Nopea munavoi mikrossa kypsennetystä kananmunasta

Pikaista munavoita paahdetun sämpylänpuolikkaan päällä.

Teki mieli munavoita, mutta ei sattunut olemaan valmiina munavoita eikä keitettyjä kananmunia. En myöskään jaksanut odotella yhden kananmunan keittämistä kattilassa veden kiehumisen odotteluineen, joten oikaisin kypsentämällä kananmunan mikrossa 2 minuuttia, niin kuin olen tehnyt aiemminkin. Tuli ihanaa tuoretta pehmeää munavoita, jonka makua ja suutuntumaa en erota sellaisesta munavoista, joka on tehty kattilassa keitetystä kananmunasta. Tällaista teen toistekin akuuttiin munavoihimooni.

Nopea munavoi mikrossa kypsennetystä munasta
1 kananmuna
ripaus suolaa
30 g voita
Ota mikronkestävä kuppi. Laita se puolilleen kylmää vettä. Riko veteen kananmuna. Jos se ei uponnut veteen, paina se lusikalla veden alle. Peitä kuppi pienellä lautasella. Kuumenna mikrossa täydellä teholla, kunnes kananmunan sekä valkuainen että keltuainen ovat kiinteitä leikattavia. Tarkista kypsyys ensimmäisen minuutin jälkeen, sen jälkeen puolen minuutin välein, kunnes on tarpeeksi kypsää. Nosta kypsä kananmuna lusikalla pois vedestä ja siirrä sellaiseen astiaan, missä se on helppo muusata voin kanssa (esim. syvä lautanen tai kulho).
Ripottele kypsän kananmunan päälle vähän suolaa. Lisää päälle voi paloina. Leikkaa muna ja voi veitsellä pieniksi paloiksi. Muusaa muna ja voi haarukalla ja sekoita suurin piirtein tasaiseksi munavoiksi. Nyt munavoi on valmis nautittavaksi esimerkiksi paahdetun sämpylän, karjalanpiirakan, rieskan tai kuuman perunan päällä.
Jos munavoita jää yli, säilytä se jääkaapissa. Jääkaapissa se kovettuu, mutta pehmenee uudestaan, jos sen ottaa hyvissä ajoin pöydälle lämpenemään huoneenlämpöiseksi tai lämmittää sen varovasti mikrossa.
Vinkki: Tämän ohjeen voi tarvittaessa moninkertaistaa. Jos haluaa kypsentää mikrossa useamman kananmunan kerralla, silloin suosittelen kypsentämään jokaisen omassa kupissaan ja tarkkailemaan kypsymistä ensin yhden minuutin jälkeen, sitten puolen minuutin välein.

Tämä kananmunan kypsentäminen mikrossa perustuu tähän MTVuutiset-sivuston ohjeeseen ”Uppomuna mikrossa”: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/nain-teet-munia-mukissa-kestaa-maksimissaan-90-sekuntia/3676810#gs.ahj3gn Alkuperäisessä ohjeessa kananmunaa kypsennetään 1 minuutti, mutta minun mikrossani tarvittava aika on 2 minuuttia. Mikrossa voi kypsentää kananmunan myös kuorineen: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/huikea-niksi-nain-valmistat-keitettyja-kananmunia-entistakin-vaivattomammin-ja-ilman-kattilaa/7279492#gs.ahhlkw … mutta munavoita varten koen itse helpommaksi, kun kypsää kananmunaa ei tarvitse kuoria.

Mikronkestävä kuppi suunnilleen puolillaan vettä.

Kananmuna 1 minuutin mikrokypsennyksen jälkeen.

Mikrossa kypsennetty kananmuna nostettuna lusikalla vedestä syvälle lautaselle.

Sämpylän puolikkaat paahdettuina ja päällä tuoretta mikromunavoita. Näiden päälle meni noin puolet 1 munan munavoista.

Kuvissa oleva sämpylä on Vaasan vaalea lounassämpylä, joka on ostettu punalaputettuna pakkaseen ja otettu eilen huoneenlämpöön sulamaan. Se on mielestäni paremmasta päästä kaupan sämpylöitä. Erityisen hyvää se on mielestäni näin halkaistuna, leivänpaahtimessa paahdettuna ja tuoreen munavoin kanssa.

Katso myös:

Savukirjolohi-mangosalaatti ja kombuchavinaigrette

Tein tällaisen nopean lounaan, kun oli ostettu savukirjolohta, salaattiaineksia ja sämpylöitä. Revin lautaselle romainesalaattia ja persiljaa. Pilkoin päälle kurkkua ja mangoa. Asettelin päälle savukirjolohta. Kastikkeeksi tein kombuchavinaigretten sekoittamalla kipossa haarukalla tällaisen seoksen: 1 tl makeaa sinappia, 1 tl kombuchaa, 1 tl sokeria, 1 rkl öljyä, ripaukset suolaa ja pippuria. Valutin kastkkeen annoksen päälle, ja nautin heti. Maistui tosi hyvin. Ylikypsä mango sopi oikein hyvin yhteen savukirjohen kanssa, ja kombuchavinaigrette kruunasi annoksen.

Lisänä söin Lidlistä ostetun Leipä-Aitta maalaissämpylän. Olen vaikuttunut, kuinka hyvänmakuisia sämpylöitä nämä ovatkaan! Kymmenen kappaleen pussi isoja sämpylöitä tuntui aluksi paljolta, mutta näyttääkin loppuvan liian aikaisin…

Alla linkkejä muihin tästä blogista löytyviin kalasalaatteihin.

Tummat saaristolaissämpylät – siirappisen maltaiset rouheiset ruissämpylät ilman piimää, puolukkaa ja leseitä

Tuli vastaan Valion sivuilla resepti Tummat saaristolaissämpylät: https://www.valio.fi/reseptit/tummat-saaristolaissampylat/

Innostuin ohjeesta, koska siinä neuvottiin käyttämään nesteenä joko kotikaljaa tai omenamehua. Omenamehua minulla sattui olemaan vielä omista omenoista tehtynä , joten halusin käyttää omenamehua vaihteeksi tällaiseen, mitä en ole ennen kokeillut, ja mihin en olisikaan itse keksinyt omenamehua käyttää.

Saaristolaissämpylöistä tuli mahtavan makuisia. Maistuu maltaiselta, siirappiselta, fenkoliselta ruissämpylältä, joka on sisältä pehmeä ja rouheinen ja pohjasta rapea. Oli niin hyviä, että aion tehdä toistekin. En tosin tiedä, mitä käyttäisin nesteenä, jos omenamehu olisi loppu. Ehkä puolukkamehua, juomavahvuisena ja -makeana. Saaristolaisleipien resepteissä usein on puolukkaa jossain muodossa, mutta juuri tässä reseptissä ei ollut.

Alkuperäisessä Valion ohjeessa oli leipämallasta ja ruisrouhetta, joita minulla ei ollut. Korvasin ne kaljamaltaalla ja neljän viljan hiutaleilla. Niitä minulla oli, ja minulla on hyvät kokemukset niiden käytöstä leipätaikinoissa. Googlauksen perusteella leipämaltaan ja kaljamaltaan ero on, että kaljamallas on tummempaa ja karkeampaa, eli leipämallas siis on vaaleampaa ja hienojakoisempaa. Nyt kun käytin kaljamallasta ja söin lopputuloksena tulleita sämpylöitä, pidin kaljamaltaan antamasta tummuudesta ja karkeudesta, joten en ehkä vaihtaisi kaljamallasta leipämaltaaseen, vaikka leipämallasta olisikin kaapissa.

Neljän viljan hiutaleita en nyt huomannut lopputuloksesta, mutta eivät ne siinä haitanneetkaan, eikä niitä ole hinnallakaan pilattu. Ne voisi varmaan jättää poiskin korvaamatta niitä millään, mutta jos niitä nyt sattuu olemaan niin kuin minulla yleensä, niin ihan hyvin niitä voi käyttääkin. Toisaalta niiden sijaan sopisi varmasti mikä tahansa muukin viljahiutale, mitä sattuu olemaan, kuten vaikkapa ruis- tai kaurahiutale. Alkuperäisessä ohjeessa hiutaleiden sijaan oli ruisrouhetta, jota varmaan en käyttäisi yhtä aikaa kaljamaltaan kanssa, koska kaljamaltaasta tuli jo tarpeeksi rouheisuutta.

Rouheisuutta tuli myös kokonaisista fenkolinsiemenistä. Valion ohjeessa käskettiin murskata fenkolinsiemenet kämmenessä, mutta minä en niitä onnistunut murskaamaan, vaikka yritin, joten kokonaisina menivät taikinaan. Niistä tuli hyvää makua, ja niiden kokonaisina oleminen ei häirinnyt.

Tummat saaristolaissämpylät (16 kpl – vegaaninen, maidoton, kasvisruoka)
5 dl / 500 g omenamehua (tai kotikaljaa – voi kokeilla myös juomavahvuista puolukkamehua)
25 g hiivaa (tai 1 pussi kuivahiivaa)
2 dl kaljamaltaita (tai leipämaltaita)
1 dl tummaa siirappia (140 g)
2 tl suolaa
1 tl fenkolinsiemeniä
3 dl ruisjauhoja (165 g)
2 dl / 70 g neljän viljan hiutaleita (tai muita hiutaleita esim. kaura- tai ruishiutaleita – tai ruisrouhetta, jos maltaana ei käytä kaljamallasta)
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi (tai jos käytät kuivahiivaa, 42-asteiseksi eli kädenlämpöä kuumemmaksi mutta ei kättä polttavaksi). Liuota hiiva kädenlämpöiseen mehuun (tai sekoita kuivahiiva osaan jauhoista, esim. ruisjauhoihin). Sekoita mehuun maltaat, siirappi, suola ja fenkolinsiemenet (joita voi koittaa ensin murskata kämmenessä).
Lisää hiutaleet ja jauhot. Sekoita taikina tasaiseksi. Ei tarvitse varsinaisesti vaivata taikinaa, vaan riittää, että vain sekoittaa taikinan tasaiseksi. Anna taikinan kohota peitettynä vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi (noin puoli tuntia).
Nostele kohonneesta taikinasta lusikalla n. 16 kekoa kahdelle leivinpaperoidulle uunipellille. Pinnat voi halutessa taputella jauhojen avulla tasaisemmiksi, mutta se ei ole pakollista. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.
Paiston jälkeen pinnat voi voidella siirappiseoksella 1 rkl siirappia + 1 rkl vettä per pellillinen. Se ei ole pakollista, mutta suosittelen sitä lämpimästi, koska siitä tulee herkullinen maku pintaan. Toisaalta siirappivoitelulla pinnasta tulee myös tahmeampi.
On hyvää sekä tuoreltaan että jäähtyneenä. Halkaistuna on erityisen hyvää voin kanssa.

Lusikalla otettuja kekoja toisen leivinpaperin päällä toisella pellillä.

Ensimmäinen pellillinen siirappivoitelun jälkeen.

Muita tästä blogista löytyviä rukiisia leipäreseptejä:

Muita tästä blogista löytyviä sämpyläreseptejä:

Tonnikala-perunavuokaa pecorinolla, basilikalla ja tomaatilla, sekä tuoreita sämpylöitä

Leivoin tänään tuoreita sämpylöitä: https://ruokaideat.com/2019/08/16/itsetehdyt-sampylat/

Söin niitä tänään lounaalla voin kanssa. Lounasta varten lämmitin myös mikrossa pakkasesta tylsän makuista tonnikala-perunavuokaa, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/02/tonnikala-perunavuokaa-ja-kirsikka-porkkanaraastetta/

Tylsän maun piristeeksi peitin tonnikala-perunavuoan raastetulla pecorinojuustolla ja tuoreella basilikalla, ja otin aina samaan haarukalliseen mukaan tuoretta tomaattia. Ihan ruualta maistui niin syötynä, eikä enää vain tylsältä ruualta. Mutta tämän aterian stara oli ehdottomasti ne tuoreet sämpylät voin kanssa <3

Lihamurekkeella täytettyjä sämpylöitä ja mansikka-mustaherukkasalaattia

Eilen tein ison satsin lihamureketta, koska halusin saada käytettyä johonkin kaikki possun ribsien paistoliemet: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Tänään sitten teki mieli tehdä siitä lihamurekkeesta hampurilaisia. Pakastimessani oli jäljellä yksi hampurilaissämpylä, jonka olin leiponut kaksi kuukautta sitten: https://ruokaideat.com/2019/05/16/hampurilaisateria-itse-tehden/

Halusin kuitenkin nyt syödä kaksi hampurilaista, joten otin toiseksi hampurilaissämpyläksi pakkasesta varhaisperunasämpylän, jonka olin leiponut vajaa kuukausi sitten: https://ruokaideat.com/2019/06/24/tuoretomaattikeittoa-mozzarellan-ja-tuoreen-basilikan-kanssa-seka-varhaisperunasampyloita/

Lämmitin molemmat mikrossa, kuten myös kaksi viipaletta lihamureketta ja loput eiliseltä jääneet karamellisoidut sipulit. Lihamurekeviipaleiden päälle jauhoin mustapippuria, kun oli nyt sellainen fiilis. Sämpylät halkaisin, ja levitin majoneesia kaikille puolikkaille. Sitten lihamurekeviipaleet ja karamellisoidut sipulit alemmille puolikkaille ja ”hatut” päälle. Lisäksi tuli salaatti, jossa oli nyt tammenlehväsalaattia, kurkkua, tuoreita mansikoita ja tuoreita mustaherukoita. Mansikat ja mustaherukat tuli tänään poimittua omalta pihalta.

Mustaherukoita testasin nyt salaatissa ensimmäistä kertaa. Toimi oikein hyvin! Salaatissa niistä tuli juuri sopivasti aromikkuutta, raikkautta ja hapokkuutta. Sanoisin, että minun makuuni parasta käyttöä, mitä tuoreille mustaherukoille voin keksiä! Jälkiruuissa olen aina kokenut mustaherukat liian happamina, mutta salaatissa se hapokkuus ei haitannut ollenkaan.

Samalla tulin testanneeksi, pidänkö hampurilaissämpylänä enemmän Valion hampurilaissämpyläohjeella tehdystä hampurilaissämpylästä vai omasta päästä sävelletystä sämpyläohjeesta, jonka taikinaan on upotettu ylimääräiset keitetyt varhaisperunat. Kuvissa se kiiltäväpintaisempi on se Valion hampurilaissämpyläohjeella tehty. Kiiltävyys tulee siitä, että se voideltiin kananmunalla ohjeen mukaan.

Lopputulokseni oli, että hampurilaissämpylänä pidin enemmän varhaisperunasämpylästä kuin varsinaisesta suositulla ohjeella varta vasten hampurilaisia varten tehdystä sämpylästä. Varhaisperunasämpylä oli suutuntumaltaan paljon vähemmän kuiva. Aluksi ajattelin, että se voisi johtua siitä, että se on tuoreempi, mutta nyt kun näen tekopäivät rinnakkain (16.5. vs. 24.6.), en enää uskokaan sillä olevan tässä suurta vaikutusta. Todennäköisempi syy on yksinkertaisesti se, että keitetty peruna leivässä tunnetusti lisää leivän kosteudensitomiskykyä. Kaikista mehevimmät sämpyläni ovatkin olleet perunamuusista tehtyjä sämpylöitä, joissa perunamuusin osuus suhteessa vehnäjauhoihin on ollut niin suuri, että sämpylät jäävät aika litteiksi (mutta sitäkin herkullisemmiksi, koska vehnäjauho + perunamuusi + kypsennys = makeaa).

Jatkossa en taidakaan enää tehdä hampurilaissämpylöitä erikseen sillä Valion ohjeella. Sillä ohjeella tekeminen onkin aika pitkä prosessi, koska sitä taikinaa pitää kohottaa 2 h kulhossa ja 2 h pellillä. Varhaisperunasämpylöitä kohotin puoli tuntia taikinassa ja 15-30 min pellillä, joten selvästikin hitaus ei nyt tehnyt minun makuuni parempaa. Pitääkin varmaan tehdä jatkossa perunasämpylöitä hampurilaissämpylöiksi, kun ne nyt olivat minun makuuni tavallisia hampurilaissämpylöitä parempia <3