Avainsana: jälkiruoka

Mustikkarahka pakastemustikoista, kuohukermasta, rahkasta, sokerista

Tämä oli helppo, nopea ja todella hyvänmakuinen jälkiruoka, kun jääkaapissa oli kuohukermaa ja maitorahkaa ja pakastimessa mustikoita. Käytin tätä Apetitin reseptiä muuten, mutta en sulattanut mustikoita etukäteen enkä survonut niitä, ja vanilliinisokerin sijaan käytin vaniljauutetta: https://apetit.fi/reseptit/mustikkarahka/

Pakastemustikoiden maku ja suutuntuma ovat minun kokemusteni mukaan paremmat, jos mustikoita ei sulata etukäteen, vaan antaa niiden sulaa vasta rahkassa. Silloin mustikoiden maku ja rakenne ovat mielestäni lähempänä tuoreiden mustikoiden makua kuin sellaisenaan sulatetuilla mustikoilla. Toisaalta mustikoiden sulattaminen ensin mikrossa on kätevä tapa nopeuttaa valmistumista.

Mustikkarahka

200 g pakastemustikoita

2 dl kuohukermaa (200 g)

1 purkki maitorahkaa (200 g)

½ dl sokeria (n. 43 g)

2 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria (TAI ½ tl vaniljajauhetta TAI 1 vaniljatangon siemenet)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon loput ainekset. Anna rahkan olla huoneenlämmössä tai jääkaapissa, kunnes mustikat ovat sulaneet, sekoita sitten tasaiseksi. Huoneenlämmössä minulla sulaminen kesti ½ – 1 tuntia. Jos haluaa rahkan heti valmiiksi, mustikat voi sulattaa ensin mikrossa, sitten sekoittaa kermavaahtoon kaikki ainekset, jolloin rahkan voi tarjota jo heti.

Tähän mustikkarahkaan käytin tänään 16.1.2020 purkin maitorahkaa, jolla oli parasta ennen -päiväys 3.7.2019 eli yli puoli vuotta sitten:

Koska rahka oli säilytetty koko ajan jääkaapissa avaamattomana, se oli säilynyt hyvin vielä yli puoli vuotta parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Siitä tuli yhtä hyvä mustikkarahka kuin tuoreemmastakin rahkasta tehtynä, ja kaikki meni, vaikka mieluusti olisin halunnut syödä sitä vielä huomennakin. Hapanmaitotuotteiden kanssa ylipäätään en vahdi päiväyksiä, vaan säilytän avaamattomia hapanmaitotuotteita yleensä jääkaapissa, kunnes ne tulevat käytetyiksi. Mutta avatut pyrin käyttämään muutaman päivän tai viimeistään viikon sisällä, koska avattuihin tulee ajan myötä hometta. Kuohukermaa ja maitoa taas käytän yleensä surutta vielä muutaman päivän parasta ennen -päiväyksen jälkeen, kunhan ne on säilytetty jääkaapissa eivätkä ole olleet päiväkausia avattuina. Tämänkertaiseen rahkaan käyttämälläni kuohukermalla oli parasta ennen eilen. Ennen tätä rahkaa kerkesin käyttää samaa kermapurkkia aurajuustoperunoihin ja nyhtöpossupastaan.

Muita hyviä jälkiruokia:

Isänpäivän mokkajuustokakku – kahvin ja suklaan makuinen juustokakku piparkakkupohjalla

Suklainen kahvijuustokakku isänpäiväksi.

Tällä kertaa tehtiin isänpäivän kunniaksi mokkajuustokakku tällä K-Ruoka.fi-sivuston ohjeella: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/isanpaivan-juustokakku

Keksinä käytettiin Daniela-täytekeksien sijaan piparkakkuja, joita sattui olemaan. Liivatelehtien sijaan käytettiin liivatejauhetta, tuorejuustopurkit olivat 200-grammaisia ohjeen 180-grammaisten sijaan ja ne käytettiin kokonaan, ja koristelut jätettiin tekemättä. Muuten taisikin mennä ohjeen mukaan.

Tuoreeltaan vierastin tässä vähän turkkilaisen jogurtin hapanta makua, joka ei ehkä sovi niin hyvin juustokakkuun eikä yhteen kahvin maun kanssa. Turkkilaista jogurttia tuli tähän 200 grammaa niin kuin ohjeessa oli. Syömisen tai tasaantumisen myötä ehkä jossain määrin totuin siihen turkkilaisen jogurtin makuun tässä, mutta toiste en turkkilaista jogurttia juustokakkuun laittaisi. Tässä reseptissä korvaisin sen mieluiten kermavaahdolla, sillä tämä kakku ei tässä muodossaan vielä liian kermainen ollut, ja paljon kermaisempiakin juustokakkuja olen hyvällä halulla syönyt. Tämäkin juustokakku tulee kyllä hyvällä halulla syötyä, mutta mielestäni se olisi vielä parempi, jos turkkilaisen jogurtin sijaan olisi kermavaahtoa. Sokerin määrääkin voisi ehkä kasvattaa nykyisestä 3/4 desilitrasta 1 desilitraan.

Mokkajuustokakku

Pohja:

125 grammaa keksejä esim. piparkakkuja tai mitä keksejä löytyy

50 g voita

Täyte:

2½ tl liivatejauhetta

2 dl kuohukermaa (200 g)

3/4 – 1 dl sokeria (64-85 g)

200 g turkkilaista jogurttia (Tästä tulee hapanta makua. Jos ei sitä halua, korvaisin 200 grammalla kermavaahtoa, eli 100 grammaa/1 dl kuohukermaa vatkataan vaahdoksi. Yhteensä tähän kakkuun siis tarvittaisiin silloin kuohukermaa 3 dl.)

400 grammaa tuorejuustoa

200 g tummaa suklaata (55%)

1 dl vahvaa kahvia keitettynä (kahvin puruja 1 rkl per 1 dl)

Hienonna keksit. Tähän voi käyttää monitoimikonetta, sauvasekoitinta, tehosekoitinta, tai pärjää ilmankin koneita. Keksit voi esimerkiksi laittaa suljettuun pakastuspussiin ja kaulia pussia edestakaisin, kunnes keksit ovat muruina. Keksit voi myös ensin murentaa käsin, ja sitten hakata hienommiksi morttelissa.

Sulata voi. Sekoita voisula keksin muruihin. Ota noin 20 cm leveä irtopohjavuoka, ja kiinnitä leivinpaperi sen pohjan ja reunan väliin. Painele keksi-voiseos vuoan pohjalle. Siirrä vuoka jääkaappiin, jotta pohja kiinteytyy.

Sekoita liivatejauhe 2.5 ruokalusikalliseen kylmään vettä (mikronkestävässä pienessä kupissa, jos kahvi on kylmää). Anna liivatejauheen turvota 5 minuuttia.

Sillä aikaa vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahtoon sokeri, jogurtti (jos käytät sitä) ja puolet tuorejuustosta.

Sulata suklaa kattilassa tai mikrossa miedolla teholla. Sekoita sulaan suklaaseen loput tuorejuustot. Yhdistä kermavaahtoseokseen.

Jos kahvi on kylmää, kuumenna se mikrossa. Sekoita kuumaan kahviin turvonnut liivatejauhe. Anna jäähtyä hieman. Kaada liivateseos täytteen sekaan ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.

Kaada seos kakkuvuokaan kovettuneen pohjan päälle. Siirrä kakku jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi. Makujen tasaantumisen kannalta kannattaa malttaa odottaa vähintään yön yli, mutta kaikista parhaimmillaan hyydytettävien kakkujen maut ovat yleensä vasta 2 vuorokautta valmistamisesta. Sopii pakastettavaksi.

Ylimääräiset juustokakut pakastin. Leikkasin syömättä jääneet juustokakut paloiksi, ja siirsin ne leivinpaperoituun uunivuokaan. Kelmutettuna siirsin kyseisen uunivuoan pakkaseen, ja seuraavana päivänä siirsin jäätyneet kakun palaset pakastuspussiin.

  • Juustokakun paloja menossa pakkaseen.
  • Suojasin vuoan kelmulla ennen pakastamista.
Jäätyneet juustokakun palaset pakastuspussissa, joka meni pakkaseen.

Muita tästä blogista löytyviä jälkiruokia:

Mummo Ankan omenapiirakka

Omia omenoita oli vielä jäljellä, joten koitettiin tehdä niistä amerikkalainen omenapiirakka Mummo Ankan tapaan. Ohje oli täältä: https://www.kodinkuvalehti.fi/reseptit/makea-leivonta/mummo-ankan-omenapiirakka

Tämä piirakka tuli tehtyä muuten ohjeen mukaan, mutta paistettiin pitempään jotta tulisi väriäkin pintaan, ja hillosokerin sijaan käytettiin tavallista sokeria. Hillosokeri oli nyt loppu, ja tiesin näiden omien omppujen hilloutuvan hyvin ilmankin lisättyä pektiiniä. Lopputuloksesta tuli oikein onnistunut, eikä siinä hillosokeria kaivattu.

Tämä omenapiirakka oli mielestäni aivan täydellinen. Mielenkiintoni amerikkalaistyylistä omenapiirakkaa kohtaan oli herännyt siitä, kun lasteni My Little Pony -kirjoissa hehkutettiin (amerikkalaisen) omenapiirakan olevan täydellinen yhdistelmä rapeaa kuorta ja pehmeää sosetta. Sitä tämä todella oli! Ihanan makuinen rapea kuori kätki sisälleen makeaa omenasosetta, jossa oli toffeista makua. Oli täydellistä kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa, mutta hyvää myös sellaisenaan. Se sopi paloina pakastettavaksi, oli hyvää sekä lämpimänä, kylmänä, että pakastimesta mikrolämmitettynä. Tämä on uusi suosikkiomenapiirakkani. Näin mittavan omenasadon vuotena on kiitettävää myös, että tähän saa uppoamaan peräti kilon omenoita yhteen piirakkavuokaan.

Mummo Ankan omenapiirakka

Pohja:

4½ dl vehnäjauhoja (290 g)

1 sokeria (85 g)

1/4 tl suolaa

150 g voita

½ dl vettä (50 g)

Täyte:

1 kg omenoita (happamia tai minkälaisia sattuu olemaan)

1 3/4 dl hillosokeria tai tavallista sokeria (150 g)

1 tl kanelia

ripaus suolaa

2 rkl vehnäjauhoja (20 g)

2 rkl voita (60 g)

Sekoita kulhossa kuivat aineet. Leikkaa voi sekaan pieniksi paloiksi. Nypi seos sormin tasaiseksi. Lisää kylmä vesi, sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri kelmuun, siirrä jääkaappiin odottamaan täytteen valmistamista.

Kuori omenat. Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi. Sekoita keskenään sokeri, kaneli, suola ja jauhot. Sekoita seos ja omenaviipaleet keskenään.

Jaa taikina kahteen osaan. Ota halkaisijaltaan noin 23-24 cm piirakkavuoka, ja painele sen pohjalle ja reunoille puolet taikinasta. Kauli toinen pala kanneksi.

Nosta omenaviipaleseos vuoan keskelle keoksi. Vuole päälle voita.

Voitele reunat vedellä. Laita kaulittu taikinapala piiraan kanneksi. Nipistele reunat sormin kiinni. Sivele piiraan pinta vedellä. Ripottele sokeria päälle. Pistele haarukalla pintaan reikiä höyryn poistumista varten.

Paista 200-asteisen uunin alatasolla 15 minuuttia. Laske lämpö 175 asteeseen. Paista vielä noin 45 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä. Voidaan syödä lämpimänä tai kylmänä. On hyvää sekä tuoreeltaan että seuraavana päivänä. Sopii myös pakastettavaksi. Lisäkkeeksi sopii hyvin kermavaahto, vaniljajäätelö tai vaniljakastike.

Sivuhuomautuksena muuten: söin tämän kanssa kermavaahtoa kuohukermasta, jonka parasta ennen oli 7 päivää aiemmin. En huomannut kyseisessä kermassa mitään vikaa.

Pappilan hätävaraa jälkiruuaksi

Tämä oli oikein maistuva jälkiruoka porukalle, vaikkakin loppui kesken ennen kuin sain sitä kylläksi syötyä. Tähteeksi oli jäänyt uuniomenoita, jotka pilkoin vuoan pohjalle. Päälle otin sulamaan pakkasesta kermavaahtoa, jotka levitin tasaiseksi sitten, kun olivat sulaneet pehmeiksi. Päälle murustelin pipareita, kun niitä nyt sattui löytymään. Ainoa, minkä jatkossa muuttaisin on, että jatkossa laittaisin ehkä uuniomenoiden päälle vielä lisämakeutusta kuten vaikkapa vaahterasiirappia tai vaaleaa siirappia. Muuten ehdottomasti jatkoon!

Kermavaahdon pakastamisesta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/30/gluteenitonta-mustikkapiirakkaa-ja-kermavaahtoa/

Nyt oli kyseessä jo eri kermavaahtoerä kuin juuri tuossa kirjoituksessa, mutta sama pakastamistapa kuitenkin. Kermavaahtonokareiden pakastaminen on osoittautunut erittäin hyväksi ideaksi, joka helpottaa pikaisten jälkiruokien tekoa yllättäviä vieraita tai omia jälkiruokahimoja varten.

Omenapiirakkaa ja kotitekoista vaniljajäätelöä

Tein omenapiirakkaa Hellapoliisin ohjeella: https://www.hellapoliisi.fi/makeat-leivonnaiset/omenapiirakka/

Eli omin sanoin kirjoitettuna näin:

Omenapiirakka pellillinen

5-6 kotimaista omenaa + päälle sokeria ja kanelia

4 kananmunaa

3 dl sokeria (255 g)

4½ dl vehnäjauhoja (290 g)

2 tl leivinjauhetta

1½ dl täysmaitoa (150 g)

100 grammaa voita sulatettuna

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe. (Itse tässä vaiheessa siirrän ne pienempään astiaan, jotta ei tarvitse tiskata kahta isoa kulhoa.) Vatkaa kananmunat ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi (eri astiassa kuin missä vehnäjauho-leivinjauheseos sillä hetkellä on). Sekoita nuolijalla (tai lusikalla, kunhan EI sähkövatkaimella) kananmuna-sokerivaahtoon vehnäjauho-leivinjauheseos, maito ja voisula. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Leikkaa omenat sellaisiksi viipaleiksi, joissa ei ole mukana siemenkotaa. Asettele omenaviipaleet taikinan päälle. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. (Itselläni on sirotinpurkissa sokeri-kaneliseos 50/50, ja ripottelin sillä, mikä on mielestäni helpompaa kuin suoraan kanelipussista ripottelu.)

Tämä oli mielestäni hyvää sekä kotitekoisen vaniljajäätelön kanssa että seuraavana päivänä jääkaappikylmänä sellaisenaan. Kuvassa olevassa annoksessa tosin jäätelöä on aivan liian vähän suhteessa omenapiirakan määrään – päädyin ottamaan jäätelöä paljon lisää. Vaniljajäätelön kanssa syödessä piirakka on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun piirakka kauttaaltaan kostuu sulaneesta jäätelöstä. Vaniljajäätelön teosta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/17/paivayskermasta-kotitekoista-vaniljajaateloa/

  • Omenapiirakka ennen paistoa.
  • Omenapiirakka paiston jälkeen.
  • Omenapiirakka ja liian vähän kotitekoista vaniljajäätelöä.

Ylimääräiset omenapiirakat leikkasin paloiksi ja laitoin pakkaseen:

En ole varma, olisivatko nämä omenapiirakan palaset tarttuneet yhteen päällekkäinpakastettaessa, mutta varmuuden vuoksi pakastin ne ensin yhdessä kerroksessa leivinpaperoidussa kelmutetussa uunivuoassa, ja vasta pakastumisen jälkeen siirsin ne pakastuspussiin.