Lohi-persimonsalaatti ja itse tehdyt ruisleipäset

Eilen paistettiin lohiperhosia. Niiden tähteitä söin sitten tänään salaatissa. Tein tällaisen nopean lohi-persimonsalaatin aineksista mitä oli: Kaadoin lautaselle kaupan valmista valmiiksi pestyä salaattisekoitusta. Kuorin ja pilkoin persimonin. Asettelin lohi- ja persimonpaloja salaatin päälle. Puristin päälle sitruunaa, josta oli puolikas jäljellä mustikka-valkosuklaajuustokakun tekemisen jäljiltä. Valutin päälle öljyä, ja ripottelin lohipalojen päälle suolaa. Lisäksi lämmitin pakkasesta itse tehtyjä ruisleipäsiä.

Valmiissa salaattisekoituksessa oli jääsalaattia, valkokaalia ja punakaalia. Kaalien maut lohisalaatissa vähän vierastuttivat alussa, mutta syödessä totuin niihin. Jatkossa kuitenkin ehkä mieluummin pidän kaalit erossa lohisalaateista. Persimon kyllä toimi hyvin lohisalaatissa, niin kuin muutkin makeat hedelmät.

Ruisleipäset olivat hyvän makuisia niin kuin ennenkin. Mutta nämä yksiköt oli tehty liian ohuiksi, mistä seurasi, että niiden reunat olivat kovia. Jatkossa jos näitä ruisleipäsiä teen, pitää muistaa tehdä vähintään ruispalojen paksuisia, joista ei tule kovareunaisia.

Yleisemmän ohjeen kalasalaatille kirjoitin tänne, kirjoitukseeni Ruokaa tähteistä: ylijäänyt lohi, savukala ja muu kypsä kala. Sieltä löytyy myös muita käyttötapoja tähteeksi jääneelle kypsälle kalalle. Kalasalaattiin voi käyttää öljyn ja sitruunamehun sijaan myös mitä tahansa kalalle sopivaa kylmää kastiketta. Olen listannut niitä resepteineen kirjoitukseeni Kastikkeita kalalle.

Alla olevissa kuvissa on linkkejä muihin tästä blogista löytyviin kalasalaatteihin.

Pyttipannu keitetyistä perunoista, makkarasta ja sipulista

Oli jäljellä keitettyjä perunoita aiemman päivän lohiaterialta. Tällä kertaa päätin käyttää niitä pyttipannuun. Pyttipannusta ja muista jämäperunoden hyödyntämistavoista olen aiemmin kirjoittanut oman postauksensa Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.

Pyttipannu oli tosi hyvää, ja sitä olisin voinut syödä enemmänkin. Viidestä perunasta ja yhdestä makkarasta tuli vain noin kaksi annosta. Olen usein paistanut keitetyt perunat laittamalla ne kuumaan rasvaan, mutta nyt laitoinkin ne kylmään rasvaan, jonka vasta sitten kuumensin. Perunoista tuli nyt paljon paremman makuisia kuin paistetuista keitetyistä perunoista yleensä. Taidanpa siis jatkossakin paistaa keitetyt perunat aloittamalla kylmästä rasvasta. Usein olen tehnyt pyttipannun raaoista perunoista, mutta nyt kun oli keitettyjä perunoita valmiina, pyttipannu olikin tosi nopea tehdä.

Lisänä oli nyt kaupan valmista salaattisekoitusta (myytiin nimellä Suomalainen salaattisekoitus), jossa on jääsalaattia, valkokaalia ja punakaalia. Sekoitus on valmiiksi huuhdeltu ja siten käyttövalmis. Yllättävän hyvin sekin nyt maistui. Valko- ja punakaalit maistuivat siinä paljon paremmilta kuin omissa salaateissani silloin, kun käytän niihin jompaa kumpaa kaalia. Tässä valmiissa sekoituksessa kaalit olivatkin paljon ohuempia kuin mitä omissa salaateissani, joten siinä se juju varmasti on.

Pyttipannu (n. 2 annosta)
5 keitettyä kuorittua perunaa
1 makkara
1 sipuli
voita paistamiseen
suolaa
Lisäksi:
kananmunia 1-2 per syöjä
Leikkaa perunat ja makkara kuutioiksi. Laita isolle paistinpannulle voita, siihen päälle perunakuutiot, ja kuumenna pannu. Paista keskilämmöllä molemmin puolin ruskeiksi. Siirrä perunakuutiot pois pannulta.
Ruskista pannulla makkarakuutiot. Lisää pannulle sipulisilppu. Paista sekoittaen, kunnes sipulisilppu on läpikuultavaa. Lisää pannulle paistetut perunakuutiot. Lisää suolaa maun mukaan, ja sekoita tasaiseksi.
Paista lisäksi kananmunia syöjien makujen mukaiseen kypsyysasteeseen, ja ripottele suolaa päälle. Itse haluan kananmunani mieluiten molemmin puolin ruskistuneina niin, että keltuainenkin on kypsä. Jotkut taas tykkäävät mieluummin ruskistamattomista puhtaan valkoisista valkuaisista ja juoksevista keltuaisista. Jotkut tykkäävät ripotella paistettujen munien päälle myös valkopippuria.

Muita tästä blogista löytyviä pyttipannuja:

Riisiä, savustettua nyhtöpossua, savunmakuista paistolientä ja salaattia

Edelliseltä päivältä jäi paljon savustettua nyhtöpossua. Ajattelin tehdä osasta jäljellejääneestä riisi-possulaatikon, josta suurin osa menisi pakkaseen annospaloina myöhempiä nälkiä varten. Keitin ison satsin riisiä, josta osa syötiin mikrossalämmitetyn eilisen possun ja paistoliemen (rasvoineen) kanssa heti. Loput keitetystä riisistä ajattelin huomenna käyttää siihen laatikkoruokaan, johon menisi lisäksi muutkin jääkaapin ainekset, mitä on tarvetta saada kulumaan. Tälle aterialle tuli lisäksi salaattia jääsalaatista, suomalaisesta vesimelonista ja kirsikkatomaateista.

Tämäkin ruoka oli mielestäni todella herkullinen, vaikka en tätä ateriaa varten tehnyt muuta kuin keitin riisin, pilkoin salaattiaineksia ja lämmittelin tähteitä mikrossa. Savustetun ja umamin makuinen paistoliemi rasvoineen oli aivan ihana valkoiseen riisiannokseen sekoitettuna ja lihan päälle valuteltuna. Siis oikeasti, aivan täydellinen, silmätnostattava WAU-kokemus! Tälle erää en sitten muuta kaivannutkaan, koska tämä ateria oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan huippu.

Jauhelihapihvit pelkästä jauhelihasta, pikariisi, salaatti ja kastikkeena pannunhuuhdeliemi

Tämä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan todella maukas ateria. Muotoilin naudan jauhelihapihvit pihveiksi, kypsensin ne öljyssä pannulla molemmin puolin ruskistuneiksi, ripottelin suolaa molemmin puolin (pippuria vasta lautasella, koska lapseni eivät halua pippuria omiin ruokiinsa). Nostin kypsät pihvit pois pannulta, lisäsin pannulle kuumaa vettä, kiehautin, keitin vähemmäksi hetken, ja siivilöin kuppiin. Siitä kupista kukin syöjä sai kaataa oman annoksensa päälle sen verran kuin halusi. Pannunhuuhdeliemi maistui mukavasti umamilta, naudan lihalta ja naudan rasvalta. Tosi hyvää <3

Tein tämän nyt naudan burgerjauhelihasta, jota sattui olemaan. Tämä toimii hyvin kokemukseni mukaan myös tavallisesta naudan jauhelihasta, jossa rasvapitoisuus 17%.

Broilerihampurilaisia ja vesimelonisalaattia

Tein broilerihampurilaisia broilerinjauhelihapihveistä, jotka olivat jääneet aiemmalta päivältä: https://ruokaideat.com/2019/09/22/broilerin-jauhelihapihveja-farfallepastaa-uunikasviksia-ja-kastikkeena-pannunhuuhdelienta/

Sämpylät olivat pakastettuja itseleipomiani tästä satsista: https://ruokaideat.com/2019/08/16/itsetehdyt-sampylat/

Kastikkeeksi kokeilin smetanapurkin loppuja, joka oli jäänyt lohiaterian voi-siiderikastikkeen teosta: https://ruokaideat.com/2019/09/22/paistettua-lohta-voi-siiderikastiketta-riisia-ja-uunikasviksia/

Sekoitin smetanapurkin loppuun näppituntumalta currya, suolaa ja sokeria. Laitoin jääkaappiin puoleksi tunniksi maustumaan. Kastike oli mukavan paksua tässä vaiheessa, mutta heti kuuman hampurilaisen väliin päästessään se alkoikin sulaa ja valua holtittomasti, ja sotkuisa syöminen oli taattu. Ok, ei siis toiste smetanaa kuuman hampurilaisen väliin. Makukin olisi kaivannut jotain raikasta vielä suuhun yhtä aikaa. Mutta tulipa kokeiltua kuitenkin. Seuraavaan hampurilaiseen ehkä taas majoneesia.

Salaattina oli nyt jääsalaatti-vesimelonisalaattia. Vesimeloni oli suomalaista. En ole varma, oliko se raaka, vai miksi se oli vaaleampaa väriltään kuin ulkomainen vesimeloni. Mielestäni ei kuitenkaan raa’alta maistunut. Mielestäni ei myöskään maistunut yhtä makealta kuin ulkomainen (espanjalainen) vesimeloni, mutta makealta kuitenkin.