Tein aiempana päivänä appelsiini-jogurttikastikkeen, jota syötiin savulohen ja perunoiden kanssa. Ylijääneen jogurttikastikkeen käytin coleslaw-tyyliseen kaalisalaattiin, johon samalla laitoin myös smetanapurkin loput. Lopputuloksesta tuli onnistunut. Maistuu raikkalta ja pehmeältä. Kaalin kitkerä ominaismaku tuntuu peittyvän, kun kaalin upottaa paksuun kastikkeeseen, joten JES!
Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ilman kantaa (kannan voi heittää pois). Pehmennä kaalisuikaleet joko 1) puristelemalla käsin tai 2) kaulimalla pyyhkeen sisällä tai 3) hakkaamalla nuijalla tai 4) muulla tavalla, jolla kaalisuikaleisiin kohdistuu painetta. Sekoita kaalisuikaleiden joukkoon loput ainekset. Anna maustua jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mieluiten yön yli. Tarjoa lisäkkeenä. Erityisen sopiva grillattujen ruokien lisäkkeenä.
Tämä kaalisalaatti perustuu tähän Coleslaw-reseptiin: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/coleslaw-a-la-kari-aihinen/5661744#gs.5rz1wu Majoneesin ja ranskankerman sijaan käytin ylijäänyttä jogurttikastiketta ja smetanaa, ja laitoin vähemmän kaalia suhteessa kastikkeen määrään. Etikan jätin lisäämättä, koska kastike oli muutenkin hapan. Dijon-sinappia olisin voinut lisätä, mutta halusin pitää tämän kaalisalaatin raikkaana, ja Dijon-sinappi mielestäni vie raikkautta pois.
Appelsiini-jogurttikastikkeen jämät.
Smetanapurkin jämät.
Kokonainen kaali.
500 g kaalisuikaleita.
Tämän verran kokonaisesta kaalista jäi jäljelle.
Pehmeämmäksi puristellut kaalisuikaleet.
Jogurttikastike päälle.
Smetanapurkin loputkin päälle.
Sekoitettu tasaiseksi. Sitten hoksasin, että sokeria ja suolaakin piti lisätä.
Sitten hoksasin, että porkkanakin piti raastaa mukaan.
Sekoitettuna tasaiseksi.
Tältä näytti lusikassa.
Tältä kulho näytti sivusta päin.
Lautasella tätä kaalisalaattia, grillattu tomaatti, perunoita, pestoa ja voissa paistettuja ahvenfileitä.
Yllä oikeanpuoleisessa kuvassa oleva pesto on tehty samalla periaattella kuin tässä blogipostauksessani. Tällä kertaa pestoon meni yksi ruukku tuoretta basilikaa, 100 g raastettua parmesanijuustoa, 50 g cashewpähkinöitä, 1½ dl neutraalinmakuista öljyä ja ripaus suolaa. Valkosipulin, pinjansiemenet ja extraneitsytoliiviöljyt jätin käyttämättä, koska halusin kala-aterialle miedomman makuisen peston. Ahvenfileistä leikkasin ruotojonot pois, paistoin voissa molemmin puolin ruskeiksi ja ripottelin suolaa päälle.
Olen usein ostanut kaalin, koska se on halpaa ja säilyvää. Usein olen myös yrittänyt opetella tekemään siitä hyvää kaalisalaattia. Helmikuussa vihdoinkin tajusin jujun: 1) Kaali on hyvä raastaa hienoksi raastimen pienillä koloilla, eikä vain pilkkoa veitsellä. 2) Sopiva määrä happoa ja sokeria. 3) Nestettä niin paljon, että kaaliraaste on märkää. Minun makuuni kohta 2 tarkoittaa, että paljon sokeria ja vähän happoa. Nyt kun käytin limemehua (jota sattui olemaan ja jonka raikkaasta mausta tykkään), sopiva suhdeluku minun makuuni oli, että sokeria kolme kertaa se määrä, mitä limemehua (tilavuusmitoissa). Lisäsin myös vettä kolme kertaa sen määrän, mitä limemehua, jotta kaalista tulee mehevän märkää. En oikein välitä kuivasta kaaliraasteesta, joten siksi käytän kaaliraasteeseen nestettä mieluummin paljon kuin vähän.
Makea ja raikas kaaliraaste valkokaalista, limemehusta, sokerista ja vedestä
300 g hienoksi raastettua kaalia
2 ½ rkl limemehua (37.5 ml – nyt se oli tasan 1 limen mehu)
7 ½ rkl sokeria (3 kertaa limemehun määrä tilavuusmitoissa – 112.5 ml eli reilu 1 dl)
7 ½ rkl vettä (3 kertaa limemehun määrä – 112.5 ml eli reilu 1 dl)
(Ei pakollinen: 1 appelsiini paloina tai muuta hedelmää, mieluiten värikästä)
Sekoita keskenään limemehu, sokeri ja vesi. Sekoita seos kaaliraasteen joukkoon. Kaaliraasteen on hyvä olla märkää, mutta ei keittomaista. Lime-sokeri-vesiseosta voi tarvittaessa tehdä lisää, jos kaaliraasteesta ei tullut märkää. Toisaalta jos tuli niin keittomaista, että kaaleja jo kelluu pinnalla, ylimääräistä nestettä voi kaataa pois.
Vinkki:
Jos ei pidä makeasta niin kuin minä pidän, sokeria voi vähentää. Suosittelen maistelemalla kokeilemaan ja etsimään itseä eniten miellyttävän sekoitussuhteen.
Hienoksi raastettua kaalia.
Tämä lime oli ostettu viikkoja sitten ja näytti jo pahalta. Silti siitä sai vielä puristettua raikkaan makuista mehua.
Pahan näköinen lime halkaistuna.
Nämä appelsiinit oli ostettu viikkoja sitten. Ne oli säilytetty jääkaapissa, ja olivat vielä aika hyvässä kunnossa.
Tähän kaalisalaattiin valitsin kaikista pehmeimmän tuntuisen appelsiinin, joka oli tämä kuvassa oleva.
Valmis kaali-appelsiiniraaste.
Kaali-appelsiiniraaste sivusta kuvattuna. Tämä oli mielestäni juuri hyvä märkyysaste.
Annokseni kaali-appelsiiniraastetta ja savusiika-pastavuokaa.
Kuvan savusiika-pastavuoan palaset olivat pakastettuja, ja lämmitin ne mikrossa.
Tätä kaali-appelsiiniraastetta söin savusiika-pastavuoan lisäkkeenä. Savusiika-pastavuoka maistui minulle nyt paljon paremmin kuin alun perin, koska nyt en ollut enää kyllästynyt savusiian makuun. Savusiian maun tosiaan huomaa kyseisessä ruuassa, joten jos siitä mausta ei tykkää, suosittelen korvaaman savusiian esim. (jauhe)lihalla tai kanalla.
Halloumista, pastasta, tomaattimurskasta ja parmesaanista tuli hyvä pastavuoka uunissa. Keitin pastat kypsäksi, kuutioin halloumit, ruskistin ne öljyssä, sekoitin mukaan tomaattimurskaa, sokeria ja kypsät valutetut pastat, kaadoin uunivuokaan, ripottelin päälle parmesaaniraastetta ja paistoin 225-asteisen uunin keskitasolla 20 minuuttia. Sanoisin, että helppo ja hyvä ruoka, joka vielä parani uudelleenlämmitettäessä. Lapsi sanoi “tosi hyvää” ja “haluan tätä toistekin”. Mutta kaunista ruokaa tästä ei tullut. Kun olin ensin ruskistanut halloumikuutiot pannulla nätin näköisiksi, uunissa ne ruskistuivat vielä lisää aivan naudanlihan värisiksi, mikä sinänsä ei makua haitannut. Myös ne halloumikuutiot, jotka eivät olleet päällimmäisinä, ruskistuivat lisää uunissa. Jatkossa jos teen samoilla fusillipasta- ja nestemäärillä, voi olla, että laitan halloumikuutiot sekaan ruskistamatta, jolloin ne toki ovat tarttuvampia, mutta ulkonäkö jäänee nätimmäksi. Toisaalta voin joskus tehdä tätä isommalla nestemäärällä, jolloin ruskistuminen uunissa jää vähäisemmäksi. Voisin kuvitella lisääväni tähän joku kerta esimerkiksi pienen tölkillisen ananaspaloja nesteineen, sillä halloumin maku sopii yleensä hyvin yhteen makeiden hedelmäisten makujen kanssa. Tämä ruoka on kuitenkin oikein hyvä tällaisenaankin: yksinkertainen juustopasta, jossa maistuu myös tomaattimurska. Tällaisenaan tämä on mielestäni tuhtia ja täyttävää, jolloin lisäkkeeksi valitsen mieluiten jotain makeaa, kevyttä ja raikasta.
200 g vaaleaa pastaa, esim. fusilli- (tällaiset ennen kaikkea juustopastat eivät mielestäni ole yhtä hyviä tummalla tai täysjyväisellä pastalla)
250 g halloumia
3 rkl öljyä
400 g tomaattimurskaa
1 tl sokeria
50 g parmesaania raastettuna
Keitä pasta kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Sillä aikaa pilko halloumi kuutioiksi. Ruskista halloumikuutiot paistinpannulla öljyssä, ja sitten siirrä pannu pois levyltä. Lisää pannulle tomaattimurska ja sokeri, sekoita. Sekoita mukaan kypsä valutettu pasta. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle parmesaaniraastetta. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa on väriä tai vähintäänkin parmesaani sulanut (n. 20 min).
Vinkkejä:
Jos tykkää vaaleammasta halloumista, halloumin voi jättää ruskistamatta. Silloin halloumikuutiot vain sekoitetaan suoraan tomaattimurskan, sokerin ja öljyn kanssa (sama 3 rkl), ja sitten mukaan sekoitetaan keitetty valutettu pasta, ja jatketaan samaan tapaan kuin yllä. Ruskistamattomat halloumikuutiot voivat tarttua kypsennettäessä siihen, mihin osuvatkaan, mutta tällaisessa ruuassa sen ei pitäisi juuri haitata. Jos kuitenkin haluaa ruskistaa halloumit, mutta tekee sen mieluummin uunissa, niinkin voi tehdä samalla tavalla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/
Tämä on yksinkertainen perusresepti, johon voi halutessa lisätä aineksia. Voi lisätä halutessa esimerkiksi:
* mausteita kuten yrttimausteet kuivattuina tai tuoreina ja/tai savupaprika
* kuullotettua valkosipulia ja/tai sipulia (keltasipulia tai punasipulia)
* paistettuja vihanneksia ja/tai sieniä
* hedelmäpaloja (myös säilykehedelmät – halutessa mehuineen)
* kypsää lihaa/kanaa tai lihajalosteita – suupaloina
* muita juustoja paloina tai raasteina
* kermaa ja/tai mehua
Enemmän nesteitä käytettäessä voi olla tarpeen paistaa pidempään. Suosittelen paistamaan uunissa, kunnes pinnassa on väriä tai vähintään kunnes pintajuusto on sulanut.
Tätä tehdessäni laskin samalla, paljonko suolaa itse halloumista tulee tähän ruokaan. Halloumissa on paketin mukaan suolaa 2.6%, eli tästä 250 gramman paketista halloumia tulee suolaa 6.5 grammaa, eli noin 1 1/5 teelusikallista (1 teelusikka + 1 maustemitta). Siten en kokenut tarpeelliseksi lisätä tomaattimurskaan suolaa. Lopputulos maistui mielestäni sopivan suolaiselta. Pastat keitin tapojeni mukaan vedessä, johon lisään suolaa 1% veden painosta, eli tällä kertaa 1600 grammaan vettä 16 grammaa suolaa.
Tällä kertaa tein tämän halloumi-pastavuoan tomaattisena, mutta joku muu kerta voisin tehdä ilmankin tomaattia. Tomaattimurskan sijaan voisin kokeilla myös vaikkapa kermaa ja/tai tuorejuustoa, jos niitä sattuisi olemaan (tällä kertaa ei ollut). Sillon tämä lähestyisi makumaailmaltaan perinteistä amerikkalaista mac and cheese -ruokaa. Tomaattimurskakin maultaan sopii tähän yhdessä halloumin kanssa, mutta nyt kun tuota alla olevaa vasenta kuvaa katson, niin kyllähän tomaattimurska selvästi rumentaa ruskistetun halloumin ulkonäköä, jos nyt ulkonäkösekoilla on väliä. Sekä tomaattimurskaversioon että “valkoiseen” versioon sopisi varmasti myös hedelmämehu, jos sellaista sattuisi kaapista löytymään (tällä kertaa ei löytynyt).
Halloumi-pastaseos voidellussa uunivuoassa.
Parmesaaniraastetta ripoteltuna päälle. Seuraavaksi uuniin.
Paiston jälkeen.
Valmis halloumi-pastavuoka.
Söin tätä halloumi-pastavuokaa ensin uunijuuresten kanssa (jotka olivat jääneet tähteeksi aiemmalta päivältä). Uunijuurekset oli punajuuri, lanttu ja porkkana. Ne oli kypsennetty samalla lailla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/12/13/uunijuures-mozzarellapasta/
Halloumi-pastavuokaa ja uunijuureksia.
Halloumi-pastavuoka ei kyllästyttänyt vielä ensisyönnin jälkeen, joten söin sitä vielä seuraavallakin aterialla. Uunijuurekset olivat loppu, ja nyt halusin lisäkkeeksi jotain makeaa ja raikasta kasvista. Katselin lähes tyhjää jääkaappiani, ja sieltä osui silmiin kaali ja puolikas lime. Raastoin hienolla terällä annoksen kaalia. Puristin limestä mehua, ja sekoitin annokseen seoksen 1 tl limemehua + 1 rkl sokeria + 1 rkl vettä. Tulipas kerrankin hyvää kaalisalaattia! Maistui miellyttävästi limeltä, selvästi makealta niin kuin halusinkin, ja hienoksiraastamisen ansiosta oli mureaa eikä sellaista tympeää liian pureskeltavaa niin kuin kaali monesti on. Kaalin raastaminen käsin ei vain ollut kovin helppoa, koska päällimmäisiä lehtiä aina irtoili kesken raastamisen. Pitäisikin löytää joku tapa raastaa helposti iso määrä kaalia kerralla. Olen aiemmin tehnyt kaalisalaatit ihan vain leikkamalla veitsellä ohuiksi, sitten hakkaamalla kaalit pehmeämmiksi, mutta tämän hienoksi raastetun suutuntumasta pidän paljon enemmän.
Halloumi-pastavuokaa ja hyvää kaaliraastetta.
Aiheesta poiketen, tänään muuten minulle soitettiin jokin huijauspuhelu. Aasialaiselta kuulostava naisääni sanoi englanniksi “Your computer has been infected. You need to restart your computer”. Ennen sitä hän myös sanoi, mistä hän soittaa, mutta en saanut selvää. Lopetin puhelun, koska se kuulosti liian epäilyttävältä. Heti lopetettuani puhelun minulle soitettiin uudestaan puhelinnumerosta, joka oli melkein sama kuin edellinen, mutta kaksi numeroa olivat erit. Kyseiset puhelinnumerot googlaamalla en löytänyt niistä tätä tietoa, joten siltä varalta, että joku muu googlaa samoja puhelinnumeroita, kirjoitan ne tähän: 0400696088 ja 0400692388. Minulle siis kyseisistä puhelinnumeroista soitettiin mitä ilmeisimmin huijaustarkoituksissa. Kyse lienee tästä kolme päivää sitten julkaistusta uutisesta “Väärennettyjä puheluita teknisen tuen nimissä”, joskin en saanut selvää, väittivätkö he soittavansa nimenomaan Microsoftin teknisestä tuesta: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/vaarennettyja-puheluita-teknisen-tuen-nimissa?fbclid=IwAR1BH3fgeDDWLRZoueyMf-iGopr9CoOs9EJoMbq7fz20VzARowp6rp3sn3c
Tuli vastaan Soppa365-sivustolla venäläisen kaalilaatikon resepti, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Aineksetkin minulla oli jo valmiiksi kotona: kaali, jauheliha, tomaattimurska, smetana, suolakurkku, valkosipuli, siirappi, sipuli, lihaliemi… vain rikotut ohrasuurimot minulta puuttuivat, mutta korvasin ne puuroriisillä, niin kuin kaalilaatikoissa yleensä voi 1:1-korvauksen tehdä. Kyseessä oli helppo kaalilaatikko siinä mielessä, että kaalia ei tarvinnut paistaa eikä keittää ensin, vaan kaali laitettiin uuniin raakana. Tämä venäläisen kaalilaatikon resepti on hyvin samankaltainen kuin gruusialainen kaalilaatikko, mutta pienillä eroavaisuuksilla: tähän ei tule juustoraastetta päälle, tomaattisoseen sijaan tulee tomaattimurskaa, creme fraichen sijaan on smetanaa, tähän ei tule Provencen yrttiseosta, kun taas tähän tulee lihalientä ja ohraa/riisiä. Gruusialaisen kaalilaatikon resepti löytyy K-ruoka.fi-sivustolta: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/gruusialainen-kaalilaatikko
Noudatin Soppa365:n venäläisen kaalilaatikon ohjetta siis muuten, mutta korvasin rikotut ohrasuurimot puuroriisillä. Maku oli kuitenkin vain ihan ok, enkä tekisi uudelleen. Maistui siltä niin kuin sellainen vähän hapokas kaalisalaatti olisi lämmitetty, sekoitettu bolognesekastikkeen kanssa ja lisätty paljon valkosipulia. Valkosipulin kynsiä tuli siis neljä kappaletta tähän koko määrään, ja valkosipuli tuoksui/haisi voimakkaasti koko kypsennyksen ajan sekä myös kypsennyksen jälkeen. Itse tykkään paljon enemmän perinteisestä suomalaisesta kaalilaatikosta, joka maistuu lähinnä makealta, umamilta ja meiramilta lihasattumilla – ja juuri sellaisena siitä pidän. Tämä venäläinen kaalilaatikko oli jotenkin “liikaa makuja tottumattomalle” minun makuuni. Minun makuhermoilleni siis valkosipulia oli liikaa ja kaalilaatikoksi tämä oli mielestäni liian epämakea. En ole yleensäkään happamien makujen ystävä vaan enemmän makeiden, joten siksi perinteinen makean puoleinen siirapin makuinen kaalilaatikko on minun juttuni. Joku vähemmän makeasta pitävä happamampien makujen ystävä saattaisi taas tykätä enemmän tästä venäläisestä kaalilaatikosta.
Tämän venäläisen kaalilaatikon loput aion laittaa pakkaseen annoksina niin kuin yleensä teen tavallisellekin kaalilaatikolle. Oli nimittäin hyvää tai ei, kilosta kaalia tehty laatikkoruoka on tässä taloudessa liikaa samalla viikolla syötäväksi. Jos tämä venäläinenkin kaalilaatikko on kylmänä kiinteää helposti paloiksileikattavaa, pakastan sen paloina leivinpaperoidussa uunivuoassa samalla tavalla kuin perinteisenkin kaalilaatikon. Jos taas se ei ole kylmänä kiinteää, lusikoin vain sitä puolen litran pakastusrasioihin sen verran kuin oletan kerta-annoksen olevan.
1 kg kaalia, joka meni tähän venäläiseen kaalilaatikkoon.
Lämmitin tänään annoksen tätä venäläistä kaalilaatikkoa pakkasesta ja söin sen. Oli makeutunut niin kuin tavallinen kaalilaatikkokin. Valkosipulin maku ei tuntunut enää yhtä hyökkäävältä kuin alun perin. Nyt antaisin lausunnon “ihan hyvä”. Kuitenkin edelleen tykkään enemmän suomalaisesta kaalilaatikosta. Tämä venäläinenkin versio tulee kyllä silti syödyksi pakkasesta ajan mittaan.
Oli jäljellä keitettyjä perunoita aiemman päivän lohiaterialta. Tällä kertaa päätin käyttää niitä pyttipannuun. Pyttipannusta ja muista jämäperunoden hyödyntämistavoista olen aiemmin kirjoittanut oman postauksensa Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.
Pyttipannu oli tosi hyvää, ja sitä olisin voinut syödä enemmänkin. Viidestä perunasta ja yhdestä makkarasta tuli vain noin kaksi annosta. Olen usein paistanut keitetyt perunat laittamalla ne kuumaan rasvaan, mutta nyt laitoinkin ne kylmään rasvaan, jonka vasta sitten kuumensin. Perunoista tuli nyt paljon paremman makuisia kuin paistetuista keitetyistä perunoista yleensä. Taidanpa siis jatkossakin paistaa keitetyt perunat aloittamalla kylmästä rasvasta. Usein olen tehnyt pyttipannun raaoista perunoista, mutta nyt kun oli keitettyjä perunoita valmiina, pyttipannu olikin tosi nopea tehdä.
Lisänä oli nyt kaupan valmista salaattisekoitusta (myytiin nimellä Suomalainen salaattisekoitus), jossa on jääsalaattia, valkokaalia ja punakaalia. Sekoitus on valmiiksi huuhdeltu ja siten käyttövalmis. Yllättävän hyvin sekin nyt maistui. Valko- ja punakaalit maistuivat siinä paljon paremmilta kuin omissa salaateissani silloin, kun käytän niihin jompaa kumpaa kaalia. Tässä valmiissa sekoituksessa kaalit olivatkin paljon ohuempia kuin mitä omissa salaateissani, joten siinä se juju varmasti on.
Pyttipannu (n. 2 annosta)
5 keitettyä kuorittua perunaa
1 makkara
1 sipuli
voita paistamiseen
suolaa
Lisäksi:
kananmunia 1-2 per syöjä
Leikkaa perunat ja makkara kuutioiksi. Laita isolle paistinpannulle voita, siihen päälle perunakuutiot, ja kuumenna pannu. Paista keskilämmöllä molemmin puolin ruskeiksi. Siirrä perunakuutiot pois pannulta.
Ruskista pannulla makkarakuutiot. Lisää pannulle sipulisilppu. Paista sekoittaen, kunnes sipulisilppu on läpikuultavaa. Lisää pannulle paistetut perunakuutiot. Lisää suolaa maun mukaan, ja sekoita tasaiseksi.
Paista lisäksi kananmunia syöjien makujen mukaiseen kypsyysasteeseen, ja ripottele suolaa päälle. Itse haluan kananmunani mieluiten molemmin puolin ruskistuneina niin, että keltuainenkin on kypsä. Jotkut taas tykkäävät mieluummin ruskistamattomista puhtaan valkoisista valkuaisista ja juoksevista keltuaisista. Jotkut tykkäävät ripotella paistettujen munien päälle myös valkopippuria.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
