Perunarieskat muusista – pannulla ja uunissa

Vasemmalla lautasella: pannulla paistettuja perunarieskoja. Oikealla pellillä: uunissa paistettuja perunarieskoja.

Perunamuusin jämät on yleistä käyttää perunarieskoihin. Rieska kuuluukin herkullisimpiin juttuihin, mitä voi tehdä ylijääneestä perunamuusista, mutta tulee perunamuusista muutakin hyvää leipää. Ylijäänyt perunamuusi tyypillisesti makeutuu ja löystyy raa’an vehnäjauhon vaikutuksesta tehden pehmeitä, meheviä ja makoisia leipiä. Niinpä tunkkaisenkin makuinen ylijäämä perunamuusi muuttuu hyvänmakuiseksi, kun sen käyttää leivontaan, ja siksi leivonta on aina hyvä uusiokäyttö, kun halutaan hyödyntää perunamuusin tähteet. Suorastaan nerokasta, miten muusin jämät muuntuvat herkullisiksi näinkin helposti. Tänään, kun tein perunarieskat muusista, paistoin osan pannulla ja osan uunissa – molemmista tuli hyviä, mutta keskenään täysin eri makuisia, vaikka taikina oli sama. Pannulla paistetut rieskat maistuvat enemmän rieskalta, kun taas uunissa paistettu perunarieska enemmän perunalta. Pannulla paistetut ehtivät valmiiksi ennen kuin uuni lämpeni 250 asteeseen, joka on uunissa paistettavien perunarieskojen paistolämpötila.

Perunarieskat pannulla tai uunissa

3 dl perunamuusia

3 dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja)

1 kananmuna

1 tl suolaa

n. 1 dl maitoa tai sen verran kuin tarvitaan, että saa taikinan sekoitettua tasaiseksi lusikoitavaksi

Sekoita perunamuusiin kananmuna ja suola. Lisää jauhot ja tarvittaessa sen verran maitoa, että sekoittaminen tasaiseksi taikinaksi onnistuu. Sekoita taikina juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa.

Ota taikinasta lusikalla nokareita (kahden erillisen) leivinpaperin päälle (ja pelti alle, jos kypsennät uunissa). Ripottele päälle jauhoja, ja taputtele rieskat jauhojen avulla mataliksi. Pistele haarukalla reikiä kaikkiin rieskoihin. Jos haluaa pannulla kypsennetyistä nätimpiä ja helpommin siirrettäviä, voi myös ripotella jauhoja leivinpaperin päälle jo ennen rieskojen taputtelua siinä.

Kypsentäminen uunissa: Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 12-15 minuuttia, tai kunnes rieskoissa on tummia pilkkuja pinnassa.

Kypsentäminen pannulla: Kuumenna iso (valurautainen) paistinpannu. Siirrä siihen rieskat varovasti. Paista vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) n. 5 minuuttia per puoli, kunnes molemmat puolet ovat tummapilkkuisia. Siirrä rieskat pois pannulta heti, kun ne ovat valmiita.

Vinkki:

Perunarieskat voi tehdä tuoreista perunoista tehdyn muusin sijaan myös muusijauheesta. Silloin voi tehdä esimerkiksi näin: Sekoita keskenään ½ dl muusijauhetta (esim. Mummon muusi) ja 2 dl kuumaa vettä tai maitoa. Anna tasaantua hetki. Sekoita mukaan nokare voita. Anna jäähtyä sen lämpöiseksi, että seos ei polta sormia. Korvaa reseptissä oleva 3 dl perunamuusia muusijauheesta syntyneellä muusilla.

Pannulla paistettaessa tuli mukavat perinteisen rieskan tuoksut. Pannulla paistetut perunarieskat myös maistuivat siltä, miltä miellän perinteisen vanhan ajan tummapilkkuisen rieskan maistuvan. Perunarieskoiksi en olisi pannuversioita maun perusteella tunnistanut, mutta niissä tuntui kuitenkin perunaleiville ominainen pehmeä suutuntuma. Pannulla paistetut perunarieskat olivat kauttaaltaan pehmeitä, kun taas uunissa paistetuissa perunarieskoissa tummuneet reunat olivat rapeita. Rapeat reunat tulivat 15 minuutin paistamisella – muutama minuutti lyhyemmällä paistoajalla reunat olisivat säilyneet pehmeämpinä.

Uunissa paistetut perunarieskat maistuivat perunarieskoilta, eli niissä maistui juuri perunaisen rieskan maku. Niistä taas puuttui se ”tummapilkkuisen vanhan ajan rieskan” ominaismaku, joka pannulla paistetuissa perunarieskoissa oli vahvana. Uunissa paistetuissa perunarieskoissa kaikki ruskistuneet kohdat maistuivat perunan paistopinnalta. Sekä pannupaistetut että uunipaistetut perunarieskat olivat hyvän makuisia, ja kaikki meni.

Vertaan tässä vielä näitä uunissa paistettuja pieniä perunarieskoja pellilliseen perunarieskaa, jota olen tehnyt usein. Pellillinen perunarieskaa on makeampaa ja pehmeämpää kuin pieninä uunissa paistetut perunarieskat, joissa reunat helposti rapeutuvat. Pienet perunarieskat maistuvat enemmän siltä, miltä peruna sellaisenaan maistuu, kun taas pellillinen perunarieskaa maistuu ja tuntuu imeltyneemmältä perunalta.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Sieltä löytyy reseptit Perunasämpylät, Perunaletut, Perunatassut, Perunapannukakku, Perunamuffinit ja Perunamuusivuoka. Muita reseptejä perunamuusista:

Muita rieskareseptejä:

Muita perunaan liittyviä kirjoituksia:

Kaksi pellillistä perunarieskaa perunamuusin tähteistä ja tähteeksi jäänyttä minestronekeittoa

Jääkaapissani oli 7 dl tähteeksijäänyttä perunamuusia. Tuli mieleeni tehdä siitä kaksi pellillistä perunarieskaa. Tein samalla reseptillä kuin millä yleensäkin teen pellillisen perunarieskaa silloin, kun en halua taputella erillisiä perunarieskoja enkä sotkea käsiäni:

Perunarieska pellillinen

3-4 dl perunamuusia

3 dl hiivaleipäjauhoja tai vehnäjauhoja

1 kananmuna

1 tl suolaa

3 dl täysmaitoa tai sen verran, että taikina on helposti kaadettavaa ja levitettävää

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sekoita keskenään perunamuusi, suola, kananmuna ja maito. (Hyvä väline tähän on käsikäyttöinen kierrevispilä.) Sekoita jauhot joukkoon nopeasti nuolijalla (nopeasti tarkoittaa tässä, että sekoita vain sen verran, että taikina on tasainen, mutta älä vaivaa taikinaan sitkoa.) Levitä taikina voidellulle uunipellille. Tee veitsellä taikinaan viiltoja aivan kuin jakaisit sen annospaloiksi. Viivojen paikat eivät näy lopputuloksessa, mutta ne vähentävät kohokuorisuutta. Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla n. 15 minuuttia, kunnes pinta on ruskeapilkkuinen.

Perunarieska ennen paistoa.

Useamman pellillisen tehdessäni sekoitan vain aina uuden määrän taikinaa kullekin pellilliselle, koska olen kokenut vaikeaksi jakaa isompaa taikinaa tasaisesti useammalle kuin yhdelle pellilliselle. Joskus on tullut yhdestä pellillisestä ohuempi ja palaneempi kuin toisesta, joten siksi koen helpommaksi sekoittaa kutakin pellillistä varten taikinan erikseen.

Tämä perunarieska oli hyvää niin kuin yleensäkin. Yhden pellillisen pakastin paloiksi leikattuina ja toisen jätin lähiaikoina syötäväksi. Söimme tätä perunarieskaa tähteeksi jääneen minestronekeiton kanssa, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/30/tahteet-minestronekeittoon/

Nyt sattui olemaan tuoretta basilikaa, jota laitoin keittoannokseni päälle:

Minestronekeiton maku oli seisoessaan syventynyt ja rakettispagetit turvonneet lisää. Keitossa olleiden sienten jalkojen makua en keitosta vieläkään erottanut. Punasipuleista oli kaikki pinkki väri paennut, joten tuoreeltaan kinkuksi niitä luullut lapsi tällä kertaa väisteli ne valkoisiksi muuttuneet sipulin näköiset palat.