Uunissa paahdetut perunaviipaleet keitetyistä perunoista

Viipaleperunaa keitinperunoista uunissa ja uunissa grillattua makkaraa.

Tämä on yksi helppo ja herkullinen tapa hyödyntää ylijääneet keitetyt perunat ja tehdä niistä uusi perunalisäke. Nämä viipaleperunat keitetyistä perunoista uunissa ovat samankaltaiset kuin paistinperunat, mutta uunissa valmistettuina. Vastaavanlaiset perunasiivut uunissa voi tehdä myös raaoista perunoista.

Uunissa paahdetut viipaleperunat keitetyistä perunoista

kylmiä keitettyjä perunoita (n. 350 g, esim. kolme isoa)

öljyä (n. 2 rkl)

suolaa

Leikkaa kylmät keitetyt perunat viipaleiksi. Kuorien voi antaa olla paikoillaan, jos ne eivät leikatessa irtoa, mutta roikkuvat kuoripalaset kannattaa ottaa pois, jotta ne eivät kärähdä uunissa.

Laita perunaviipaleet leivinpaperoidulle uunipellille niin, että perunaviipaleet eivät koske toisiinsa. (Perunaviipaleet voi tarvittaessa jakaa kahdelle pellille.) Mieluiten laita isoimmat perunaviipaleet reunoille ja pienimmät keskelle.

Laita esim. kippoon öljyä ja sivele öljyä pullasudilla kaikkien perunaviipaleiden päälle. Ripottele suolaa päälle.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa, mutta ei vielä kärähtämistä. Minun uunissani sopiva aika tällä kertaa oli 20 minuuttia.

Osasta perunaviipaleita voi tulla rapeareunaisia ja osasta pehmeitä. Jos haluaa maksimoida rapeuden, silloin voi ottaa perunaviipaleita pelliltä pois sitä mukaa kuin ne näyttävät valmiilta ja antaa loppujen rapeutua uunissa lisää. Kuitenkin minun mielestäni nämä paahdetut perunaviipaleet ovat hyviä sekä rapeareunaisina että pehmeinä. Itse tykkään napsia rapeareunaiset sormin sellaisenaan ja syödä pehmeät haarukalla ja veitsellä lisäkkeenä.

Annoskuvissa oleva uunissa grillattu makkara on viillelty ja sitten paistettu uunin ylimmällä tasolla grillitoiminnoilla 5 minuuttia, kunnes oli väriä pinnassa.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tämän kirjoitushetkellä tämän sivuston suosituimmat reseptit tähteeksi jääneiden perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Paistinperunat keitetyistä perunoista

Paistinpannulla paistettua keitettyä perunaa viipaleina.

Paistinperunat eli paistetut perunat on yksi perinteisiä tapoja hyötykäyttää aiemmalta päivältä ylijääneet keitetyt perunat. Alla perusresepti.

Paistinperunat keitetyistä perunoista

kylmiä keitettyjä perunoita

voita

suolaa

Leikkaa perunat viipaleiksi. Viipaleet voivat olla ohuita tai paksuja oman maun mukaan. Jos perunoissa on kuoret jäljellä, niitä ei tarvitse poistaa.

Laita nokare voita paistinpannulle ja pannu kuumenemaan. Kun voi alkaa sulaa, levitä se koko paistinpannun alueelle ja laita perunaviipaleet pannulle. Jos haluaa mahdollisimman paljon paistopintaa, silloin kannattaa laittaa perunaviipaleita vain yhteen kerrokseen niin, että perunaviipaleet eivät koske toisiinsa. Tarvittaessa perunaviipaleet voi jakaa useammalle pannulle. Jos kuitenkin ei ole väliä, tuleeko paljon paistopintaa, voi laittaa perunaviipaleita pannulle useampaankin kerrokseen.

Paista perunaviipaleet pannulla voissa vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3), mieluiten molemmin puolin ruskistuneiksi, mutta ei kärähtäneiksi. Mausta paiston jälkeen suolalla. Tarjoa lisäkkeenä.

Vinkki: Paiston jälkeen paistinperunat voi halutessa maustaa muillakin mausteilla. Voi lisätä esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: sipulijauhe, paprikajauhe, valkosipulijauhe, pippuri.

Olen kokeillut paistinperunoita usealla eri tavalla. Minulle maun kannalta yksi olennainen juttu on osoittautunut olevan se, että voita ei kuumenneta kuumaksi asti ennen perunoiden lisäämistä. Keitettyjen perunoiden maku vaikuttaa paranevan merkittävästi jossain lämpötilassa joka on alle 100 astetta mutta yli huoneenlämmön, joten siksi perunat on parempi lisätä vain hädintuskin sulaan voihin kuin kuumaan voihin.

Muita tapoja hyödyntää ylijääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoittaessani tämän sivuston suosituimmat reseptit tähteeksi jääneiden perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Uuniranskalaiset keitetyistä perunoista

Uuniranskalaiset keitetyistä perunoista ja paistettua hirven jauhelihaa.

Kun on jäänyt tähteeksi isoja keitettyjä perunoita, niistä on kätevää tehdä uuniranskalaiset. Kun jääkaappikylmät keitetyt perunat eivät innosta, tämä on yksi hyvä tapa saada ne samat jämäperunat taas hyvänmakuisiksi. Jos taas tähteenä on normaalikokoisia tai pieniä keitettyjä perunoita, silloin on helpompi tehdä niistä lohkoperunoita, jotka voi tehdä keitetyistä perunoista muuten samalla tavalla kuin uuniranskalaiset, mutta leikkaa vain lohkojen muotoon ranskalaisten muodon sijaan.

Uuniranskalaiset keitetyistä perunoista

3 isoa keitettyä kylmää perunaa tai sen verran kuin pellille mahtuu ilman perunoiden koskemista toisiinsa (n. 500-600 g)

öljyä (n. 4 rkl)

suolaa

Jos perunoissa on keittämisen jäljiltä kosteutta pinnassa, kuivaa ne. Jos perunoissa on kuoret jäljellä, ne voi jättää paikoilleen, koska paahtunut perunan kuori maistuu hyvältä.

Leikkaa perunat ranskalaisten perunoiden muotoon. Laita perunapalat leivinpaperoidulle uunipellille niin, että perunapalat eivät koske toisiinsa. Laita pikkukippoon öljyä ja sivele sitä kaikkien perunapalojen pintaan. Ripottele suolaa päälle.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes perunapaloissa on väriä pinnassa (n. 20-30 min).

Vinkkejä:

* Koska perunat ovat pyöreitä, osasta näitä uuniranskalaisia tulee kaarevareunaisia. Jos haluaa tehdä ainoastaan perinteisen uuniranskalaisen muotoisia ilman kaarevia pintoja, voi leikata perunoiden sivut ensin suoriksi ja sitten vasta leikata perunat suorien ranskanperunoiden muotoisiksi. Kaarevat palat voi halutessa säästää muuhun käyttöön, kuten esimerkiksi perunarieskat keitetyistä perunoista tai perunateeleivät keitetyistä perunoista, tai tehdä niistä myöhemmin lohkoperunoita. Muita käyttövinkkejä ylijääneille keitetyille perunoille täällä.

* Ennen tai jälkeen paiston voi halutessa lisätä jotain mausteita, kuten yksi tai useampi näistä: paprikajauhe, sipulijauhe, valkosipulijauhe, pippuri, valmis ranskanperunamausteseos.

Nämä uuniranskalaiset eivät ole yhtä rapeita kuin perinteiset uppopaistamalla tehdyt ranskanperunat. Nämä keitetyistä perunoista tehdyt ranskanperunoiden muotoiset ovat tuoreeltaan lötköjä, mutta jäähtyessä niihin tulee rousketta. Itse tykkään tuoreeltaan syödä näitä löysiä uuniranskalaisia haarukalla ja veitsellä muun ruuan kanssa, ja sitten ruuan jälkeen napsia sormilla pelliltä ne, mitä on jäänyt, jos ei sattunut loppumaan kesken (tällä kertaa loppui). Näiden uuniranskalaisten sekä maku että suutuntuma ovat mielestäni kaikkein parhaimmillaan silloin, kun ne ovat jäähtyneet aterian aikana sellaisiksi, että niitä on helppo napsia sormilla sormien palamatta. Tällä kertaa näiden uuniranskalaisten lisänä oli paistettua hirven jauhelihaa, sekä kasviksina lisäksi kurkkua, paprikaa ja omenalohkoja. Omenalohkot näyttävät kuvassa ylikypsiltä, koska kyseinen omena oli ostettu 10 päivää sitten, mutta oli vielä käyttökelpoinen. Näitä uuniranskalaisia voisin muuten joskus kokeilla myös ylijääneistä isoista uuniperunoista, jos minulla joskus sattuisi olemaan niitä ylimääräisinä.

Muita tapoja käyttää ylijääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoittaessani tämän sivuston suosituimmat reseptit ylijääneiden keitettyjen perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Päivitys 21.8.2020: Tältä aterialta ylijääneistä paistetuista jauhelihoista tein nopean jauhelihacouscousin.

Katso myös: Uuniranskalaiset raaoista perunoista

Perunaleipäset ylijääneistä kypsistä perunoista

Hiivalla kohotetut leipäset, joihin meni ylijääneet kypsät perunat.

Aiempana päivänä syötiin kasslerkyljyksiä, paistinkastiketta ja perunoita. Perunoita jäi kahdeksan (8) kappaletta yli, mikä oli juuri sama määrä kuin aiemmin talteen ottamassani perunaleipästen reseptissä, joten päätin kokeilla tehdä niistä ylijäämä perunoista perunaleipäsiä. Onnistui oikein hyvin: Tuli ihanan pehmeitä hiivaleipäsiä, joiden paksuus on rieskan ja sämpylän välimaastossa ja joissa on sopivassa suhteessa paistopintaa ja perunaisen mehevää sisusta. Tämä ei ole se nopein leipomani leipä jämäperunoista, sillä paljon nopeampia leipiä tähteeksi jääneistä perunoista ovat ainakin perunarieskat ja teeleivät. Näissä hiivalla kohotetuissa perunaleipäsissä kuluu aikaa kohotuksiin ja paistamisiin, mutta silloin kun aikaa ja kiinnostusta leipomiseen on, tämäkin on mielestäni ehdottomasti leipomisen arvoinen leipä. Alla perunaleipästen resepti.

Perunaleipäset kypsistä perunoista (4 isoa perunaleipästä)

8 kypsää jäähtynyttä perunaa ilman kuoria (perunat voivat olla keitettyjä, höyrytettyjä tai vaikka mikrossa kypsennettyjä)

1 pussi kuivahiivaa (11 g) TAI 25 g tuorehiivaa (puolet tavallisesta kuluttajille myytävästä hiivapaketista, joka painaa 25 g)

50 g voita

3 rkl tummaa siirappia (60 g)

2 tl suolaa

6 dl maitoa (600 g)

2 dl hiivaleipäjauhoja (120 g – alkuperäisessä reseptissä sama desilitramäärä grahamjauhoja – voi myös korvata vehnäjauhoilla, sama desilitramäärä)

12 dl vehnäjauhoja (780 g)

Muusaa jäähtyneet kypsät perunat. Itse muusaan jäähtyneet perunat mieluiten nyrkeillä siinä kulhossa, johon aion taikinan tehdä. Muusaamisen voi tehdä nyrkkien sijaan myös esimerkiksi haarukalla tai perunasurvimella, jos haluaa.

Laita kattilaan voi ja maito. Lämmitä ne kattilassa levyllä miedolla lämmöllä. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä seos 42-asteiseksi. Jos taas käytät tuorehiivaa, lämmitä 37-asteiseksi. Sekoita kierrevispilällä niin, että mukaan ei jää kiinteitä voipaloja.

Sekoita voi-maitoseokseen siirappi ja suola. Sekoita siihen tuorehiiva, tai sekoita kuivahiiva hiivaleipäjauhoihin.

Sekoita kierrevispilällä keskenään voi-maitoseos ja muusatut perunat. Sekoita kierrevispilällä mukaan hiivaleipäjauho. Sitten laita kierrevispilä pois, koska on aika lisätä vehnäjauhot käsin.

Sekoita käsin vehnäjauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, joka irtoaa kulhon reunoista. (Jos ei taikina irtoa kulhon reunoista siinä vaiheessa, kun koko jauhomäärä on sekoitettu mukaan, sekoita mukaan lisää jauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Toisaalta jos taikina tuntuu kuivalta eli jauhoja tuli liikaa, voi tarvittaessa lisätä maitoa vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopiva.)

Peitä taikinakulho (esim. leivinliinalla) ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan vähintään 40 minuutiksi.

Kun taikina on kohonnut, jaa taikina neljään osaan. Nosta neljälle leivinpaperiarkille kullekin neljäsosa taikinasta, kukin neljäsosa yhtenä möykkynä. (Kunkin leivinpaperiarkin alla voi tässä vaiheessa olla uunipelti tai olla olematta.)

Ripottele kunkin taikinamöykyn päälle jauhoja. Taputtele käsillä kukin taikinamöykky matalahkoksi isoksi leipäseksi. Jos taikina alkaa liiaksi tarttua tässä vaiheessa käsiin, ripottele päälle vähän lisää jauhoja. Töni käsillä röpelöiset reunat tasaisemmiksi. Anna leipästen kohota leivinpapereilla puoli tuntia. Laita uuni lämpenemään 200 asteseen niin, että uuni on lämmennyt puolen tunnin kohoamisen jälkeen. (Minun uunillani lämpeneminen 200 asteeseen kestää 10 minuuttia, eli laitan uunin lämpenemään 20 minuutin kohoamisen jälkeen.)

Juuri ennen paistoa pistele haarukalla se leipänen, joka on menossa uuniin. (Siirrä leipänen leivinpapereineen uunipellille, jos ei ollut jo.) Paista kutakin leipästä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, tai kunnes pinta on ruskistunut.

Anna kunkin kypsän leipäsen jäähtyä hetki sen verran, että niihin voi käsillä koskea. Sitten leikkaa leipäset paloiksi ja nauti. (Maku on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun perunaleipäsen on antanut jäähtyä käsinkoskettavaksi ennen leikkaamista, mutta leipänen on vielä lämmin.)

Vinkki: Alkuperäisen reseptin mukaan taikinaan voi lisätä halutessa myös ½ dl paahdettuja auringonkukansiemeniä. Ne sekoitettaisiin nesteeseen heti siirapin ja suolan jälkeen.

Tämä perunaleipästen resepti tuli minua vastaan sivustolla mtvuutiset.fi, tässä linkki: https://www.mtvuutiset.fi/teemasivut/leivontanurkka/ajankohtaista/artikkeli/ylijaaneet-peruna-hyotykayttoon-syksyn-pehmein-leipa-syntyy-edellisillan-tahteista/7095944#gs.b1o9q1 Kyseisen sivuston mukaan resepti on alun perin ruotsinkieliseltä MittKök-sivustolta, jonka linkki on tässä: https://mittkok.expressen.se/recept/potatisbrod/ . Itse käytin leipoessani tuota alkuperäistä ruotsinkielistä Potatisbröd-reseptiä. Suurin ero noissa mtvuutiset-sivuston ja MittKök-sivuston resepteissä näytti olevan se, että ensin mainitussa perunat muusataan, jälkimmäisessä raastetaan. Itse mieluiten muusaan, koska olen leipomiskokemusteni perusteella tullut siihen tulokseen, että perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat paremmin esille silloin, kun perunat kunnolla muusaa taikinaan eikä vain raasta. Erityisominaisuuksilla tarkoitan tässä perunan kykyä tehdä taikinasta erityisen pehmeää, mehevää ja hienolla tavalla makeutuneen perunan makuista.

Nämä perunaleipäset maistuvat mielestäni ihanalta yhdistelmältä hiivaleipää ja perunaista leipää. Tykkään haukata tällaista, joka on rieskaa paksumpaa, mutta niin mehevää, etten koe tarvetta halkaista. Tämän paksuiset leivät silloin, kun ne eivät sisällä merkittävää määrää perunaa, syön mieluiten halkaistuna, mutta peruna tekee tästä ihanan pehmeää unelmaleipää.

Alkuperäisestä reseptistä poikkesin tosiaan siinä, että raastamisen sijaan muusasin perunat. Tämän lisäksi poikkesin alkuperäisreseptistä vielä kahdessa kohdassa. Grahamjauhoa minulla ei ollut, joten korvasin samalla määrällä hiivaleipäjauhoa. En huomaa hiivaleipäjauhon läsnäoloa lopputuloksesta, joten jos ei olisi sitäkään, sen voisi ihan hyvin korvata samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Tuoretta hiivaakaan minulla ei ollut, joten korvasin kuivahiivalla. Alkuperäisen ohjeen mukainen 50 grammaa tuorehiivaa vastaisi kahta pussia kuivahiivaa, mutta minä käytin vain yhden. Leipomiskokemusteni perusteella yksi pussi kuivahiivaa tai 25 grammaa tuorehiivaa yleensä riittää tämän kokoisille leipätaikinoille. Tässä tapauksessa oli vielä kohotusaikakin sellainen, että minulla ei jäänyt epäilystäkään, eikö tämä hiivamäärä riittäisi, ja riittihän se. Esimerkiksi vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa muuten todetaan, että hiivamäärä yleensä laitetaan resepteihin varmuuden vuoksi isommaksi kuin mitä oikeasti tarvitaan. Ottamatta enempää kantaa juuri tähän perunaleipästen reseptiin, itse olen leipoessani käyttänyt hiivaa niinkin vähän kuin neljännes tai kolmannes reseptin hiivamäärästä, ja silti on kohonnut ohjeen mukaisessa ajassa.

Tämä ja muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet kypsät perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Kyseinen kirjoitus on tätä kirjoittaessani tämän blogini suosituin ruokahävikkikirjoitukseni, ja itse asiassa suosituin kaikista kirjoituksistani. Toiseksi suosituin on Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi ja kolmanneksi suosituin Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Tällä kirjoitushetkellä tämän blogin suosituimmat reseptit ylijääneiden kypsien perunoiden jatkojalostuksesta ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista, Röstiperunat keitetyistä perunoista ja Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista.

Ylijääneitä perunaleipästen paloja menossa pakkaseen pakastuspusseissa, jotka on suljettu pussinsulkijoilla.

Röstiperunat keitetyistä perunoista

Ylijääneet keitetyt perunat röstiperunoiksi.

Röstiperunat on mielestäni huippu ruoka. Röstin voi tehdä raaoista perunoista tai keitetyistä perunoista. Molemmat tehdään raastetusta perunasta, mutta raaoista perunoista tehtäessä joutuu puristelemaan ylimääräiset nesteet pois. Kun on jääkaapissa keitettyjen perunoiden tähteet, röstin valmistaminen käy helpommin ja nopeammin. Maku ei ole aivan sama: raaoista perunoista tulee rapeampaa ja sipsimäisemmän makuista röstiä, kun taas keitetyistä perunoista tulee pehmeämpää ja enemmän paistinperunoiden makuista röstiä. Molemmilla tavoilla tulee mielestäni sen verran hyvää, että kannattaa tehdä. Keitetyistä perunoista minulla tulee tehtyä röstiä herkemmin kuin raaoista, koska tämä on sellainen näppärä uusiokäyttö, joka saa eilen keitetyt perunat näyttämään joltain aivan muulta kuin perunalta. Siksi tämä on vaihtelunhaluisille kiitollisimpia ruokia, mitä voi tehdä keitetyistä perunoista. Minulle rösti voi olla joko perunalisäke tai ihan sitä varsinaista ruokaa, eli aterian päätähti. Röstiä voi muunnella eri tavoin: se voi olla joko pelkkää perunaa, tai siihen voi lisätä erilaisia muita aineksia. Tähteistä tehtynä pääraaka-aine on kylmät keitetyt perunat, ja mukaan voi sekoittaa halutessa muitakin kiinteitä tähteitä. Alla on perusresepti muunnosehdotuksineen.

Röstiperunat keitetyistä perunoista

jäähtyneitä keitettyjä perunoita ilman kuoria

tarvittaessa kananmunaa esim. 1 kpl per 200 grammaa keitettyä perunaa

suolaa

paistamiseen voita tai muuta rasvaa

Raasta kylmät keitetyt kuorettomat perunat karkealla terällä. Ensin voi halutessa kokeilla paistaa rösteiksi ilman kananmunaa, tai sekoittaa suoraan mukaan yhden kananmunan per 200 grammaa keitettyä perunaa. Kananmuna tekee rösteistä helpommin ehjinä pysyviä, helpommin käänneltäviä ja helpommin käsin syötäviä.

Kuumenna lettupannu ja sen koloissa voita tai muuta rasvaa. Nosta lusikalla perunaraastetta koloihin, ja levitä lusikalla koko kolon alueelle. Painele lusikalla tiiviiksi. Paista suurin piirtein keskilämmöllä tai vähän sitä kuumemmalla molemmin puolin ruskeiksi. Ripottele suolaa molemmin puolin, mieluiten aina ruskistuneelle puolelle heti kääntämisen jälkeen.

Jos röstit eivät meinaa pysyä koossa, voi sekoittaa perunaraasteeseen kananmunaa. Toisaalta irtonainenkin paistettu perunaraaste on hyvää amerikkalaisen hash brownsin tapaan.

Röstejä voi tarjota joko pääruokana tai lisäkkeenä. Pääruokana syötäessä suosittelen tarjoamaan lisäksi esimerkiksi ruokaisaa salaattia tai ruokaisaa kastiketta, kuten kinkku-kermaviilikastike. Keitetyistä perunoista tehdyt röstit ovat saman tyyppisiä kuin perunaletut, joten kaikki minkä voi kuvitella sopivan perunalettujen kanssa, sopii todennäköisesti myös röstin kanssa.

Muunnoksia

Perunaraasteen sekaan voi halutessa sekoittaa muita aineksia, kuten esimerkiksi:

* sipulia silppuna

* valkosipulia puristettuna tai silppuna

* juustoraastetta esimerkiksi 2 dl (100 g) per 500 g perunaa

* aura- tai fetajuustoa murennettuna

* kinkkua, meetvurstia tai paistettua pekonia hienonnettuna

* paistettua jauhelihaa tai kypsää kanaa hienonnettuna

* savukalaa tai graavikalaa hienonnettuna

* kypsiä vihanneksia tai sieniä hienonnettuina

* yrttejä tuoreina silputtuina tai kuivattuina

* muita mausteita mistä tykkää

Jotkut tekevät röstiperunoita ilman kananmunaa tai muita sitomisaineita, kuten tässä reseptissä: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/15634/R%C3%B6stiperunat/ Minä olen yrittänyt, mutta en ole vielä kertaakaan onnistunut tekemään ehjiä röstejä keitetyistä perunoista ilman kananmunaa. Raaoista perunoista olen kyllä onnistunut, mutta en keitetyistä. En tiedä, onko taika perunalajikkeessa vai missä. Koska olen tehnyt röstiä keitetyistä perunoista vain silloin, kun niitä on ollut tähteenä, peruna on aina ollut kiinteää lajiketta. En tiedä, tulisiko keitetyistä jauhoisista perunoista paremmin koossapysyviä röstejä jo ilman kananmunaakin. Mutta sillä ei ole minun tapauksessani merkitystä, koska keitettyjä jauhoisia perunoita minulla ei yleensä ole tähteenä.

Kananmunan lisäämisen kanssa olen joutunut huomaamaan sen, että jos kananmunan osuus on liian suuri, lopputulos maistuu enemmän munakkaalta kuin röstiltä. Nyt ihan punnitsin perunat sopivan munasuhteen selvittämiseksi. Perunaraastetta, johon lisäsin yhden kananmunan, oli 200 grammaa. Niillä määrillä ei maistunut munakkaalta, vaan perunalta, niin kuin röstiltä odotankin. Näin ollen en lähtisi tekemään röstiä keitetyistä perunoista, jos keitettyjä perunoita on jäljellä alle 200 grammaa.

Yhteensä minulla oli nyt 400 grammaa keitettyä kuoretonta perunaa, jotka kaikki raastoin karkealla terällä. Puolesta määrästä ensin yritin tehdä röstejä ilman kananmunaa, mutta ne eivät pysyneet koossa käännettäessä. Nekin osat röstiä, jotka näyttivät yhtenäisiltä, hajosivat heti käteen otettaessa, joten ne olivat haarukalla ja veitsellä syötäviä. Kananmunalisäyksen jälkeen paistetut röstit olivat käsin syötäviä niin kuin halusinkin. Röstejä tuli 400 grammasta perunaa yhteensä 12 kappaletta pikkuletun kokoista. Perunat olivat muuten jääneet tähteeksi kala-aterialta, jossa oli paistettua alaskanseitiä ja Sandefjordin kastiketta. Osa ylijääneistä perunoista meni liha-perunalaatikkoon ja loput näihin rösteihin.

Tällä kertaa söin näiden röstejen kanssa juusto-omenasalaattia. Eli kaadoin lautaselle valmista salaattisekoitusta sekä kuutioin joukkoon sinileima emmental -juustoa ja omenaa. Sopi hyvin, ja näin syötynä tuntui täysipainoiselta ja täyttävältä aterialta, vaikken röstien lisäksi viitsinyt tälle aterialle muuta kypsentää.

Muita uusiokäyttötapoja tähteeksi jääneille keitetyille perunoille löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Siellä on reseptit Pyttipannu ja Perunavuoka sekä linkit mm. näihin resepteihin:

Muita peruna-aiheisia kirjoituksia: