vaikka sitä heittelisi seinille ja takaisin, sellaista lientä yleensä käytän suhteessa 1 rkl hyytelölientä + 1 litra vettä (+ suolaa maun mukaan) = 1 litra lihalientä tai kanalientä.
Liemeen voi halutessa lisätä muitakin aineksia, esimerkiksi: loraus viiniä/siideriä, kokonaisia pippureita, laakerin lehti(ä), porkkanaa, sipulia, selleriä, palsternakkaa, yrttien varsia. Jos niitä haluaa käyttää, ne kannattaa lisätä vasta vaahdon kuorimisen jälkeen, koska niiden läsnäolo vaikeuttaa vaahdon kuorimista. Mutta itse tosiaan en niiden makuja liemeen kaipaa, vaan mielestäni liemi on hyvää (umamimakuista) jo pelkästään eläinperäisistä aineksista ja vedestä tehtynä, joskin suolakin parantaa makua.

Possun/sian luut yhdistän yleensä naudan luihin tai muihin naudan osiin. Se on makuasia, mutta possun luista tulee liemeen omanlaisensa voimakas maku, jonka itse mieluusti peitän joko naudan maulla tai voimakkailla mausteilla.

Liemeen voi käyttää muidenkin eläinten luita kuin mitä olen tässä kirjoituksessa maininnut. Kuitenkin olen huomannut, että lampaan, poron ja hirven luista tulee liemeen jo pienilläkin osuuksilla voimakas ominaismaku, josta itse en oikein pidä. Siksi en niiden luiden käyttöä yleiskäyttöiseen liemeen suosittele, mutta niitäkin voi käyttää, jos tykkää.

Alla on resepti lihattomalle umamimakuiselle liemelle, jonka umamisuus tulee parmesaanin kannoista. Jos käyttää parmesaania, parmesaanista jäävät kovat kannat on helppo säilyttää pakastimessa liemen keittämistä varten.

Lihaton liemi, kasvisliemi, kasvissyöjän liemi
parmesaanin kantoja
vettä niin, että peittyvät
Laita kattilaan parmesaanin kantoja ja sen verran kylmää vettä, että ainekset peittyvät. Kiehauta. Kuori vaahto pois, jos sitä muodostuu. Käännä levyn säätö pienimmälle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Keitä 1-2 tuntia tai vaikka koko päivä, sitten siivilöi liemi. Käytä kasvisliemenä sellaisenaan. Tarvittaessa säilytä pakastimessa. Liemen voi pakastaa, vaikka siihen olisikin käytetty pakastettuja parmesaanin kantoja.
Liemeen voi halutessa lisätä muitakin aineksia, esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: valkoviiniä/siideriä, kokonaisia pippureita, sipulia, valkosipulia, porkkanaa, selleriä, laakerin lehtiä, yrttejä tai niiden varsia, sieniä tai niiden jalkoja, kasvisten kuoria. Mutta riittävä umamimaku tulee jo pelkästään parmesaanin kannoistakin.

Alla linkit aiempiin liemipostauksiini.

Alla ruokia, joissa olen käyttänyt itse tehtyä lientä.

Vastaavalla tavalla tehdään myös kotitekoinen kalaliemi.