Uunissa paahdetut perunaviipaleet keitetyistä perunoista

Viipaleperunaa keitinperunoista uunissa ja uunissa grillattua makkaraa.

Tämä on yksi helppo ja herkullinen tapa hyödyntää ylijääneet keitetyt perunat ja tehdä niistä uusi perunalisäke. Nämä viipaleperunat keitetyistä perunoista uunissa ovat samankaltaiset kuin paistinperunat, mutta uunissa valmistettuina. Vastaavanlaiset perunasiivut uunissa voi tehdä myös raaoista perunoista.

Uunissa paahdetut viipaleperunat keitetyistä perunoista
kylmiä keitettyjä perunoita (n. 350 g, esim. kolme isoa)
öljyä (n. 2 rkl)
suolaa
Leikkaa kylmät keitetyt perunat viipaleiksi. Kuorien voi antaa olla paikoillaan, jos ne eivät leikatessa irtoa, mutta roikkuvat kuoripalaset kannattaa ottaa pois, jotta ne eivät kärähdä uunissa.
Laita perunaviipaleet leivinpaperoidulle uunipellille niin, että perunaviipaleet eivät koske toisiinsa. (Perunaviipaleet voi tarvittaessa jakaa kahdelle pellille.) Mieluiten laita isoimmat perunaviipaleet reunoille ja pienimmät keskelle.
Laita esim. kippoon öljyä ja sivele öljyä pullasudilla kaikkien perunaviipaleiden päälle. Ripottele suolaa päälle.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa, mutta ei vielä kärähtämistä. Minun uunissani sopiva aika tällä kertaa oli 20 minuuttia.

Osasta perunaviipaleita voi tulla rapeareunaisia ja osasta pehmeitä. Jos haluaa maksimoida rapeuden, silloin voi ottaa perunaviipaleita pelliltä pois sitä mukaa kuin ne näyttävät valmiilta ja antaa loppujen rapeutua uunissa lisää. Kuitenkin minun mielestäni nämä paahdetut perunaviipaleet ovat hyviä sekä rapeareunaisina että pehmeinä. Itse tykkään napsia rapeareunaiset sormin sellaisenaan ja syödä pehmeät haarukalla ja veitsellä lisäkkeenä.

Kolme isoa kylmää keitettyä perunaa, jotka paahdoin viipaleina. Nämä painoivat yhteensä 360 g.

Annoskuvissa oleva uunissa grillattu makkara on viillelty ja sitten paistettu uunin ylimmällä tasolla grillitoiminnoilla 5 minuuttia, kunnes oli väriä pinnassa.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tämän kirjoitushetkellä tämän sivuston suosituimmat reseptit tähteeksi jääneiden perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Paistinperunat keitetyistä perunoista

Paistinpannulla paistettua keitettyä perunaa viipaleina.

Paistinperunat eli paistetut perunat on yksi perinteisiä tapoja hyötykäyttää aiemmalta päivältä ylijääneet keitetyt perunat. Alla perusresepti.

Paistinperunat keitetyistä perunoista
kylmiä keitettyjä perunoita
voita
suolaa
Leikkaa perunat viipaleiksi. Viipaleet voivat olla ohuita tai paksuja oman maun mukaan. Jos perunoissa on kuoret jäljellä, niitä ei tarvitse poistaa.
Laita nokare voita paistinpannulle ja pannu kuumenemaan. Kun voi alkaa sulaa, levitä se koko paistinpannun alueelle ja laita perunaviipaleet pannulle. Jos haluaa mahdollisimman paljon paistopintaa, silloin kannattaa laittaa perunaviipaleita vain yhteen kerrokseen niin, että perunaviipaleet eivät koske toisiinsa. Tarvittaessa perunaviipaleet voi jakaa useammalle pannulle. Jos kuitenkin ei ole väliä, tuleeko paljon paistopintaa, voi laittaa perunaviipaleita pannulle useampaankin kerrokseen.
Paista perunaviipaleet pannulla voissa vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3), mieluiten molemmin puolin ruskistuneiksi, mutta ei kärähtäneiksi. Mausta paiston jälkeen suolalla. Tarjoa lisäkkeenä.
Vinkki: Paiston jälkeen paistinperunat voi halutessa maustaa muillakin mausteilla. Voi lisätä esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: sipulijauhe, paprikajauhe, valkosipulijauhe, pippuri.

Olen kokeillut paistinperunoita usealla eri tavalla. Minulle maun kannalta yksi olennainen juttu on osoittautunut olevan se, että voita ei kuumenneta kuumaksi asti ennen perunoiden lisäämistä. Keitettyjen perunoiden maku vaikuttaa paranevan merkittävästi jossain lämpötilassa joka on alle 100 astetta mutta yli huoneenlämmön, joten siksi perunat on parempi lisätä vain hädintuskin sulaan voihin kuin kuumaan voihin.

Muita tapoja hyödyntää ylijääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoittaessani tämän sivuston suosituimmat reseptit tähteeksi jääneiden perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Uuniranskalaiset keitetyistä perunoista

Kun on jäänyt tähteeksi isoja keitettyjä perunoita, niistä on kätevää tehdä uuniranskalaiset. Kun jääkaappikylmät keitetyt perunat eivät innosta, tämä on yksi hyvä tapa saada ne samat jämäperunat taas hyvänmakuisiksi. Jos taas tähteenä on normaalikokoisia tai pieniä keitettyjä perunoita, silloin on helpompi tehdä niistä lohkoperunoita, jotka voi tehdä keitetyistä perunoista muuten samalla tavalla kuin uuniranskalaiset, mutta leikkaa vain lohkojen muotoon ranskalaisten muodon sijaan.

Uuniranskalaiset keitetyistä perunoista
3 isoa keitettyä kylmää perunaa tai sen verran kuin pellille mahtuu ilman perunoiden koskemista toisiinsa (n. 500-600 g)
öljyä (n. 4 rkl)
suolaa
Jos perunoissa on keittämisen jäljiltä kosteutta pinnassa, kuivaa ne. Jos perunoissa on kuoret jäljellä, ne voi jättää paikoilleen, koska paahtunut perunan kuori maistuu hyvältä.
Leikkaa perunat ranskalaisten perunoiden muotoon. Laita perunapalat leivinpaperoidulle uunipellille niin, että perunapalat eivät koske toisiinsa. Laita pikkukippoon öljyä ja sivele sitä kaikkien perunapalojen pintaan. Ripottele suolaa päälle.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes perunapaloissa on väriä pinnassa (n. 20-30 min).
Vinkkejä:
* Koska perunat ovat pyöreitä, osasta näitä uuniranskalaisia tulee kaarevareunaisia. Jos haluaa tehdä ainoastaan perinteisen uuniranskalaisen muotoisia ilman kaarevia pintoja, voi leikata perunoiden sivut ensin suoriksi ja sitten vasta leikata perunat suorien ranskanperunoiden muotoisiksi. Kaarevat palat voi halutessa säästää muuhun käyttöön, kuten esimerkiksi perunarieskat keitetyistä perunoista tai perunateeleivät keitetyistä perunoista, tai tehdä niistä myöhemmin lohkoperunoita. Muita käyttövinkkejä ylijääneille keitetyille perunoille täällä.
* Ennen tai jälkeen paiston voi halutessa lisätä jotain mausteita, kuten yksi tai useampi näistä: paprikajauhe, sipulijauhe, valkosipulijauhe, pippuri, valmis ranskanperunamausteseos.

Nämä uuniranskalaiset eivät ole yhtä rapeita kuin perinteiset uppopaistamalla tehdyt ranskanperunat. Nämä keitetyistä perunoista tehdyt ranskanperunoiden muotoiset ovat tuoreeltaan lötköjä, mutta jäähtyessä niihin tulee rousketta. Itse tykkään tuoreeltaan syödä näitä löysiä uuniranskalaisia haarukalla ja veitsellä muun ruuan kanssa, ja sitten ruuan jälkeen napsia sormilla pelliltä ne, mitä on jäänyt, jos ei sattunut loppumaan kesken (tällä kertaa loppui). Näiden uuniranskalaisten sekä maku että suutuntuma ovat mielestäni kaikkein parhaimmillaan silloin, kun ne ovat jäähtyneet aterian aikana sellaisiksi, että niitä on helppo napsia sormilla sormien palamatta. Tällä kertaa näiden uuniranskalaisten lisänä oli paistettua hirven jauhelihaa, sekä kasviksina lisäksi kurkkua, paprikaa ja omenalohkoja. Omenalohkot näyttävät kuvassa ylikypsiltä, koska kyseinen omena oli ostettu 10 päivää sitten, mutta oli vielä käyttökelpoinen. Näitä uuniranskalaisia voisin muuten joskus kokeilla myös ylijääneistä isoista uuniperunoista, jos minulla joskus sattuisi olemaan niitä ylimääräisinä.

Isoja keitettyjä kylmiä perunoita. Näitä mahtui pellille kolme kappaletta, jotka painoivat yhteensä 580 g.

30 minuutin uunissa paistamisen jälkeen.

Muita tapoja käyttää ylijääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoittaessani tämän sivuston suosituimmat reseptit ylijääneiden keitettyjen perunoiden hyötykäytöstä ovat Lohkoperunat, Liha-perunalaatikko ja Röstiperunat.

Päivitys 21.8.2020: Tältä aterialta ylijääneistä paistetuista jauhelihoista tein nopean jauhelihacouscousin.

Katso myös: Uuniranskalaiset raaoista perunoista

Lihamureke ylijääneestä paistinkastikkeesta

Lihamureketta ja riisiä, joiden kastikkeena paistolientä.

Tein neljä päivää aiemmin kasslerkyljyksiä ja paistinkastiketta. Kasslerkyljysten lihat syötiin pois jo ajat sitten, mutta niiden paistinkastiketta oli jäljellä vielä 3 dl. Se oli juuri sopiva määrä lihamurekkeeseen kolmesta jauhelihapaketista, joten otin eilen kolme jauhelihapakettia sulamaan ja tänään tein niistä murekkeen. Tuli hyvää maukasta ja mehevää mureketta. Maistuu umamiselta, ja vähän enemmän possunlihalta kuin normaalisti. Käytän lihamurekkeeseen normaalistikin nesteeksi jotain jämäliemiä tai -kastikkeita mitkä haluan jonnekin upottaa, mutta nyt kun se neste oli juuri luisesta possusta, possun makua huomaan lopputuloksessa enemmän kuin esim. silloin kun neste on ollut luuttomasta kasslerista, eli saman eläinlajin samasta ruhonosasta, mutta erona on vain luu.

Lihamureke ylijääneestä paistinkastikkeesta
1.2 kg sika-nautajauhelihaa (3×400 g)
1.5 dl korppujauhoja
3 dl paistinkastiketta
3 kananmunaa
3 tl sipulijauhetta
suolaa maun ja paistinkastikkeen suolaisuuden mukaan (tällä kertaa laitoin suolaa 2 ¹/₄ tl, joka lopputuloksessa maistui olevan juuri sopiva määrä)
Sekoita korppujauhoihin suola ja sipulijauhe. Eri astiassa sekoita kierrevispilällä keskenään kananmunat ja paistinkastike (jos paistinkastike on tiukkaa hyytelöä, sen voi ensin lämmittää lämpimäksi nesteeksi, mutta ei sormia polttavaksi, jottei se hyydytä kananmunaa). Vispilöi kananmuna-paistinkastikkeen sekaan korppujauhot. Anna turvota 5 minuuttia.
Sillä aikaa voitele yksi tai kaksi sopivaa uunivuokaa (itse käytän tälle määrälle kahta leipävuokaa). Sekoita käsin taikinaan jauhelihat. Sekoita tasaiseksi ja siirrä taikina yhteen uunivuokaan tai jaa taikina kahteen uunivuokaan. Painele pinta tasaiseksi.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä on kypsää. Kypsyyden voi tarkistaa esimerkiksi tökkäämällä haarukalla murekkeen keskelle ja katsomalla, onko siellä enää punaista tai pinkkiä. Jos ei ole, on kypsää. Jos on, laita takaisin uuniin ja kypsennä vielä 10 minuuttia kerrallaan, kunnes on kypsää. (Itse paistoin tätä lihamurekemäärää kahdessa leipävuoassa yhden tunnin, jolloin tuli kypsää.) Kun on kypsää, anna mielellään vetäytyä 5 minuuttia ennen leikkaamista.
Lihamureketta voi syödä heti, mutta sopii myös uudelleenlämmittämiseen ja pakastamiseen. Ennen pakastamista leikkaan viipaleiksi ja pakastan irtonaisiksi niin, että viipaleet eivät koske toisiinsa.

Paistamisen jäljiltä vuoissa oli liejuja/rasvaa sen verran, että ne toimivat hyvin lihamurekkeen ja riisin kastikkeena, kun en jaksanut erillistäkään kastiketta väsätä. Tykkäsin tosi paljon.

Ylimääräiset lihamurekkeet leikkaan viipaleiksi ja pakastan irtonaisina viipaleina. Myöhempiä laiskoja nälkiä varten on kätevää olla helpostisulatettavia lihamurekeviipaleita pakkasessa. Siihen on helppo tehdä lisäksi vaikka mikrossa perunoita, perunamuusia tai pastaa, jos ei muutakaan jaksa.

Ylijääneet paistinkastikkeet, jotka menivät tähän lihamurekeeseen. Tuohon nyt lisäsin vähän vettä, jotta tuli nestettä täysi 3 dl.

Annoskuvassa oleva keltainen taustalla on muuten keltaista vesimelonia. Keltainen vesimeloni maistuu minun suussani selvästi vesimelonilta, mutta ehkä miedommin ja se maistuu ehkä vähemmän makealta kuin tavallinen vesimeloni. Ihan se minulle vesimelonista kuitenkin menee.

Katso myös:

Perunaleipäset ylijääneistä kypsistä perunoista

Hiivalla kohotetut leipäset, joihin meni ylijääneet kypsät perunat.

Aiempana päivänä syötiin kasslerkyljyksiä, paistinkastiketta ja perunoita. Perunoita jäi kahdeksan (8) kappaletta yli, mikä oli juuri sama määrä kuin aiemmin talteen ottamassani perunaleipästen reseptissä, joten päätin kokeilla tehdä niistä ylijäämä perunoista perunaleipäsiä. Onnistui oikein hyvin: Tuli ihanan pehmeitä hiivaleipäsiä, joiden paksuus on rieskan ja sämpylän välimaastossa ja joissa on sopivassa suhteessa paistopintaa ja perunaisen mehevää sisusta. Tämä ei ole se nopein leipomani leipä jämäperunoista, sillä paljon nopeampia leipiä tähteeksi jääneistä perunoista ovat ainakin perunarieskat ja teeleivät. Näissä hiivalla kohotetuissa perunaleipäsissä kuluu aikaa kohotuksiin ja paistamisiin, mutta silloin kun aikaa ja kiinnostusta leipomiseen on, tämäkin on mielestäni ehdottomasti leipomisen arvoinen leipä. Alla perunaleipästen resepti.

Perunaleipäset kypsistä perunoista (4 isoa perunaleipästä)
8 kypsää jäähtynyttä perunaa ilman kuoria (perunat voivat olla keitettyjä, höyrytettyjä tai vaikka mikrossa kypsennettyjä)
1 pussi kuivahiivaa (11 g) TAI 25 g tuorehiivaa (puolet tavallisesta kuluttajille myytävästä hiivapaketista, joka painaa 25 g)
50 g voita
3 rkl tummaa siirappia (60 g)
2 tl suolaa
6 dl maitoa (600 g)
2 dl hiivaleipäjauhoja (120 g – alkuperäisessä reseptissä sama desilitramäärä grahamjauhoja – voi myös korvata vehnäjauhoilla, sama desilitramäärä)
12 dl vehnäjauhoja (780 g)
Muusaa jäähtyneet kypsät perunat. Itse muusaan jäähtyneet perunat mieluiten nyrkeillä siinä kulhossa, johon aion taikinan tehdä. Muusaamisen voi tehdä nyrkkien sijaan myös esimerkiksi haarukalla tai perunasurvimella, jos haluaa.
Laita kattilaan voi ja maito. Lämmitä ne kattilassa levyllä miedolla lämmöllä. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä seos 42-asteiseksi. Jos taas käytät tuorehiivaa, lämmitä 37-asteiseksi. Sekoita kierrevispilällä niin, että mukaan ei jää kiinteitä voipaloja.
Sekoita voi-maitoseokseen siirappi ja suola. Sekoita siihen tuorehiiva, tai sekoita kuivahiiva hiivaleipäjauhoihin.
Sekoita kierrevispilällä keskenään voi-maitoseos ja muusatut perunat. Sekoita kierrevispilällä mukaan hiivaleipäjauho. Sitten laita kierrevispilä pois, koska on aika lisätä vehnäjauhot käsin.
Sekoita käsin vehnäjauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, joka irtoaa kulhon reunoista. (Jos ei taikina irtoa kulhon reunoista siinä vaiheessa, kun koko jauhomäärä on sekoitettu mukaan, sekoita mukaan lisää jauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Toisaalta jos taikina tuntuu kuivalta eli jauhoja tuli liikaa, voi tarvittaessa lisätä maitoa vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopiva.)
Peitä taikinakulho (esim. leivinliinalla) ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan vähintään 40 minuutiksi.
Kun taikina on kohonnut, jaa taikina neljään osaan. Nosta neljälle leivinpaperiarkille kullekin neljäsosa taikinasta, kukin neljäsosa yhtenä möykkynä. (Kunkin leivinpaperiarkin alla voi tässä vaiheessa olla uunipelti tai olla olematta.)
Ripottele kunkin taikinamöykyn päälle jauhoja. Taputtele käsillä kukin taikinamöykky matalahkoksi isoksi leipäseksi. Jos taikina alkaa liiaksi tarttua tässä vaiheessa käsiin, ripottele päälle vähän lisää jauhoja. Töni käsillä röpelöiset reunat tasaisemmiksi. Anna leipästen kohota leivinpapereilla puoli tuntia. Laita uuni lämpenemään 200 asteseen niin, että uuni on lämmennyt puolen tunnin kohoamisen jälkeen. (Minun uunillani lämpeneminen 200 asteeseen kestää 10 minuuttia, eli laitan uunin lämpenemään 20 minuutin kohoamisen jälkeen.)
Juuri ennen paistoa pistele haarukalla se leipänen, joka on menossa uuniin. (Siirrä leipänen leivinpapereineen uunipellille, jos ei ollut jo.) Paista kutakin leipästä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, tai kunnes pinta on ruskistunut.
Anna kunkin kypsän leipäsen jäähtyä hetki sen verran, että niihin voi käsillä koskea. Sitten leikkaa leipäset paloiksi ja nauti. (Maku on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun perunaleipäsen on antanut jäähtyä käsinkoskettavaksi ennen leikkaamista, mutta leipänen on vielä lämmin.)
Vinkki: Alkuperäisen reseptin mukaan taikinaan voi lisätä halutessa myös ½ dl paahdettuja auringonkukansiemeniä. Ne sekoitettaisiin nesteeseen heti siirapin ja suolan jälkeen.

Tämä perunaleipästen resepti tuli minua vastaan sivustolla mtvuutiset.fi, tässä linkki: https://www.mtvuutiset.fi/teemasivut/leivontanurkka/ajankohtaista/artikkeli/ylijaaneet-peruna-hyotykayttoon-syksyn-pehmein-leipa-syntyy-edellisillan-tahteista/7095944#gs.b1o9q1 Kyseisen sivuston mukaan resepti on alun perin ruotsinkieliseltä MittKök-sivustolta, jonka linkki on tässä: https://mittkok.expressen.se/recept/potatisbrod/ . Itse käytin leipoessani tuota alkuperäistä ruotsinkielistä Potatisbröd-reseptiä. Suurin ero noissa mtvuutiset-sivuston ja MittKök-sivuston resepteissä näytti olevan se, että ensin mainitussa perunat muusataan, jälkimmäisessä raastetaan. Itse mieluiten muusaan, koska olen leipomiskokemusteni perusteella tullut siihen tulokseen, että perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat paremmin esille silloin, kun perunat kunnolla muusaa taikinaan eikä vain raasta. Erityisominaisuuksilla tarkoitan tässä perunan kykyä tehdä taikinasta erityisen pehmeää, mehevää ja hienolla tavalla makeutuneen perunan makuista.

Nämä perunaleipäset maistuvat mielestäni ihanalta yhdistelmältä hiivaleipää ja perunaista leipää. Tykkään haukata tällaista, joka on rieskaa paksumpaa, mutta niin mehevää, etten koe tarvetta halkaista. Tämän paksuiset leivät silloin, kun ne eivät sisällä merkittävää määrää perunaa, syön mieluiten halkaistuna, mutta peruna tekee tästä ihanan pehmeää unelmaleipää.

Alkuperäisestä reseptistä poikkesin tosiaan siinä, että raastamisen sijaan muusasin perunat. Tämän lisäksi poikkesin alkuperäisreseptistä vielä kahdessa kohdassa. Grahamjauhoa minulla ei ollut, joten korvasin samalla määrällä hiivaleipäjauhoa. En huomaa hiivaleipäjauhon läsnäoloa lopputuloksesta, joten jos ei olisi sitäkään, sen voisi ihan hyvin korvata samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Tuoretta hiivaakaan minulla ei ollut, joten korvasin kuivahiivalla. Alkuperäisen ohjeen mukainen 50 grammaa tuorehiivaa vastaisi kahta pussia kuivahiivaa, mutta minä käytin vain yhden. Leipomiskokemusteni perusteella yksi pussi kuivahiivaa tai 25 grammaa tuorehiivaa yleensä riittää tämän kokoisille leipätaikinoille. Tässä tapauksessa oli vielä kohotusaikakin sellainen, että minulla ei jäänyt epäilystäkään, eikö tämä hiivamäärä riittäisi, ja riittihän se. Esimerkiksi vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa muuten todetaan, että hiivamäärä yleensä laitetaan resepteihin varmuuden vuoksi isommaksi kuin mitä oikeasti tarvitaan. Ottamatta enempää kantaa juuri tähän perunaleipästen reseptiin, itse olen leipoessani käyttänyt hiivaa niinkin vähän kuin neljännes tai kolmannes reseptin hiivamäärästä, ja silti on kohonnut ohjeen mukaisessa ajassa.

Tämä ja muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet kypsät perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Kyseinen kirjoitus on tätä kirjoittaessani tämän blogini suosituin ruokahävikkikirjoitukseni, ja itse asiassa suosituin kaikista kirjoituksistani. Toiseksi suosituin on Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi ja kolmanneksi suosituin Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Tällä kirjoitushetkellä tämän blogin suosituimmat reseptit ylijääneiden kypsien perunoiden jatkojalostuksesta ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista, Röstiperunat keitetyistä perunoista ja Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista.