Lohipasta kypsästä lohesta mikrossa yhdelle

Yhden hengen lohipasta mikrossa uunilohen jämistä.

Tein aiempana päivänä simppeliä uunilohta. Kun uunilohesta oli jäljellä enää vain vähän, tein viimeisistä uunilohen tähteistä itselleni yhden annoksen lohipastaa mikroaaltouunissa ilman hellaa. Tästä nopeasta yhden hengen annoksesta tuli maistuvaa: maistuu raikkaan sitruunaiselta, lohelta ja voiselta pastalta. Muuntelumahdollisuuksissa vain mielikuvitus on rajana.

Lohipasta kypsästä lohesta mikrossa (1 annos)
80 g fusillipastaa (tiukkaan pakattuna n. 1½ dl, löysästi pakattuna n. 2 dl)
vettä
suolaa
10 g voita
1/4 tl raastettua sitruunan kuorta
1 tl sitruunamehua
50 g kypsää lohta ilman nahkaa ja ruotoja
Ota mikronkestävä syvä lautanen tai kulho ja laita sen alle mikronkestävä matala lautanen. Matala lautanen alla helpottaa siirtelyä ja ottaa kiinni mahdollisia sotkuja. Laita keittämätön pasta syvään lautaseen tai kulhoon. Laita pastan päälle suolaa (itse laitoin 3 g suolaa).
Kiehauta vettä vedenkeittimellä tai mikrossa. Kaada kiehautettua vettä pastan päälle vähintään sen verran, että pasta peittyy, mutta mieluiten ylikin. (Itse laitoin 3 dl kiehautettua vettä vedenkeittimestä.) Sekoita. Laita mikroon täydelle teholle 7 minuutiksi (tai se aika, joka pakkauksessa kerrotaan kyseisen pastan keittämisajaksi).
Tarkista kypsyys haarukalla. Jos ei ollut vielä halutussa kypsyysasteessa, sekoita ja laita mikroon täydelle teholle vielä 2 minuutiksi. (Tämän kertaisessa fusillipastassa luki keittämisajaksi 7-9 min.) Vedenkeittimestä voi lisätä vettä pastan päälle ennen mikroa, jos pasta ei enää peity vedellä.
Kun pasta on halutussa kypsyysasteessa, kaada kypsennysvesi pois. Kypsennysastia voi olla käsiä polttavan kuuma, jolloin kannattaa käyttää tässä vaiheessa patakintaita. Kypsennysveden voi kaataa pois esimerkiksi käyttämällä lautasta tai kantta kantena tai kaatamalla pastan siivilään.
Kun pastasta on saatu vedet pois, lisää pastaan voi, sitruunan kuoriraaste ja sitruunamehu. Sekoita, kunnes voi on sulanut tasaisesti pastan joukkoon.
Lisää lohi. Jos haluaa, että lohi ei sekoittaessa hajoa liian pieniksi paloiksi, silloin kannattaa lohi lisätä isohkoina paloina. Pyöräytä lohi nopeasti pastan sekaan. Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa tai muuta maustetta. Nauti heti, koska tämä ei pysy kauan kuumana.
Vinkkejä:
* Kypsäksi loheksi tähän reseptiin sopii myös valmis savulohi.
* Fusillipastan voi tarvittaessa korvata muulla pastalla. Kypsennä pastaa mikrossa pakkauksen mukainen keittoaika, tarkista kypsyys ja tarvittaessa kypsennä lisää 2 minuuttia kerrallaan, kunnes on kypsää. Pitkät pastat kuten spagetti ja tagliatelle kannattaa pätkiä lyhyiksi ennen mikrokypsentämistä, jotta ne on helpompi peittää vedellä.
* Sitruunatuotteiden sijaan tai niiden lisäksi tämän voi maustaa myös muulla tavalla. Voi käyttää esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: tilli tuoreena silppuna tai kuivattuna, sipulijauhe, mustapippuri, valkopippuri, valmis kalamausteseos, sitruunapippuri.
* Voin sijaan voi käyttää myös jotain muuta kostuketta. Voi käyttää esimerkiksi jotain näistä: kerma, creme fraiche, tuorejuusto, smetana, pesto, valmis kalalle tarkoitettu kastike, tähteeksi jäänyt kalalle sopiva kastike. Käytä kostuketta sen verran, että ruoka näyttää mehevältä. Tarvittaessa lämmitä pasta mikrossa kostukkeen lisäämisen jälkeen kuumaksi esim. 1 minuutti täydellä teholla (suositeltavaa erityisesti jos kostukkeena käyttää kermaa tai tähteeksi jäänyttä lämpimänä tarjottua kastiketta).
* Tämän ruuan voi tehdä myös tähteeksi jääneestä pastasta. Silloin lämmitä mikrossa noin 190 g / reilu 2 dl kypsää pastaa, sitten sekoita siihen muut ainekset kuten edellä.
* Tämän reseptin voi myös moninkertaistaa ja tehdä sen kattilassa.
* Annoksen voi viimeistellä tuoreella tillillä, persiljalla tai ruohosipulilla, jos sattuu olemaan.

Raakaa fusillipastaa ja suolaa Iittalan Teema syvällä lautasella.

Yhteensä yhdeksän minuutin mikrokypsennyksen jälkeen.

Sekoitettu, kunnes voi on tasaisesti sulanut joukkoon.

Lohipasta lautasella, jossa myös keltaista vesimelonia ja kirsikkatomaatteja.

Muita tapoja käyttää ylijäänyt kypsä kala on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt lohi, savukala ja muu kypsä kala.

Katso myös:

Halloumipasta

Halloumipasta on mielestäni kätevä ja nopea ruoka. Kun jääkaapissa on aina halloumia ja kuivakaapissa pastaa, voi tehdä halloumipastan nopeasti käymättä kaupassa ja sulattamatta pakkasesta mitään. Halloumi on jo pelkän paistamisen jälkeen itsessään maukasta, mureaa ja mehevää, joten maustamisiin ja haudutteluihin ei tarvitse käyttää aikaa, jollei erikseen halua.

Halloumipasta
300 g vaaleaa pastaa (tähän ruokaan ei mielestäni maun puolesta sovi tummat eivätkä täysjyväpastat)
200 g halloumia
4 rkl öljyä
1 sitruunan kuori raastettuna (vain keltainen osa)
n. ½ dl pastan keitinvettä
tuoretta basilikaa tai tuoretta minttua, jos on
Pilko halloumi kuutioiksi. Keitä pastat kypsäksi suolatussa vedessä (esim. 2 litraa vettä ja 20 g eli n. 4 tl suolaa). Kaada keitinvesi pois, mutta ota vähän talteen.
Ruskista halloumikuutiot paistinpannulla öljyssä. Ota pannu pois levyltä ja sekoita mukaan sitruunan kuoriraaste. Laita pannu takaisin levylle ja sekoita mukaan pasta sekä vähän pastan keitinvettä. Lisää loput öljyt, jos et käyttänyt niitä vielä paistamisvaiheessa. Tarjoa heti.
Annoksen päälle lautaselle sopii laittaa tuoretta basilikaa tai minttua, jos on, mutta hyvää ilmankin. Silputun basilikan (n. 3 rkl) voi myös sekoittaa koko ruokaan lopussa, mieluiten poissa kuumalta levyltä.
Vinkkejä:
* Kokeile basilikan tai mintun sijaan myös tuoretta oreganoa, timjamia, ruohosipulia tai persiljaa, jos on.
* Öljyä voi lisätä halutessa enemmänkin, jos pasta ei vielä kiillä.
* Halloumin ruskistamisen jälkeen voi halutessa lisätä pannulle 2 silputtua valkosipulin kynttä ja paistaa sen jälkeen käännellen vielä minuutin. Samalla voi lisätä vaikka silputtua chiliäkin, jos siitä tykkää.
* Pastan kanssa yhtä aikaa voi sekoittaa pannulle myös ½-1 puristetun sitruunan mehun, jos tykkää. Sen sijaan voi myös puristaa sitruunamehua oman annoksen päälle halutessa.
* Ruokaan voi sekoittaa tai lisätä annoksen päälle jauhettua mustapippuria, jos tykkää.
* Kokeile sitruunan kuoren sijaan myös esimerkiksi limen, appelsiinin tai greipin kuorta.
* Sitruunan kuoren voi tarvittaessa jättää pois. Silloin jäljelle jäävät pastan, halloumin ja öljyn maut. Mauksi voi silloin lisätä tilalle esimerkiksi tomaattipyreetä tai säilykeananaksen lientä.

Tämä resepti perustuu tähän Yhteishyvän ohjeeseen Halloumi-sitruunapasta: https://yhteishyva.fi/reseptit/halloumi-sitruunapasta/recipe-4984 Olen yksinkertaistanut kyseisen reseptin oman makuni ja viitseliäisyystasoni mukaiseksi jättämällä pois valkosipulin ja sitruunamehun, mutta niitä kaipaavat voivat laittaa tähän niitäkin. Minun mielestäni halloumipasta on hyvää myös pelkällä yhdistelmällä pasta, halloumi ja riittävä öljy, mutta sitruunan kuori ja/tai tuoreet yrtit täydentävät ruuan mukavalla raikkaudella.

Tällä kertaa käytin tähän halloumipastaan pastana Myllyn paras Suora tagliatelle -pastaa, jonka olen tilannut hävikkiruokakaupasta Matsmart.fi. Pakkauksessa annettu keittoaika 5 minuuttia ei lähimainkaan riittänyt, eikä 15 minuutissakaan tullut vielä täysin kypsää, joten kyseisen pastan todellinen keittoaika kypsäksi keittämiseen on minulle vielä tätä kirjoittaessani mysteeri. Seuraavalla kerralla keittäisin sitä ehkä 20 minuuttia.

Ruskistetut halloumikuutiot ja sitruunankuoriraaste pannulla.

Halloumipastaa, jonka päällä tuoretta basilikaa. Ennen syömistä revin basilikan käsillä pienemmiksi, jolloin ne syödessä maustoivat halloumipastaa sopivasti. Kuvassa näkyvä pastalaji on Myllyn paras Suora tagliatelle -pastaa, mutta jatkossa käyttäisin tähän jotain nopeammin kypsyvää pastaa, kuten spagettia tai rakettispagettia.

Muita halloumista ja pastasta tekemiäni ruokia:

Muita halloumiruokia:

Kikherne limonello – somen hittipasta, joka on ihan ok

Instagramissa tuli vastaan kikherne limonellon resepti, jonka on sanottu olevan somehitti, ja jota on tituleerattu myös nimillä somepasta ja pandemiapasta. Reseptin on kirjoittanut Nata Salmela blogissaan WTD (White Trash Disease). Tässä linkki: https://wtd.fi/kikherne-limonello/

Tämän sitruunaisen kikhernepastan raaka-aineet ovat pasta, kikherneet (tölkistä), sitruuna, hunaja, turkkilainen jogurtti, soijakastike, kurkuma, inkivääri ja voi. Tarjoiluun suositellaan ohjeessa parmesaania ja tuoretta korianteria, joista jälkimmäistä minulla ei ollut, mutta muuten menin ohjeen mukaan.

Tämä pasta herätti mielenkiintoni, koska se näytti sisältävän suurin piirtein kaikkea, mitä ruualta haluan: hiilareita, makeutta, raikkautta, umamia, suolaa ja rasvaa. Lisäksi se oli nopea tehdä. Kaiken kukkuraksi minulla oli kaikki tarvittavat ainekset jo muutenkin kotona, vaikka kaupassa ei ole käyty 12 päivään.

Tältä kikhernelimonello näytti ennen parmesaanin lisäämistä.

Plussaa siitä, että kikherneet eivät maistu tässä ruuassa kitkeriltä. Monissa ruuissa kikherneet maistuvat minun suussani kitkeriltä, mutta tässä ruuassa kikherneet maistuvat mielestäni sisältä neutraaleilta ja pinnasta siltä, miltä tämän ruuan kastike maistuu. Kikherneiden kitkerän maun olen huomannut tulevan esille usein ohuissa kastikkeissa/keitoissa/liemissä, mutta tämän pastan kastike oli paksua turkkilaisen jogurtin ansiosta.

Yllätyin siitä, että tässä ruuassa lapsetkin söivät kikherneitä, eli eivät väistelleet niitä, eivätkä valittaneet niistä. Lapset söivät annoksensa muutenkin reippaasti valittamatta tai viivyttelemättä, vaikka tämän ruuan makumaailma ei ole heille tuttu. He tosiaan eivät tästä ruuasta valittaneet, mutta eivät myöskään kehuneet, eivätkä myöskään pyytäneet tekemään tätä toistekin.

Minun suussani tämä ruoka maistuu hunajalta, sitruunalta ja joltain itämaiselta ruualta. Ei siis missään nimessä mautonta. Kurkuman piti tulla tähän ruokaan vain keltaisen värin takia, mutta tällä ohjeen mukaisella määrällä (½ rkl per 2 annosta) maistan kurkuman maun tässä selvästi. Pastaruuassa pidän kurkuman makua aika odottamattomana makuna, mutta onhan se keltainen väri kieltämättä hieno.

Kokonaisuutena sanoisin tämän ruuan olevan minun suussani tasoa ”ihan ok”. Kyllä sitä syö, mutta en ainakaan tällaisena jää kaipaamaan. Minun makuuni kaipaisin enemmän umamia, makeutta ja rasvaa. Vaikka hunajan ominaismaun tässä maistankin, se hunajamaku maistuu tässä ilman makeutta. Sitruuna, turkkilainen jogurtti ja kurkuma ovat tässä ruuassa niin isossa roolissa, että ne vievät hunajan makeuskokemuksen pois, ainakin minun suussani. Niinpä omaan makuuni tämä ruoka toimisi todennäköisesti paremmin ilman turkkilaista jogurttia ja kurkumaa. Soijakastiketta laittaisin enemmän, ja pastan paistaisin säästelemättömässä määrässä öljyä. Silloin tämä ruoka olisi jo hyvin lähellä suosikkireseptiäni nuudeliwokille sekä tätä paistetun spagetin reseptiä. Väri olisi toki paljon tylsempi ilman kurkumaa, eikä kikhernekään häikäise värillään, mutta värikkäillä kasviksilla ja/tai yrteillä voisi hoitaa värihomman kuntoon.

Parmesaani tämän annoksen päällä ei mielestäni jotenkin sopinut yhteen tämän ruuan sisältämien itämaisten makujen kanssa. Parmesaani ei myöskään toiminut tälle pastalle umamibuustina samalla tavalla kuin pastoille yleensä. Luulen tämän johtuvan siitä, että parmesaani ei sulanut tämän pastan päälle. Tämä pasta siis ei ollut höyryävän kuumaa siksi, koska tähän pastaan lopussa sekoitettiin turkkilaista jogurttia, eikä sen jälkeen saanut enää kypsentää, jottei jogurtin rakenne mene rikki.

Tähän reseptiin meni nyt ainoa kikhernepurkki, mikä minulla oli. Tämän ruuan innoittamana laitoin lisää kikherneitä ostoslistaan. Kikherneiden yhdistäminen pastaan on jotain, mitä en olisi itse keksinyt, joten kiitokset siitä. Olen avoin kikherneiden ja pastan yhdistämiselle jatkossakin, joskin juuri omille makuhermoille täydellisen tavan löytäminen ei välttämättä tapahdu hetkessä.

Tämän ruuan makumaailma tuo mieleeni jonkin kookosmaitoa sisältävän kanakastikkeen, jota syödään riisin kanssa. Sellaiseenkin olisi vielä kaapeissa aineksia käymättä kaupassa, joten voi olla, että innostun tekemään sellaista lähipäivinä.

Makaroni-tonnikalasalaatti

Eilen syötiin makaronia ja halloumia, ja makaronia jäi yli. Tähteeksi jäänyt makaroni meni osittain tähän makaroni-tonnikalasalaattiin, jota söin lounaaksi ja hyvin lähti nälkä. Makaronisalaatti on yksi nopeammasta päästä ruokia, mitä voi tehdä ylijääneestä keitetystä makaronista. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana ainesten suhteen. Nyt käytin tähän tonnikalaa, mutta yhtä hyvin voisi käyttää vaikkapa kypsää kanaa, kinkkua ja/tai juustoa. Muinakin aineksina voi hyödyntää mitä sattuu löytymään, mutta itse haluan mielelläni makaronisalaattiin jotain makeaa, jotain raikasta, jotain suolaista ja jotain rasvaista. Makean virkaa tällä kertaa toimitti säilykepersikka ja porkkanaraaste, raikasta oli se säilykepersikka ja sitruunamehu, suolaista oli se tonnikala ja rasvaista oli tonnikalapurkin öljy. Nyt tähän tuli niin paljon pehmeitä lähes mössömäisiä aineksia, että halusin suutuntuman vaihtelevuuden takia tähän myös cashewpähkinöitä, jotka toimivat tässä sekä suutuntuman että maun puolesta. Kokonaisuus maistuu tonnikalalta, hedelmäisen raikkaalta sekä siellä täällä cashewpähkinältä. Makaronin ja porkkanan maut eivät tässä juuri erotu, mutta porkkana on tässä kiva jo värin vuoksi. Makaronina käytän salaateissa mieluiten vaaleaa makaronia, koska en pidä kuituisempien pastojen mausta ja suutuntumasta kylmänä, mutta se on makuasia.

Makaroni-tonnikalasalaatti (n. 4-8 annosta)
6 dl keitettyä jäähtynyttä makaronia (noin 300 g)
1 tölkki tonnikalaa öljyssä, öljyineen (à 150 g, josta tonnikalaa 105 g)
2 rkl sitruunamehua
1 iso porkkana tai 2 keskikokoista
pari kourallista cashewpähkinöitä (n. 50 g)
4 säilykepersikan puolikasta + 1 rkl säilykepersikoiden lientä
Kuori ja raasta porkkana karkealla terällä. Pilko säilykepersikat suupaloiksi. Sekoita keskenään kaikki ainekset. Tarvittaessa tonnikalapurkin öljyn voi korvata lisäämällä ½ desilitraa neutraalin makuista öljyä. Tarjoa joko sellaisenaan tai lisäkkeenä. Sellaisenaan tarjotessa tästä tulee noin 4 annosta, lisäkkeenä tarjotessa ehkä 8. Voi tarjota heti tai myöhemmin, tosin cashewpähkinät voivat pehmetä säilytyksen aikana.
Muunnoksia:
* tonnikalan sijaan voi käyttää esimerkiksi savukalaa, kypsää broileria, kinkkua, meetvurstia, paistettua pekonia, juustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen tai oliiveja – pilko tarvittaessa suupaloiksi
* öljyn, sitruunamehun ja persikkaliemen sijaan voi käyttää jotain samaa kylmää kastiketta joka kalallekin sopii
* säilykepersikan sijaan voi käyttää jotain muuta makeaa hedelmää, joka voi olla tuore tai säilyke
* porkkanan sijaan voi käyttää vihanneksia maun mukaan, mieluiten värikkäitä
* cashewpähkinät voi jättää pois tai korvata muilla pähkinöillä, jotka voivat olla paahdettuja tai paahtamattomia – myös suolatut pähkinät käyvät
* makaronisalaattiin sopii myös tuoreet yrtit silputtuina, jos on
* makaronisalaattiin voi tarvittaessa lisätä mausteita maun mukaan

Muita tapoja käyttää ylijäämä makaroni löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta.

Päivitys myöhemmin:

Päivälliseksi söin tätä lämpimänä. Otin annoksen lautaselle, höyläsin päälle juustoa ja lämmitin mikrossa, kunnes juusto oli sulanut. Toimi lämpimänäkin, jolloin sulan juuston kanssa maistui vähän niin kuin tonnikala-ananaspizzalta ilman tomaattikastiketta. Lämpimänä tämä oli käytännössä hedelmäistä tonnikalapastaa juustokuorrutettuna. Cashewpähkinät olivat syödessä jonkin verran pehmenneitä ja porkkanaraaste al denteä.

Mikrossa lämmitettyä juustokuorrutettua makaroni-tonnikalasalaattia, eli käytännössä tonnikalapastaa.

Sandefjordin kastike, paistettu alaskanseiti ja keitetyt perunat

Tämän aterian pääraaka-aineet ovat pakastekala (alaskanseiti), kuohukerma, creme fraiche, voi, sitruuna, peruna ja vehnäjauho kalan leivitykseen. Alaskanseiti on mielestäni saman makuinen kuin tavallinen seiti, eli joillakin valmistustavoilla maku on jokseenkin tympeä, joten käytän molempia samalla tavalla. Leivittäminen ja rasvassa paistaminen tuppaa tekemään molemmista hyvää ja koko perheelle maistuvaa, ja niin se teki tälläkin kertaa. Yleensä olen tehnyt alaskanseitistä ja seitistä rasvassa paistaen kalapihvejä tai kalapuikkoja, mutta nyt teki mieli mieluummin kokonaista leivitettyä alaskanfileetä. Hyvä, nopea ja helppo kastike tälle kalalle oli nyt Sandefjordin kastike, jonka resepti on alun perin täältä: https://anna.fi/ruoka/mita-tanaan-ruoaksi/huippukokin-ylistama-sandefjordin-kastike-muuntaa-voissa-paistetut-ahvenet-gourmet-ruoaksi

Hyppää reseptiin: Sandefjordin kastike, Paistettu alaskanseiti

Sandefjordin kastikkeen reseptissä luki ”1-2 annosta”. Tuplasin sen, koska kalaakin tein 4 annosta. Kastikkeen resepti oli alun perin paistetuille ahvenille, mutta niitä minulla harvoin on. Pakastettu alaskanseiti sopii paljon paremmin kukkarolleni, mutta hyvin alaskanseiti sopi myös tämän kastikkeen kanssa. Tämä kastike on mielestäni ennen kaikkea sitruunakastike, mutta myös kermakastike ja creme fraiche -kastike. Alkuperäisen reseptin mukaan tehtynä tässä kastikkeessa maistuu sitruuna paljon, mutta ei kuitenkaan ole mielestäni syömäkelvottoman hapanta. Perunan kanssa syötäessä sitruunan maku tasapainottuu jonkin verran, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ei ole sitruunafani, sitruunamehun määrää kannattaa vähentää. Toisaalta tähän voisi lisätä sitruunan kuorta, jota alkuperäisessä reseptissä ei ollut, sillä sekin yleensä tällaisiin kastikkeisiin hyvin sopii.

Kastikkeessa maistuu myös kerma ja creme fraiche selvästi. Kastike on kuumana paksuudeltaan samaa luokkaa kuin kuohukerma sellaisenaan, mutta jääkaappikylmänä kiinteytyy creme fraichen paksuiseksi. Tämä kastike voisi ehkä toimia myös kylmänä, mutta en ole vielä sitä ehtinyt kokeilla.

Ehdottoman plussan tämä kastike saa nopeudesta: ei tarvitse muuta kuin kiehauttaa ainekset, lisätä makuainekset ja soseuttaa tasaiseksi koneella. Kun vertaa muihin tietämiini kalalle sopiviin lämpimiin kastikkeisiin, niistä vain voisulakastike eli maustettu voisula vetää vertoja tämän Sandefjordin kastikkeen nopeudelle.

Alkuperäisessä reseptissä luki ”Sekoita kuuma kastike hyvin, esimerkiksi sauvavatkaimella, kuohkeaksi vaahdoksi ennen tarjoamista”. En ole koskaan ennen kuullut sanaa ”sauvavatkain”, mutta googlen kuvahaku sillä sanalla antaa kuvia sauvasekoittimista, joten oletan niiden olevan sama asia. Sekoitin siis kuuman kastikkeen sauvasekoittimella, mutta ei siitä mitään kuohkeaa vaahtoa tullut. Näin pienellä määrällä kastike hädin tuskin edes ylsi sauvasekoittimen pyörivään osaan. Mutta kun katson alkuperäisen reseptin kuvaa, ei kastike näytä kovin vaahtomaiselta siinäkään, joten en usko menettäneeni mitään.

Sandefjordin kastike (2-4 annosta)
4 rkl kuohukermaa (60 g)
4 rkl ranskankermaa eli creme fraichea (60 g)
4 rkl voita (54 g)
2 rkl sitruunamehua (30 g) TAI vähemmän, jos ei pidä paljosta sitruunan mausta: kokeile silloin ensin 1 rkl, maista ja lisää tarvittaessa esim. 1 tl kerrallaan. (Yhdestä sitruunasta tulee yleensä mehua vähintään 2 rkl.)
suolaa ja pippuria maun mukaan
Laita kattilaan kerma, creme fraiche ja voi. Kiehauta. Lisää ensin varovasti sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi koneella, esimerkiksi sauvasekoittimella. Maista, ja lisää tarvittaessa sitruunamehua, suolaa ja/tai pippuria maun mukaan. Tarjoa heti kalaruoan kanssa. Jos on tarvetta uudelleenlämmittää, mikro ei välttämättä ole paras idea, koska kermakastikkeet herkästi leikkaavat mikrossa. Uudelleenlämmittämisen suosittelen tekemään hellalla matalimmalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes on sulanut taas kaadettavaksi kastikeeksi, ja sitten kastike kannattaa ottaa heti pois levyltä.
Jos tähän kaipaa lisämakuja, kokeilisin esimerkiksi seuraavia, joista kaikki lisäisin lopussa yhtä aikaa muiden makuaineiden kanssa:
* sitruunan kuorta raastettuna – esim. puolesta sitruunasta
* tuoreita yrttejä silputtuina – kourallinen esimerkiksi tilliä, persiljaa tai ruohosipulia

Sandefjordin kastike kattilassaan. Kattilassa näytti näköjään keltaisemmalta kuin kattilan ulkopuolella, tai sitten kuvassa tuli jokin valaistushäikkä.

Alaskanseitifileitä minulla oli 400 gramman pakastekalikka merkiltä Findus. Fileet oli jäädytetty yhteen. Järkevintä olisi ollut tehdä niin kuin pakkauksessa neuvottiin, että sulattaa yön yli jääkaapissa, jolloin fileet saa irti toisistaan. En ollut tällä kertaa niin ennakoiva, joten sulatin koko kalikan ilman pakkaustaan lautasella mikrossa sulatusteholla, kunnes olivat sulaneet sellaisiksi, että ne saa irti toisistaan. Siinä kesti kai jotain 10 minuuttia, mutta otin aina välillä pois ja tarkistin tilanteen, jotta eivät ala kypsyä mikrossa. Seuraavalla kerralla ehdottomasti parempi idea olisi vain ottaa illalla sulamaan jääkaappiin. Kun fileet olivat sulaneet ja sain ne irti toisistaan, ne näyttivät tältä:

Ei kaikeista näteimpiä kalafileitä, mutta ajoivat asiansa.

Paistettu alaskanseiti (n. 4 annosta)
400 g pakastettua alaskanseitifileetä
suolaa kalaan
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja (65 g) + 1 tl suolaa (tämä riitti 400 grammalle alaskanseitifileitä juuri ja juuri – tarvittaessa voi sekoittaa lisää esim. ½ dl vehnäjauhoja + ½ tl suolaa)
paistamiseen voita (tai muuta rasvaa)
Sulata pakastekalat mieluiten yön yli jääkaapissa omassa pakkauksessaan niin, että on jokin lautanen alla ottamassa kiinni mahdollisia sulamisvesiä. Irrota fileet toisistaan. Jos ne eivät olisi irtonaisia fileitä vaan neljä 100 gramman annospalaa, leikkaisin vain ne annospalat korkeussuunnassa kahtia ohuemmiksi, ja sitten jatkaisin samaan tapaan. Leivitystä saattaisi tarvita silloin enemmän.
Ripottele suolaa kalafileiden molemmille puolille. Riko syvään lautaseen kananmuna, ja vispaa sen rakenne tasaiseksi kierrevispilälle. Toiseen syvään lautaseen mittaa vehnäjauhot, ja sekoita niihin suola.
Kasta kalafileet ensin kananmunaan niin, että kastuu kauttaaltaan. Sitten pyörittele kalafileet vehnäjauhoseoksessa niin, että jauhoa on joka puolella.
Paista kalafileet paistinpannulla runsaassa voissa keskilämmöllä muutama minuutti per puoli, tai kunnes molemmat pinnat ovat ruskistuneet ja kala sisältä kypsää. Alaskanseitifileen paketin mukainen kypsymisaika pannulla on 5-7 minuuttia.

Lisäksi keitin kuorittuja perunoita ilman suolaa aloittaen perunat kylmästä vedestä, mutta toki perunat voi kypsentää nopeammin jättämällä kuorimatta ja kiehauttamalla ensin veden vedenkeittimellä. Perunapussi oli ostettu tavallisena vihreänä kiinteiden perunoiden pussina, mutta vasta kotona huomasin, että lajikkeena luki Annabelle. Annabelle-perunalajikkeesta olenkin lukenut, että se on pidetty ja monen mielestä paremman makuinen kuin perunat normaalisti. Näitä syödessäni totesin, että tämän Annabelle-perunan maku vaikuttaa olevan vähän enemmän varhaisperunamainen kuin talviperunoissa yleensä. On ehkä miedompi se talviperunan ominaismaku, mutta silti lähempänä talviperunaa kuin varhaisperunaa. Perunakriittinen lapsenikin söi tätä keitettyä Annabelle-perunaa valittamatta, ja hän valittaa perunoista helposti. Kuitenkin tämä Annabelle-perunakin on minulle sellainen, että en sitäkään huvikseen ihan sellaisenaan söisi. Kastikkeen tämäkin vaatii. Minulle, joka olen tottunut syömään tavallisiakin perunoita, makuero Annabellen hyväksi on kuitenkin ehkä sen verran pieni, että en varmaan ala varta vasten etsiä kaupoista juuri Annabellea, vaan ostanen jatkossakin sitä, mitä vihreässä pussissa satutaan myymään.

Salaatin virkaa tällä aterialla toimitti kaupan valmis salaattisekoitus, jossa on jääsalaattia, valkokaali ja punakaalia. Se toimii minulle hyvin salaattina silloin, kun ei huvita muutakaan kasvisten eteen tehdä kuin kaataa valmiiksi pestyä salaattisekoitusta suoraan pussista lautaselle. Olen kirjoittanut sen mausta aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/11/16/pyttipannu-keitetyista-perunoista-makkarasta-ja-sipulista/

Päivitys 23.2.2020: Loput Sandefjordin kastikkeet söin leivän päällä. Paahdoin paahtoleipiä, ja levitin niiden päälle kylmää Sandefjordin kastiketta. Levittyi hyvin ja pysyi hyvin leivän päällä. Sitruunan maku oli kuitenkin edelleen sen verran vahva, että parhaimmillaan tämä olisi varmasti ollut jonkinlaisella kalavoileivällä, kuten vaikkapa lohivoileivällä tai savusiikavoileivällä. Sitruunan maku siis tuntui kylmänä olevan vieläkin hallitsevampi kuin lämpimänä, mutta ei kylmänäkään kuitenkaan syömäkelvottoman hapan. Mutta joka tapauksessa, tämä kastike pärjäisi mainiosti vähemmälläkin sitruunalla. Puolet alkuperäisen ohjeen sitruunamehusta todennäköisesti riittäisi.

Muita kala-aiheisia kirjoituksia:

Muita perunalisäkkeitä täällä.