Liha-makaronilaatikko ilman keittämistä ja pannulla paistamista

Kokeilin, millaista on makaronilaatikko raaoista makaroneista ja pannulla paistamattomasta jauhelihasta. Tämä resepti perustuu kahteen netistä löytämääni reseptiin, toisen niistä kommentteihin sekä aiempiin kokemuksiini makaronilaatikkojen tekemisestä. Tässä reseptissä sekä raaka makaroni että raaka jauheliha kypsennetään kokonaan uunissa ilman makaronien keittämistä ja jauhelihan käyttämistä paistinpannulla. Makaronilaatikko ilman että keittää makaroneja on monen mielestä helppo tapa tehdä makaronilaatikko, mutta tuleeko siitä samanlainen makaronilaatikko? Mielestäni ei tule samanlainen, mutta hyvä ruoka kuitenkin. Tämä ruoka on myös ilman sipulin silppuamista, koska tuoreen sipulin sijaan tässä on sipulijauhetta.

Liha-makaronilaatikko ilman makaronien keittämistä ja jauhelihan paistamista pannulla
Jauheliha:
400 g sika-nautajauhelihaa
1 tl sipulijauhetta
1 tl suolaa
Muut:
400 g vaaleaa makaronia raakana (8 dl)
1 litra täysmaitoa (1000 g)
1 kananmuna
1 tl suolaa
Lämmitä uuni 250 asteeseen. Ota esille iso uunivuoka (3-4 litran vetoinen). Voitele sen pohja (reunoja ei tarvitse voidella tässä vaiheessa, koska siitä tulisi vain turhaa käryä). Levitä voidellun uunivuoan pohjalle raaka jauheliha.
Paista 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes jauheliha on ruskistunut omaan makuun riittävästi (n. 10-20 min). Sekoita sen jälkeen jauhelihaan 1 tl sipulijauhetta ja 1 tl suolaa. Samalla riko jauhelihaa lastalla pienemmäksi. Jätä jäähtymään pois kuuman hellan päältä siksi aikaa, kun valmistelet muut ainekset.
Sekoita keskenään 1 kananmuna, 1 litra täysmaitoa ja 1 tl suolaa. Sekoita mukaan raa’at keittämättömät makaronit. Sekoita hyvin niin, että kaikki makaronit varmasti kastuvat.
Voitele uunivuoasta nyt ne reunat, joita ei tarvinnut voidella aiemmin. Kaada jauhelihan päälle makaroni-munamaitoseos. Sekoita tasaiseksi.
Laita vuoka uunin alatasolle. Madalla lämpö 200 asteeseen. Paista 200-asteisen uunin alatasolla 1 tunti. Anna vetäytyä poissa kuumalta hellalta n. 10-15 min, tai kunnes ei enää kuulu makaronien turpoilujen ääniä.
Vinkki:
* Makaronilaatikon ilman keittämistä ja pannulla paistamista voi tehdä nopeammin, kun korvaa jauhelihan kinkulla, nakeilla, makkaralla tai meetvurstilla. Meetvurstia riittää tähän määrään 200 grammaa, muita n. 200-300 grammaa. Ne tarvitsee vain pilkkoa ja sekoittaa makaroni-munamaitoseoksen kanssa. Kinkkua käytettäessä suosittelen sekoittamaan mukaan myös juustoraastetta esim. 150-200 grammaa.

Jauhelihan paistamiseen uunissa katsoin vinkkiä tästä reseptistä: https://www.ruokajakoti.fi/Helppo+makaronilaatikko+raaka+makaroni Siinä neuvottiin paistamaan jauhelihaa 250-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Nyt jauheliha näytti 10 minuutin paistamisen jälkeen vain hädin tuskin kypsältä, joten jatkoin paistamista. Paistoin vielä toiset 10 minuuttia, jolloin jauheliha alkoi näyttää tarpeeksi ruskistuneelta. Koska jauhelihaa nousi paistamisen aikana paljon pinnalle, jauheliha ehti ruskistua lisää vielä muiden ainesten seassakin. Lopputuloksen mausta en erota sitä, oliko jauheliha paistettu uunissa vai paistinpannulla. Kuitenkin, paistinpannulla paistaminen on nopeampaa kuin tämänkertainen uunissa paistaminen.

Makaronien laittaminen tähän ruokaan raakana aiheutti sen, että tämä makaronilaatikko on selvästi kiinteämpää kuin mitä keitetyistä makaroneista tehty makaronilaatikko yleensä tuoreeltaan on. Tämän makaronilaatikon kiinteys vastasi nyt sitä kiinteyttä, mikä tavallisella makaronilaatikolla yleensä on vasta seuraavana päivänä.

Käytin tähän makaronilaatikkoon tätä ohjetta: https://www.myllynparas.fi/reseptit/helppo-lihamakaronilaatikko-ilman-makaronin-keittamista . Sen kommenteissa neuvottiin laittamaan vain 1 kananmuna alkuperäisessä ohjeessa annetun 3 kananmunan sijaan, jotta ei tule liian jämäkkää. Siitä kommentista olen kiitollinen, koska 3 kananmunalla tosiaan olisi tullut minunkin makuuni liian jämäkkää. 1 kananmunalla tuli jo tarpeeksi jämäkkää, enkä vielä tiedä, kiinteytyykö lisää seuraavaan päivään mennessä. Minun tapauksessani kiinteyttä tosin lisäsi vähän myös se, että 6½-7 dl makaronia sijaan käytin koko 400 gramman pussillisen makaronia, eli 8 dl. Koko pussin käytin siis siksi, koska en näe järkeä jättää 1 dl makaronia lojumaan kaappiin.

Muita eroja, mitä nyt huomasin tavalliseen makaronilaatikkoon verrattuna: Alapinta ruskistui selvästi enemmän. Siitä seuraa enemmän ruskistunutta makua, mutta myös kiinteämpi alapinta, joka ei haarukalla katkea aina ensiyrittämällä. Vuoasta irtoaminen oli myös vähän heikompaa kuin tavallisella makaronilaatikolla.

Kuitenkin minulle merkittävämpi ero oli se, että tässä makaronilaatikossa ainekset olivat epätasaisemmin jakautuneita kuin tavallisessa. Myllyn paras -ohjeessa sanottiin: “Sekoita seosta kerran tai pari paiston alkupuolella / puolivälissä, jotta makaronit eivät jää painuneina vuoan pohjalle.” Sitä en viitsinyt tehdä, joten makaronit tosiaan jäivät painuneina vuoan pohjalle. Jauhelihasta suurin osa nousi paistamisen aikana pintaan, joten vuoan pohjalla oli enimmäkseen makaronia, kun taas pinnalla oli enimmäkseen jauhelihaa ja munamaitoa. Joka haarukalliseen ei tullut jauhelihaa, kun taas tavallisessa makaronilaatikossa mielestäni joka haarukalliseen tulee yleensä tasaisemmin makaronia, jauhelihaa ja munamaitoa.

Tämä “helppo” makaronilaatikko on mielestäni hyvää ruokaa. Maistuu tavalliselta perinteiseltä liha-makaronilaatikolta, mutta on kiinteämpi, epätasaisempi ja ruskistuneempi alapinnasta. Jos kysyttäisiin, kummasta tykkään enemmän, tästä “helposta” versiosta vai tavallisesta, sanoisin, että tavallisesta. Syyt: tavallinen on pehmeämpää ja tasaisempaa. Silti, tästäkin tykkään ja tämänkin mielelläni syön pois.

3-4 litran uunivuoka, josta on voideltu pohja.

Tässä näkyy lasta, jonka avulla levitin jauhelihan vuoan pohjalle. Samaa lastaa käytin myös myöhemmin kypsän jauhelihan rikkomiseen.

Sekoitettu tasaiseksi ja samalla rikottu pienemmiksi lastalla.

Makaronit sekoitettu mukaan. Eivät näy munamaidon alta, koska munamaitoa on niin paljon suhteessa raakoihin makaroneihin.

Savusiika-pastavuoka

Tänään oli sellainen ongelma, että jääkaapissa oli paljon savusiikaa, jolla oli viimeinen käyttöpäivä tänään. Määrä näytti isolta, ja sekä minä että muu perhe tuntui olevan jo lopen kyllästynyt koko savusiikaan. Poisheittämistä välttääkseni halusin käyttää sen savusiian johonkin kypsennettävään helposti pakastettavaan ruokaan, joka olisi myös vähätöinen ja johon minulla olisi ainekset kotona. Sellaista reseptiä minulla ei ollut valmiina, joten sovelsin muita reseptejä. Sovelsin tähän erityisesti omaa tähdelihalasagnetten reseptiäni, josta käytännössä korvasin lasagnettepastan raketti spagetilla ja skaalasin sen verran, että tähän saa menemään kaikki loput savusiiat, koko pussin raketti spagettia ja kokonaisia purkkeja tomaattimurskaa. (Kaksi viimeksi mainittua siksi, koska en tykkää jättää pieniä määriä vajaisiin pakkauksiin pyörimään.) Pastavuoissa tykkään pehmeän juustoisista päällyskerroksista, jonka tällä kertaa saavutin kotona olevilla aineksilla ilman erikseen keittämistä näin: sekoitin keskenään maitoa, munia ja juustoraastetta, ja paistoin uunissa tarpeeksi kauan. Lopputuloksesta tuli rakenteen puolesta oikein onnistunut. Maistui kalalasagnelta, josta tässä tilanteessa totean, että muuten oikein hyvä maku, mutta kun siinä maistui lasagnemaun lisäksi se kalan maku, johon olen nyt entistäkin kyllästyneempi. Lapset silti tykkäsivät ja halusivat lisääkin. Loput tästä ruuasta laitan pakkaseen odottamaan niitä aikoja, jolloin en ole kyllästynyt kalan makuun. Silloin todennäköisesti uppoaa, koska tässä sentään on ne mukavat lasagnemaut sen kalan maun lisäksi. Tämänkertainen tapani tehdä tämä pastavuoka ilman keittämistä ja pannulla paistamista on minulle jo itsessään niin mieluisa, että kirjoitan reseptin ylös jo siitä syystä, että tästä reseptistä voin vaihtaa savusiian mihin tahansa kypsään lihaan/kanaan/kinkkun/kalaan, mitä minulla milloinkin sattuu olemaan.

Savusiika-pastavuoka ilman keittämistä ja levyllä paistamista
225 g savusiikaa ilman nahkoja ja ruotoja
350 g raketti spagettia raakana
2 purkkia tomaattimurskaa (yhteensä 800 g)
2 ½ dl vettä
2 tl suolaa
2 tl sokeria
3 rkl öljyä
Päällinen:
4 dl täysmaitoa (400 g)
2 kananmunaa
150 g juustoraastetta (3 dl)
½ tl suolaa
Voitele iso uunivuoka (n. 3-4 litran vetoinen). Levitä vuoan pohjalle savusiika paloina. Sekoita keskenään tomaattimurska, vesi (käytä vedet tyhjennettyjen tomaattimurskapurkkien kautta), suola, sokeri ja öljy. Sekoita keittämätön raketti spagetti seokseen hyvin. Levitä seos vuokaan savusiikapalojen päälle.
Sekoita keskenään maito, kananmunat ja suola. Sekoita mukaan juustoraaste. Levitä seos pastaseoksen päälle uunivuokaan. Levitä tarvittaessa lusikalla tasaiseksi. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä keskeltä asti. Minulla siihen meni nyt 50 minuuttia. (Itse pasta on kypsää jo 30 minuutin jälkeen.) Anna vetäytyä vähintään 5 minuuttia.
Muunnoksia:
* Tämän reseptin hienous on se, että savusiian tilalle voi laittaa mitä tahansa kypsää kalaa, lihaa, kanaa tai lihajalostetta, mikä maistuu. Lihat, kanat ja lihajalosteet voi halutessa sekoittaa pastaseoksen joukkoon, mutta kypsien kalojen kanssa vältän suureen nestemäärään sekoittamista, koska silloin kala helposti hajoaa ja tuottaa pahoja hajuja.
* Tällä lailla tehtynä tämä on mielestäni lempeän lohturuokamaisen ja lasagnemaisen makuista, joka meillä maistuu lapsillekin. Mausteita voi kuitenkin halutessa lisätä: esimerkiksi sipulia (tuoreena kuullotettuna tai jauheena), pippuria, valkosipulia (tuoreena tai jauheena), chiliä tai chilikastiketta, paprikajauhetta, timjamia, basilikaa, oreganoa, tai mistä nyt tykkääkään tomaattisissa/lasagnemaisissa ruuissa. Sekoita mahdolliset mausteet tomaattimurskaseokseen ennen pastan lisäämistä.
* Juustona käytin nyt mietoa juustoa. Halutessa voi kuitenkin käyttää vahvaakin juustoa ja käyttää sitä vaikka tuplamääränkin, jos haluaa.
* Kypsennettynä vihanneksia ja/tai sieniäkin voi sekoittaa mukaan samaan aikaan pastan kanssa, jos haluaa.
* Valmiin annoksen päälle lautaselle voi halutessa ripotella esim. tuoreita yrttejä ja/tai parmesaania.

Tämän verran savusiikaa minulla oli nyt “ongelmana”.

Raketti spagetti sekoitettuna tomaattiseokseen.

Kananmunat, maito ja suola sekoitettuna keskenään.

Muita tapoja käyttää ylimääräinen savukala tai muu kypsä kala on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt lohi, savukala ja muu kypsä kala. Muita tapoja käyttää ylimääräinen kypsä kala/kana/liha on kirjoituksessani Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat.

Muita samankaltaisia ruokia:

Päivitys 31.3.2020:

Loput savusiika-pastavuoat pakastin leikkaamalla jääkaapissa kiinteytyneet pastavuoat annospaloiksi, jotka siirsin pakastuspusseihin niin, että palat eivät koske toisiinsa (jos koskee toisiinsa vain vähäsen, se ei haittaa, koska vain vähäsen kiinni toisiinsa jäätyneet irtoavat jäisinä toisistaan helposti taittamalla). Suljin pussit pussinsulkijoilla, ja siirsin pussit leikkuulaudan päällä pakastimeen. Näin annospalat pakastuivat irtonaisina, jolloin niitä voi sulattaa kerralla sen verran kuin tarvitsee.

Päivitys 15.4.2020:

Pakkasesta lämmitettyä savusiika-pastavuokaa kaali-appelsiiniraasteen kanssa.

Päivitys 24.4.2020:

Pakkasesta lämmitettyä saavusiika-pastavuokaa tuoreen basilikan ja salaatin kanssa.

Linssilasagnette ylijääneestä linssikastikkeesta

Tein toissapäivänä tomaattista linssikastiketta ja spagettia. Nyt kun niitä oli syöty sellaisenaan kolmella aterialla, kaipasin jo lopuista linssikastikkeista jotain eri ruokaa. Päätin tehdä lasagneten, johon sattui olemaan ainekset kätevästi kotona: lasagnettepastaa, tomaattimurskaa, kuohukerman loput, juustojen loppuja ja ne linssikastikkeen loput. Niistä aineksista tehtynä mitään ei tarvitse keittää eikä paistaa levyllä, vaan ainekset vain kootaan uunivuokaan, mikä on mielestäni erittäin kätevää. Sovelsin tähän Myllyn paras Mini lasagne -pussin kyljessä olevaa ohjetta sekä Snellmanin lasagnetteohjetta. Koska en ole aiemmin juuri tämän merkkisellä lasagnettepastalla tehnyt lasagnettea, noudatin niitä nestemääriä, mitkä pussin kyljessä annettiin. Päällisen eli kermaisen juustokerroksen tein Snellmanin lasagnetteohjeella niin kuin olen tehnyt jo monet kerrat. Lopputuloksena syntynyt linssilasagnette oli minun mielestäni sellaista perushyvää pastaruokaa. Lisää wau-efektiä olisi voinut hakea käyttämällä vahvempaa juustoa, mutta käytin nyt mieluummin niitä juustoja, mitä oli avattuna. Lapsi söi lautasensa tätä tyhjäksi, pyysi lisääkin ja sanoi antavansa tälle ruualle sata peukkua pystyyn.

Linssilasagnette tähteeksi jääneestä linssikastikkeesta
250 g lasagnettapastaa (esim. Myllyn paras Mini lasagne, Torino Lasagnette piccolo tai rikottuja lasagnelevyjä)
4 dl linssikastiketta
4 dl tomaattimurskaa + 1 dl purkin huuhteluvettä + suolaa (laitoin 1 tl)
Päällinen:
2 3/4 dl kuohukermaa (riittäisi 2½ dl, mutta halusin käyttää purkin loppuun asti)
150-200 g juustoraastetta (mitä vahvempi, sen parempi – pyrin yleensä raastamaan 150 g ja jos tulee enemmän, niin nekin menevät mukaan – nyt tuli 180 g)
suolaa (nyt laitoin ½ tl, kun juustoraaste ei ollut erityisen voimakassuolaista, mutta mitä suolaisempi juusto, sitä vähemmän lisään suolaa – esim. pecorino-juuston tapauksessa jättäisin lisätyn suolan pois)
Sekoita keskenään tomaattimurska, suola ja linssikastike. Sekoita mukaan pasta raakana ilman keittämistä. Sekoita hyvin niin, että kaikki pastat varmasti kastuvat. Levitä seos voideltuun uunivuokaan.
Sekoita keskenään kerma, juustoraaste ja suola (jos lisäät sitä). Lisää seos pastaseoksen päälle uunivuokaan. (Itse koen sen helpoimmaksi niin, että ensin lusikoin juustoseosta päälle niin kauan kuin juustoraastetta riittää. Lopussa kaadan astiaan jääneet kermat päälle, ja tasoitan lusikalla pinnan.)
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla puoli tuntia. Anna mielellään vetäytyä uunistaoton jälkeen pöydällä vähintään 10 minuuttia.
Vinkkejä:
* Samaan tapaan voi tehdä lasagnettea muustakin kuin vain linsseistä. Linssikastikkeen voi tässä korvata muulla tähteeksi jääneellä kastikkeella, esim. (jauhe)lihakastike, kanakastike, makkarakastike tai nakkikastike.
* Voi myös käyttää ylijääneen kastikkeen sijaan tähteeksi jäänyttä lihaa ja kiehauttaa sen tomaattimurska+vesi-seoksessa niin kuin tein tämän nyhtöpossulasagneten kanssa. Tälle 250 g pastamäärälle sopivat määrät olisi n. 350-375 g kypsää hienonnettua lihaa, 5 dl tomaattimurskaa ja 2½ dl vettä. Kiehauta niiden seos kattilassa, sekoita mukaan pastat ja jatka samaan tapaan kuin linssilasagneten kanssa. Itse kuitenkin mieluummin käytän tomaattimurskaa vain täysiä purkillisia, joten täällä lasagnetteohje tähdelihasta yhdelle purkilliselle tomaattimurskaa.
* Kerma-juustoraasteseoksen sijaan voi myös tehdä maitopohjaisen juustokastikkeen niin kuin tein nyhtöpossulasagnetessa.
* Mieleisiä mausteita voi halutessa lisätä. Linssikastikkeessa olleet mausteet laimenevat tässä huomattavasti, joten jos niiden mausteiden haluaa tässä maistuvan, niitä kannattaa lisätä.

Olen hyödyntänyt Snellmanin lasagnetteohjetta usein. En ole koskaan tullut tehneeksi sitä juuri sillä alkuperäisellä reseptillä, johon tulee jauhelihaa. Sen sijaan olen ottanut sen lasagnettereseptin käteväksi ja maistuvaksi tavaksi hyödyntää ne tähteet, mitä milloinkin sattuu olemaan. Kyseinen lasagnetteresepti on hyödyllinen tähteiden jemmaamiseen, koska siihen voi käyttää joko tähteeksi jääneitä kastikkeita tai jämälihoja riippuen sitä, mitä on. Mukaan voisi jemmata myös tähteeksi jääneitä kypsiä vihanneksia tai sieniä, jos niitä olisi. Alkuperäisessä reseptissä paistolämpötila on 225 astetta, mutta minun uunissani ehtii siinä ajassa pinta palaa ennen kuin pasta on kypsää, joten siksi olen laskenut paistolämmön 200 asteeseen.

Tämäntyyppisille lasagneteille on minun kokemukseni mukaan tyypillistä, että lopputulos maistuu eriltä kuin ne tähteet, mitä siihen hyödynnettiin. Hienoksi pilkotut jämälihat yleensä muuttuvat tomaattimurskassa haudutettuina geneerisen bolognesekastikkeen makuisiksi, joka maistuu minulle, vaikka juuri sen lihan makuun olisinkin jo kyllästynyt. Myös tämänpäiväinen linssilasagnette maistuu aivan eriltä kuin se linssikastike, jonka loput siihen käytin. Tässä lasagnetessa ei ole mielestäni muita samoja makuja kuin siinä linssikastikkeessa, kuin vain se itse linssien maku. Tässä ruoassa maistan siis sen linssien ominaismaun, joka on mielestäni hernemäinen. Jos siis ei siedä linssien omaa makua, silloin en suosittele tätä linssilasagnetteakaan. Meidän perheessämme kaikki ovat nirsoja, mutta kukaan ei ole juuri linssien mausta valittanut, joten meille linssilasagnette toimii.

Juustona käytin nyt niitä, mitä sattui olemaan avattuina. Raastoin ensin loppuun Vintage Cheddar -juuston, josta tuli juustoraastetta 42 grammaa. Avattuna oli myös Arlan Castello Cheddar -juustoa, joten raastoin lisäksi sitä. Juustoraastetta tuli yhteensä 180 grammaa. Näistä juustoista ei mielestäni tullut tähän ruokaan mitään tunnistettavaa makua, vaan lähinnä sellainen geneerinen juustoinen maku. Seuraavalla kerralla käyttäisin mieluummin jotain vahvempimakuista juustoa, kuten parmesaani, pecorino tai grada padano, koska ne nostaisivat maun uudelle tasolle. Paras koskaan tekemäni linssi-pastavuoka sisälsi päälliskerroksessa pecorinojuustoa ja linssi-pastaseoksessa paistettua pekonia rasvoineen. Sen kertaisen pastavuoan tein linssikeiton tähteistä ja keitetystä pastasta. Pastavuoka on minulle hyvin yleinen tapa hyödyntää tähteitä, ja teen yleensä pastavuoat tähteistä tällä kaavalla.

Kattilaan jääneet linssikastikkeen loput.

Tomaattimurskaan lisätyt 1 tl suolaa ja linssikastikkeen loput.

280 g kuohukermaa, johon on menossa ½ tl suolaa.

Juusto-kermaseos levitettynä vuokaan pastaseoksen päälle.

Muita linssireseptejä:

Päivitys myöhempänä päivänä:

Tämä tuoreeltaan perushyvä pastaruoka olikin seuraavana päivänä uudelleenlämmitettynä oikein herkullista.

Halloumi-pastavuoka eli halloumipasta uunissa

Halloumista, pastasta, tomaattimurskasta ja parmesaanista tuli hyvä pastavuoka uunissa. Keitin pastat kypsäksi, kuutioin halloumit, ruskistin ne öljyssä, sekoitin mukaan tomaattimurskaa, sokeria ja kypsät valutetut pastat, kaadoin uunivuokaan, ripottelin päälle parmesaaniraastetta ja paistoin 225-asteisen uunin keskitasolla 20 minuuttia. Sanoisin, että helppo ja hyvä ruoka, joka vielä parani uudelleenlämmitettäessä. Lapsi sanoi “tosi hyvää” ja “haluan tätä toistekin”. Mutta kaunista ruokaa tästä ei tullut. Kun olin ensin ruskistanut halloumikuutiot pannulla nätin näköisiksi, uunissa ne ruskistuivat vielä lisää aivan naudanlihan värisiksi, mikä sinänsä ei makua haitannut. Myös ne halloumikuutiot, jotka eivät olleet päällimmäisinä, ruskistuivat lisää uunissa. Jatkossa jos teen samoilla fusillipasta- ja nestemäärillä, voi olla, että laitan halloumikuutiot sekaan ruskistamatta, jolloin ne toki ovat tarttuvampia, mutta ulkonäkö jäänee nätimmäksi. Toisaalta voin joskus tehdä tätä isommalla nestemäärällä, jolloin ruskistuminen uunissa jää vähäisemmäksi. Voisin kuvitella lisääväni tähän joku kerta esimerkiksi pienen tölkillisen ananaspaloja nesteineen, sillä halloumin maku sopii yleensä hyvin yhteen makeiden hedelmäisten makujen kanssa. Tämä ruoka on kuitenkin oikein hyvä tällaisenaankin: yksinkertainen juustopasta, jossa maistuu myös tomaattimurska. Tällaisenaan tämä on mielestäni tuhtia ja täyttävää, jolloin lisäkkeeksi valitsen mieluiten jotain makeaa, kevyttä ja raikasta.

Katso myös: Halloumipasta

Halloumi-pastavuoka (n. 4-5 annosta)
200 g vaaleaa pastaa, esim. fusilli- (tällaiset ennen kaikkea juustopastat eivät mielestäni ole yhtä hyviä tummalla tai täysjyväisellä pastalla)
250 g halloumia
3 rkl öljyä
400 g tomaattimurskaa
1 tl sokeria
50 g parmesaania raastettuna
Keitä pasta kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Sillä aikaa pilko halloumi kuutioiksi. Ruskista halloumikuutiot paistinpannulla öljyssä, ja sitten siirrä pannu pois levyltä. Lisää pannulle tomaattimurska ja sokeri, sekoita. Sekoita mukaan kypsä valutettu pasta. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle parmesaaniraastetta. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa on väriä tai vähintäänkin parmesaani sulanut (n. 20 min).
Vinkkejä:
Jos tykkää vaaleammasta halloumista, halloumin voi jättää ruskistamatta. Silloin halloumikuutiot vain sekoitetaan suoraan tomaattimurskan, sokerin ja öljyn kanssa (sama 3 rkl), ja sitten mukaan sekoitetaan keitetty valutettu pasta, ja jatketaan samaan tapaan kuin yllä. Ruskistamattomat halloumikuutiot voivat tarttua kypsennettäessä siihen, mihin osuvatkaan, mutta tällaisessa ruuassa sen ei pitäisi juuri haitata. Jos kuitenkin haluaa ruskistaa halloumit, mutta tekee sen mieluummin uunissa, niinkin voi tehdä samalla tavalla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/
Tämä on yksinkertainen perusresepti, johon voi halutessa lisätä aineksia. Voi lisätä halutessa esimerkiksi:
* mausteita kuten yrttimausteet kuivattuina tai tuoreina ja/tai savupaprika
* kuullotettua valkosipulia ja/tai sipulia (keltasipulia tai punasipulia)
* paistettuja vihanneksia ja/tai sieniä
* hedelmäpaloja (myös säilykehedelmät – halutessa mehuineen)
* kypsää lihaa/kanaa tai lihajalosteita – suupaloina
* muita juustoja paloina tai raasteina
* kermaa ja/tai mehua
Enemmän nesteitä käytettäessä voi olla tarpeen paistaa pidempään. Suosittelen paistamaan uunissa, kunnes pinnassa on väriä tai vähintään kunnes pintajuusto on sulanut.

Tätä tehdessäni laskin samalla, paljonko suolaa itse halloumista tulee tähän ruokaan. Halloumissa on paketin mukaan suolaa 2.6%, eli tästä 250 gramman paketista halloumia tulee suolaa 6.5 grammaa, eli noin 1 1/5 teelusikallista (1 teelusikka + 1 maustemitta). Siten en kokenut tarpeelliseksi lisätä tomaattimurskaan suolaa. Lopputulos maistui mielestäni sopivan suolaiselta. Pastat keitin tapojeni mukaan vedessä, johon lisään suolaa 1% veden painosta, eli tällä kertaa 1600 grammaan vettä 16 grammaa suolaa.

Tällä kertaa tein tämän halloumi-pastavuoan tomaattisena, mutta joku muu kerta voisin tehdä ilmankin tomaattia. Tomaattimurskan sijaan voisin kokeilla myös vaikkapa kermaa ja/tai tuorejuustoa, jos niitä sattuisi olemaan (tällä kertaa ei ollut). Sillon tämä lähestyisi makumaailmaltaan perinteistä amerikkalaista mac and cheese -ruokaa. Tomaattimurskakin maultaan sopii tähän yhdessä halloumin kanssa, mutta nyt kun tuota alla olevaa vasenta kuvaa katson, niin kyllähän tomaattimurska selvästi rumentaa ruskistetun halloumin ulkonäköä, jos nyt ulkonäkösekoilla on väliä. Sekä tomaattimurskaversioon että “valkoiseen” versioon sopisi varmasti myös hedelmämehu, jos sellaista sattuisi kaapista löytymään (tällä kertaa ei löytynyt).

Halloumi-pastaseos voidellussa uunivuoassa.

Söin tätä halloumi-pastavuokaa ensin uunijuuresten kanssa (jotka olivat jääneet tähteeksi aiemmalta päivältä). Uunijuurekset oli punajuuri, lanttu ja porkkana. Ne oli kypsennetty samalla lailla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/12/13/uunijuures-mozzarellapasta/

Halloumi-pastavuoka ei kyllästyttänyt vielä ensisyönnin jälkeen, joten söin sitä vielä seuraavallakin aterialla. Uunijuurekset olivat loppu, ja nyt halusin lisäkkeeksi jotain makeaa ja raikasta kasvista. Katselin lähes tyhjää jääkaappiani, ja sieltä osui silmiin kaali ja puolikas lime. Raastoin hienolla terällä annoksen kaalia. Puristin limestä mehua, ja sekoitin annokseen seoksen 1 tl limemehua + 1 rkl sokeria + 1 rkl vettä. Tulipas kerrankin hyvää kaalisalaattia! Maistui miellyttävästi limeltä, selvästi makealta niin kuin halusinkin, ja hienoksiraastamisen ansiosta oli mureaa eikä sellaista tympeää liian pureskeltavaa niin kuin kaali monesti on. Kaalin raastaminen käsin ei vain ollut kovin helppoa, koska päällimmäisiä lehtiä aina irtoili kesken raastamisen. Pitäisikin löytää joku tapa raastaa helposti iso määrä kaalia kerralla. Olen aiemmin tehnyt kaalisalaatit ihan vain leikkamalla veitsellä ohuiksi, sitten hakkaamalla kaalit pehmeämmiksi, mutta tämän hienoksi raastetun suutuntumasta pidän paljon enemmän.

Halloumi-pastavuokaa ja hyvää kaaliraastetta.

Aiheesta poiketen, tänään muuten minulle soitettiin jokin huijauspuhelu. Aasialaiselta kuulostava naisääni sanoi englanniksi “Your computer has been infected. You need to restart your computer”. Ennen sitä hän myös sanoi, mistä hän soittaa, mutta en saanut selvää. Lopetin puhelun, koska se kuulosti liian epäilyttävältä. Heti lopetettuani puhelun minulle soitettiin uudestaan puhelinnumerosta, joka oli melkein sama kuin edellinen, mutta kaksi numeroa olivat erit. Kyseiset puhelinnumerot googlaamalla en löytänyt niistä tätä tietoa, joten siltä varalta, että joku muu googlaa samoja puhelinnumeroita, kirjoitan ne tähän: 0400696088 ja 0400692388. Minulle siis kyseisistä puhelinnumeroista soitettiin mitä ilmeisimmin huijaustarkoituksissa. Kyse lienee tästä kolme päivää sitten julkaistusta uutisesta “Väärennettyjä puheluita teknisen tuen nimissä”, joskin en saanut selvää, väittivätkö he soittavansa nimenomaan Microsoftin teknisestä tuesta: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/vaarennettyja-puheluita-teknisen-tuen-nimissa?fbclid=IwAR1BH3fgeDDWLRZoueyMf-iGopr9CoOs9EJoMbq7fz20VzARowp6rp3sn3c

Päivitys 26.6.2020: Yllä mainitsemani huijauspuhelu liittyy ilmeisesti tähän uutiseen “Helsingin poliisi on vastaanottanut useita rikosilmoituksia Microsoft-huijauksista – kahdessa uudessa tapauksessa rikoshyöty on yli 30 000 euroa”: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-poliisi-on-vastaanottanut-useita-rikosilmoituksia-microsoft-huijauksista-kahdessa-uudessa-tapauksessa-rikoshyoty-on-yli-30-000-euroa/7854572#gs.9d3j4t

Mutta takaisin aiheeseen. Muita ruokia, joissa käytetään halloumia:

Kala-pastavuoka eli kalapasta uunissa

Jääkaapissani oli vajaa ruukku tilliä jäljellä. Olin edellisen kerran käyttänyt sitä savukala-riisisalaattiin. Halusin käyttää loputkin tillistä johonkin, joten tein tämän kala-pastavuoan pakastekalasta, jota sattui pakastimesta löytymään. Se oli nyt alaskanseitifileetä. Tähän ruokaan tillin loput hyvin upposivat, mutta mausta en niiden läsnäoloa kyllä huomaa. Tämä kala-pastavuoka maistuu mielestäni lähinnä kala-makaronilaatikolta. Annoksen päälle puristettu sitrusmehu piristää annoksen oikein kivaksi. Katsoin ohjeeseen osviittaa tästä englanninkielisestä reseptistä, mutta poikkesin siitä loppujen lopuksi aika paljon: https://recipes.sainsburys.co.uk/recipes/baking/haddock-and-spinach-pasta-bake-1

Kala-pastavuoka
300 g vaaleaa pastaa (täysjyväinen tai tumma pasta ei mielestäni maun puolesta sovi tällaisiin maitopohjaisiin)
400 g raakaa kalaa ilman nahkaa ja ruotoja
1 sipuli
1 paprika (n. 170 g – voi käyttää myös pakastepaprikaa)
n. ½ ruukkua tilliä (n. 10 g, voi korvata 1-2 teelusikallisella kuivattua tilliä)
50 g voita
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl täysmaitoa
125 g juustoraastetta (käytin Mature Cheddar -juustoa, mutta juuston ominaismakua en erota lopputuloksesta, joten käy mikä tahansa muukin juusto mitä löytyy)
suolaa
Pinnalle:
korppujauhoja (n. 10 g)
voinokareita (n. 30 g)
Tarjoiluun:
sitruunamehua tai limemehua
Jos käytät pakastekalaa, ota se sulamaan. Yhtenäisen 400 gramman jäisen kimpaleen on hyvä antaa sulaa huoneenlämmössä tunti ennen leikkaamista.
Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse keitin tämän pastamäärän 1½ litrassa vettä, jonka maustoin 15 grammalla suolaa (kukkurainen ruokalusikallinen). Valuta keitinvesi pois. Siirrä pasta jäähtymään.
Kuori sipuli. Silppua sipuli, paprika ja tilli. Kuumenna (n. 2 litran) kattilan pohjalla voi. Kuullota siinä keskilämmöllä sipuli- ja paprikasilppu pehmeäksi (muutama minuutti). Sekoita mukaan vehnäjauhot. Lisää vähitellen 2 dl maitoa koko ajan sekoittaen. Kun seos on paksuuntunut, lisää loppu maito, juustoraaste ja tilli. Sekoita, kunnes juusto on sulanut. Ota kattila pois levyltä, ja sekoita mukaan suola (1 tl). Sekoita mukaan kypsä valutettu pasta.
Pilko kohmeinen (tai sula) kala pieniksi paloiksi terävällä veitsellä. Sekoita kalapaloihin suolaa (3/4 tl). Sekoita kalapalat pastaseokseen. Kaada seos voideltuun uunivuokaan (3 litran vetoiseen). Tasoita pinta lusikalla. Ripottele pinnalle korppujauhoja. Asettele pinnalle pieniä voinokareita. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä. Minulla kesti siinä yksi tunti. Uunista ottamisen jälkeen anna vetäytyä 5 minuuttia pöydällä. Annoksen päälle lautaselle sopii loistavasti sitruunamehu tai limemehu.
Vinkki: Jos tähän haluaa käyttää valmiiksi keitettyä pastaa, sopiva määrä sitä tähän on 725 grammaa. Jos taas haluaa käyttää tähän valmiiksi kypsää kalaa, sopiva määrä sitä tähän on 300 grammaa. Tällä reseptillä tulee miedon makaronilaatikkomaisen makuinen, joten voimakkaampien makujen ystävien kannattaa lisätä mieleisiä mausteita.

Muita kalaruokia:

Muita pastaruokia: