Tein eilen hirvenlihapullia ja ison satsin perunamuusia. Sen satsin ylijääneestä perunamuusista tein lounaaksi perunapannukakkua savusiikatäytteellä. Nyt teki mieli kokeilla tehdä taas perunamuusista duchesse-perunoita. Minulla on ollut vaikeuksia löytää sellaista perunamuusista tehtävien duchesse-perunoiden ohjetta, jossa olisi tarkat määrät ja jolla tehtynä kasat eivät leviä uunissa. Nyt käytin kahta eri ohjetta, joista yksi englanninkielinen, jossa oli tarkat määrät ja toinen suomenkielinen, jossa oli uskottavampi paistolämpötila ja jossa ei tarvinnut voidella pintoja keltuaisilla, mutta jossa ei kerrottu tarkkoja ainesosien määriä. Kun noudatin englanninkielisen ohjeen ainesosien määrää ja suomenkielisen ohjeen paistolämpötilaa, tuli duchesse-perunoita, jotka jonkin verran levisivät uunissa, mutta kuitenkin pysyivät erillään toisistaan. Aiemmilla duchesse-kokeiluillani muusista ne ovat levinneet uunissa yhdeksi isoksi levyksi, joten tämänkertaiseen kokeiluun olen tyytyväinen ja kirjoitan reseptin ylös.
Duchesse-perunat perunamuusista
500 g perunamuusia (n. 5 dl)
2 kananmunan keltuaista
ripaus suolaa
(ripaus muskottia, jos on – minulla ei ollut)
Riko kananmunien rakenne haarukalla, lisää niihin suolaa ja sekoita tasaiseksi. Sekoita keltuaiset muusiin. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Tässä vaiheessa on ainakin kaksi eri tapaa jatkaa. Perinteinen tapa tehdä duchesse-perunoita on, että lusikoi perunamuusiseoksen pursotuspussiin (samanlaiseen jolla kermaa pursotetaan kakun päälle) ja pursottaa leivinpaperoidulle pellille kauniita ruusukkeita. Toinen tapa on yksinkertaisesti lusikoida seoksesta kasoja leivinpaperoidulle pellille niin, että jää hyvin leviämisvaraa. Se oli minun suosimani tapa tällä kertaa. Pursottamalla tulee kauniimpia, mutta juuri tällä perunamuusista tehdyllä ohjeella ne eivät täysin säilytä muotoaan uunissa.
Paista duchesse-perunoita 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnoissa on väriä. Minulla kesti siinä nyt 25 minuuttia.
Tällä kertaa valitsin mieluummin lusikoimisen kuin pursottamisen siksi, koska en tykkää tiskata pursotuspussia. Se on niitä harvoja sellaisia keittiötavaroitani, että ei kestä konepesua eikä ole helposti käsintiskattava, varsinkaan kuivuneen perunamuusin tapauksessa.
Maku näissä perunamuusista tehdyissä duchesse-perunoissa on mielestäni neutraalin perunainen. Perunan maku on näissä miedompi kuin monissa muissa uunissa tehdyissä perunalisäkkeissä, kuten lohkoperunoissa tai viipaleperunoissa. Niiden tapaista sellaisenaan herkuteltavaa perunaruokaa nämä duchesse-perunat eivät mielestäni ole, vaan nämä ovat parhaimmillaan lihan ja kastikkeen kanssa, sillä maku on neutraali ja suutuntuma sellainen, että kaipaan niiden kanssa vähän jotain kastiketta.
Nyt söin näiden duchesse-perunoiden kanssa eilisiä hirvenlihapullia sekä valkosipuli-smetanakastiketta. Maistui todella hyvin. Valkosipuli-smetanakastikkeen tein sekoittamalla smetanapurkin loppuihin (n. ½ purkkia smetanaa) yhden hienonnetun valkosipulin kynnen, 1 maustemitta suolaa, ½ tl sokeria ja useamman pyöräytyksen mustapippuria (taisi mennä 4 pyöräytystä). Annoin kastikkeen maustua jääkaapissa sen aikaa, kun duchesse-perunat olivat uunissa. Kastiketta tuli tuosta määrästä vain yksi annos, mutta se oli ok, koska meillä kukaan muu ei syö raakaa valkosipulia. Joku muu kerta voisin kuitenkin tehdä tuota herkkukastiketta kerralla isomman annoksen, jotta riittää muillekin päiville.
Kun miettii perunamuusin uusiokäyttötapoja, tämän duchesse-tavan etu on se, että tämä on helppo ja suht nopea tapa saada eilisestä perunamuusista toimiva perunalisäke. Eilinen perunamuusi on yleensä tunkkaisen makuista, mutta nämä duchesse-perunat eivät ole. Eilisperunan tunkkainen maku yleensä häviää tällaisissa ruuissa, missä perunamuusi paistetaan kiinteäksi asti. Silloin perunan maku tyypillisesti muuttuu tunkkaisesta takaisin neutraaliksi. Jos taas perunan seassa on raakaa vehnäjauhoa, perunan maku yleensä makeutuu ja suutuntuma muuttuu kosteammaksi.
Smetanapurkin loput. 
Smetanapurkin loppuihin sekoitettu hienonnettu valkosipulin kynsi, maustemitta suolaa, ½ tl sokeria ja useampi pyöräytys mustapippuria. 
Duchesse-perunoita, hirvenlihapullia, valkosipuli-smetanakastiketta ja salaattia. Herkullinen kokonaisuus yhdessä.
Tähteeksi jääneet duchesse-perunat olivat hyviä suoraan jääkaapista voin kanssa käsin syötynä, leivän tapaan.
Resepti duchesse-perunoiden tekemiseen ilman tähteitä on täällä, kirjoituksessani Perunalisäkkeitä.
Muita tapoja hyödyntää tähteeksi jäänyt perunamuusi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Siellä on reseptit Perunasämpylät, Perunaletut, Perunatassut, Perunapannukakku, Perunamuffinit ja Perunamuusivuoka sekä linkkejä muihin resepteihin.