Minestrone-tyylinen keitto ylijääneestä riisistä ja ylijääneistä lihoista

Jääkaapissani oli tällaisia tähteitä: grillatun naudan pihvin jämät, kypsä broilerin koipi eiliseltä ja keitettyä riisiä. Nyt teki mieli käyttää ne kaikki keittoon. Tomaattisessa liemessä minun kokemukseni mukaan maistuu hyvin moni tähde. Yleensä laitan tomaattisiin liemiin joko pastaa tai linssejä, mutta nyt kokeilin laittaa kypsää riisiä, kun sitä nyt oli ylimääräisenä. Riisikin osoittautui sopivan hyvin tällaiseen minestrone-tapaiseen keittoon. Tästä keitosta tuli syvän umamisen tomaattikeiton makuinen, jossa erinäisiä sattumia. Naudan lihan ominaismaku voimistui tässä keitossa, broilerin ja riisin makuja taas en tästä huomaa. Tämä keitto maistui meillä koko perheelle ilman väistelyjä.

Minestrone-tyylinen keitto tähderiisistä ja tähdelihoista

400 g keitettyä riisiä (5 dl – raakana vastaisi n. 1 2/3 dl riisiä)

1 kypsä broilerin koipi

n. ½-1 grillattua naudan entrecotepihviä

1 porkkana pilkottuna

1 suippopaprika pilkottuna

1 sipuli silppuna + 3 rkl voita paistamiseen

1 valkosipulin kynsi silppuna

1 tl savupaprikajauhetta

½ tl oreganoa

½ tl basilikaa

1/4 tl timjamia

1 laakerinlehti

1½ litraa lihalientä

1 purkki tomaattimurskaa

1 tölkki valkoisia papuja

suolaa vähitellen lisäten, kunnes maistuu ruualta

2 tl sokeria

Poista broilerin koivesta nahka. Irrota broilerin lihat luusta. Pilko lihat. (Säästä nahka ja luu pakkaseen kanalientä varten, jos broileri on suhteellisen tuoretta.) Pilko pihvistä lihaosat. (Sitkeät ja valkoiset osat voi myös laittaa pakkaseen lihalientä varten, jos liha on suhteellisen tuoretta.)

Mittaa valmiiksi kippoon savupaprika, oregano, basilika ja timjami. Kuullota kattilan (vähintään 3 litran vetoisen) pohjalla sipulisilppua voissa muutama minuutti. Lisää valkosipulisilppu ja ne mausteet siitä kiposta. Kuullota vielä noin minuutti. Lisää kaikki muut ainekset paitsi pavut, suola ja sokeri. Kiehauta.

Huuhtele tölkkipavut siivilässä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Lisää huuhdellut pavut kiehuvaan liemeen. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle. Anna hautua ilman kantta puolisen tuntia. Poista laakerinlehti.

Lisää suolaa maun mukaan vähitellen (½-1 tl kerrallaan) maistellen, kunnes maistuu ruualta, eikä kuumalta vedeltä. Lisää sokeria pyöristämään makua. Voi tarjota heti. (Annoksen pinnalle voi halutessa ripotella esim. parmesaaniraastetta ja/tai tuoretta basilikaa, mutta itse en tällä kertaa kaivannut.)

Vinkkejä:

* Tässä mainittujen lihojen sijaan voi käyttää myös muuta lihaa, joka voi olla kypsää tai raakaa (kunhan se on sellaista lihaa, joka ehtii mureutua puolessa tunnissa). Raa’at jauhelihat, broilerisuikaleet ja pekoni kannattaa paistaa ensin. Kinkkua/nakkia/makkaraa voi laittaa tähän keittoon paistamatta. Toisaalta voi myös jättää lihan kokonaan pois ja korvata sienillä, joista tulee tomaattisiin keittoon hyvin samankaltainen maku kuin lihasta.

* Kypsän riisin sijaan voi käyttää myös kypsää pastaa. Toisaalta voi käyttää myös raakaa riisiä/pastaa, sillä ne ehtivät kyllä kypsyä tässä ajassa. Raakana käytä niitä keittoon varovaisia määriä, sillä ne imevät keitosta paljon nestettä ja siten turpoavat paljon.

* Vihanneksina voi käyttää mitä tykkää ja mitä löytyy. Voi käyttää myös ylijääneitä kypsiä vihanneksia tai ylijääneitä vihannesraasteita.

Tomaattinen sienikastike ja spagetti

Eilen paahdoin uunissa jumboherkkusieniä. Nyt niitä oli jäljellä vielä kuusi kappaletta. Niissä oli sen verran mahtava tiivistynyt umaminen maku, että teki mieli kokeilla vielä hauduttaa ne tomaattimurskassa ja tarjota spagetin kanssa. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen, joka on kuin eräänlainen sienibolognese tai sieniragu, eli bolognese tai ragu lihan sijaan sienistä. Maistuu syvän umamiselta tomaattikastikkeelta, joka sopii tosi hyvin yhteen spagetin kanssa. Raastettu parmesaani päällä antaa viimeisen silauksen, mutta hyvää ilmankin. Ylijääneistä paahdetuista sienistä tämä oli yksinkertainen valmistaa: silppusin sienet, laitoin ne kattilaan tomaattimurskan ja voin kanssa, kiehautin, sekoitin, annoin olla miedolla lämmöllä kannen alla puoli tuntia, lisäsin suolaa ja sokeria, ja sitten olikin jo valmista. Maistui hyvin, ja nälkäkin lähti. Tähän reseptiin palaan toistekin. Lapsetkin söivät hyvällä ruokahalulla, ja santsasivatkin.

Tomaattinen sienikastike pastalle

6 paahdettua jumboherkkusientä (6 jumboherkkusientä painoi paahtamisen jälkeen nyt 200 g)

400 g tomaattimurskaa

25 g voita

1½ tl suolaa

2 tl sokeria

Silppua sienet. Laita kattilaan silputut sienet, tomaattimurska ja voi. Kiehauta. Sekoita, ja laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Anna olla puoli tuntia. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Tarjoa keitetyn (vaalean) pastan ja parmesaanin kanssa.

Vinkkejä:

Tällaisena tämän kastikkeen maku on syvän umaminen ja tomaattinen. Maku on vähemmän rasvainen kuin jauhelihaversiossa, joten halutessa voi lisätä haluamaansa rasvaa missä valmistuksen vaiheessa tahansa. Jos haluaa lisätä muitakin makuja, voi lisätä esimerkiksi jotain näistä:

* sipuli (esim. 1 kpl) ja/tai valkosipuli (esim. 1 kpl) – silppua ja kuullota kattilan pohjalla alussa, lisää sitten muut ainekset (voi myös käyttää sipulijauhetta esim. 1 tl ja/tai valkosipulijauhetta esim. 1 maustemitta)

* pippuri – lisää lopussa

* kuivatut yrtit – esim. ½ tl basilikaa, ½ tl oreganoa, 1/4 tl timjamia – lisää yhtä aikaa tomaattimurskan kanssa

* pekoni – silppua, paista kypsäksi, lisää muut aineet (suolan määrää voi silloin vähentää ja voin jättää halutessa pois)

* savupaprikajauhe – paista alussa rasvassa esim. 1 tl savupaprikajauhetta, lisää sitten muut aineet

* tähteeksi jääneet kypsät lihat, kanat, lihajalosteet ja/tai vihannekset – voi lisätä alussa silputtuina tai suupaloina

* tuoreet yrtit – esim. basilika, oregano, timjami, rucola, salvia, rosmariini – silppua ja sekoita joukkoon lopussa tai ripottele vasta lautaselle valmiin annoksen päälle

* kerma, tuorejuusto ja/tai sulatejuusto – voi lisätä lopussa haluamansa määrän tai sen verran kuin on – mausteiden määrää voi silloin joutua nostamaan

Voin voi periaatteessa korvata öljyllä. Voin maun puuttuessa suosittelen kuitenkin lisäämään muita makuja tilalle. Vielä voita umamisempia rasvoja ovat esimerkiksi pekoninpaistorasva sekä lihojen ja kanojen paistorasvat, jotka nekin siis sopisivat tähän erinomaisesti.

Kokeile myös muilla sienillä kuin jumboherkkusienillä. Esimerkiksi paahdetut portobellosienet toimisivat varmasti tässä mainiosti.

Parmesaanin sijaan voi käyttää muutakin vahvaa juustoa, esimerkiksi:

* pecorino

* grada padano

* fetajuusto

* aurajuusto

Jotkut korvaavat parmesaanin myös ravintohiivahiutaleilla tai niiden ja pähkinöiden tehosekoitetulla seoksella. Sellaisista minulla itselläni ei ole vielä kokemusta.

Valmis annos spagettia, tomaattista sienikastiketta ja parmesaania.

Päivitys 2.4.2020:

Tämä oli vielä parempaa seuraavana päivänä. Harmittaa, kun se loppui.

Muita sieniruokia:

Tomaattinen linssikastike ja spagetti

Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa tehdä linsseistä kastikkeen pastalle. Olen usein tehnyt linssikeittoa ja linssikeiton tähteistä linssi-pastavuokaa, mutta pasta + linssikastike -yhdistelmää ei ollut tullut vielä tehtyä. Nyt kun huvitti kokeilla tällaista ruokaa, joka on ikään kuin linssibolognese, tein samaan tapaan kuin hyväksi havaitsemani tomaattisen linssikeiton, mutta käytin vähemmän nestettä, jolloin tuli enemmän kastike kuin keitto. Linssikeittoa voin tehdä sekä vihreistä että punaisista linsseistä, mutta pastakastikkeeseen en halua vihreiden linssien suutuntumaa, joten tähän kastikkeeseen käytin punaisia linssejä. Punaisten linssien suutuntuma toimi pastakastikkeessa mielestäni hyvin, ja lapsetkin söivät lautasensa epäröimättä tyhjiksi. Maku tällä linssikastikkeella ei ollut parhaimmillaan vielä tuoreeltaan: Vastavalmistettuna tämä oli hyvää vain vahvan juustoraasteen kanssa, mutta jääkaappikylmäksi jäähtymisen jälkeen uudelleenlämmitettynä olikin herkullista ilmankin juustoa. Siten haluan tällä tavalla tehtyä linssikastiketta pastan kanssa toistekin, joten kirjoitan reseptin tähän ylös ja kirjoitan siihen myös, että parasta vasta uudelleenlämmitettynä.

Tomaattinen linssikastike pastalle

2 dl punaisia linssejä

5 dl liha-, kana- tai kasvislientä

400 g tomaattimurskaa

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

1 tl savupaprikajauhetta

1 punainen paprika

1 porkkana

4 rkl voita (tai muuta rasvaa)

½ tl oreganoa

½ tl basilikaa

1/4 tl timjamia

2 tl sokeria

suolaa maun mukaan ja riippuen liemen suolaisuudesta (minun liemeni on lähes suolatonta, joten lisäsin suolaa 2 1/4 tl – kaupan liemikuutiosta tulisi tähän suolaa 1 tl)

Tarjoiluun:

keitettyä pastaa

halutessa vahvaa juustoraastetta (esim. pecorino, parmesaani tai grada padano), murennettua fetajuustoa tai ravintohiivahiutaleita

halutessa tuoreita yrttejä esim. basilika, rucola, oregano tai timjami

Kuori sipuli ja valkosipuli. Silppua ne. Pilko paprika pieniksi paloiksi. Kuori porkkana, pilko sekin pieniksi paloiksi.

Kuumenna kattilan pohjalla 4 rkl voita. Lisää sipulisilppu, ja kuullota sitä muutama minuutti. Lisää paprika ja porkkana, ja kuullota taas muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja savupaprika, kuullota vielä yksi minuutti. Lisää liemi ja tomaattimurska, kiehauta.

Huuhtele linssit siivilässä. Lisää ne kiehuvaan nesteeseen, ja sekoita. Laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Sekoita mukaan oregano, basilika ja timjami. Anna hautua ilman kantta puoli tuntia.

Lisää sokeri ja suola. Maista, ja lisää suolaa tai muuta maustetta tarvittaessa (esim. pippuria ja/tai tuoreita yrttejä silputtuna).

Tämän linssikastikkeen maku on parhaimmillaan vasta jäähtymisen ja uudelleenlämmityksen jälkeen. Siksi kannattaakin, jos mahdollista, tehdä tämä linssikastike valmiiksi jo edellisenä päivänä kuin sitä tarvitsee.

Tämä linssikastike on eri makuinen kuin perinteisesti pastan kanssa syötävä jauhelihasta tehtävä bolognesekastike. Maku tässä linssikastikkeessa ei ole lihainen, vaan luonnehtisin, että umaminen, makea ja jokseenkin raikas. Tomaattinen maku tässä on mielestäni vähäisempi kuin bolognesekastikkeessa. Jos tomaattisuutta haluaa enemmän, voi lisätä tomaattipyreetä, mutta itse en kaipaa tähän mitään enempää. Lapsiin upposi sekä tuoreltaan että uudellenlämmitettynä, mutta itse ihastuin vasta uudelleenlämmitettynä.

Tuoreeltaan tämä linssikastike oli mielestäni parhaimmillaan niin, että spagetti ja linssikastike annostellaan lautaselle kerroksittain (ei sekoiteta) ja päälle laitetaan paljon vahvaa juustoraastetta (enemmän kuin allaolevassa kuvassa oikealla). Juustoraaste oli nyt pecorinoa, jota minulla sattui olemaan jääkaapissa avattuna, mutta yhtä hyvin kävisi esim. parmesaani tai vaikkapa murennettu fetajuusto, jos sitä olisi tyrkyllä. Spagetin kanssa sekoittaminen ei tehnyt hyvää tälle kastikkeelle, koska silloin maku laimeni omaan makuuni liikaa (lapsen makuun silloin sopiva), mutta kerroksittain syötynä maku tuli esille. Uudelleenlämmitettynä söin edelleen kerroksittain ilman sekoittamista, mutta uudelleenlämmitettynä en enää kaivannut mitään juustoa päälle, vaan oli maistuvaa jo pelkällä spagetti + linssikastike -yhdistelmällä.

Linssikeitot, joihin tämä linssikastike perustuu, ovat nämä:

Muita linssireseptejä:

Muita hyviä pastaruokia:

Halloumi-pastavuoka eli halloumipasta uunissa

Halloumi-pastavuoka.

Halloumista, pastasta, tomaattimurskasta ja parmesaanista tuli hyvä pastavuoka uunissa. Keitin pastat kypsäksi, kuutioin halloumit, ruskistin ne öljyssä, sekoitin mukaan tomaattimurskaa, sokeria ja kypsät valutetut pastat, kaadoin uunivuokaan, ripottelin päälle parmesaaniraastetta ja paistoin 225-asteisen uunin keskitasolla 20 minuuttia. Sanoisin, että helppo ja hyvä ruoka, joka vielä parani uudelleenlämmitettäessä. Lapsi sanoi ”tosi hyvää” ja ”haluan tätä toistekin”. Mutta kaunista ruokaa tästä ei tullut. Kun olin ensin ruskistanut halloumikuutiot pannulla nätin näköisiksi, uunissa ne ruskistuivat vielä lisää aivan naudanlihan värisiksi, mikä sinänsä ei makua haitannut. Myös ne halloumikuutiot, jotka eivät olleet päällimmäisinä, ruskistuivat lisää uunissa. Jatkossa jos teen samoilla fusillipasta- ja nestemäärillä, voi olla, että laitan halloumikuutiot sekaan ruskistamatta, jolloin ne toki ovat tarttuvampia, mutta ulkonäkö jäänee nätimmäksi. Toisaalta voin joskus tehdä tätä isommalla nestemäärällä, jolloin ruskistuminen uunissa jää vähäisemmäksi. Voisin kuvitella lisääväni tähän joku kerta esimerkiksi pienen tölkillisen ananaspaloja nesteineen, sillä halloumin maku sopii yleensä hyvin yhteen makeiden hedelmäisten makujen kanssa. Tämä ruoka on kuitenkin oikein hyvä tällaisenaankin: yksinkertainen juustopasta, jossa maistuu myös tomaattimurska. Tällaisenaan tämä on mielestäni tuhtia ja täyttävää, jolloin lisäkkeeksi valitsen mieluiten jotain makeaa, kevyttä ja raikasta.

Katso myös: Halloumipasta

Halloumi-pastavuoka (n. 4-5 annosta)

200 g vaaleaa pastaa, esim. fusilli- (tällaiset ennen kaikkea juustopastat eivät mielestäni ole yhtä hyviä tummalla tai täysjyväisellä pastalla)

250 g halloumia

3 rkl öljyä

400 g tomaattimurskaa

1 tl sokeria

50 g parmesaania raastettuna

Keitä pasta kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Sillä aikaa pilko halloumi kuutioiksi. Ruskista halloumikuutiot paistinpannulla öljyssä, ja sitten siirrä pannu pois levyltä. Lisää pannulle tomaattimurska ja sokeri, sekoita. Sekoita mukaan kypsä valutettu pasta. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle parmesaaniraastetta. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa on väriä tai vähintäänkin parmesaani sulanut (n. 20 min).

Vinkkejä:

Jos tykkää vaaleammasta halloumista, halloumin voi jättää ruskistamatta. Silloin halloumikuutiot vain sekoitetaan suoraan tomaattimurskan, sokerin ja öljyn kanssa (sama 3 rkl), ja sitten mukaan sekoitetaan keitetty valutettu pasta, ja jatketaan samaan tapaan kuin yllä. Ruskistamattomat halloumikuutiot voivat tarttua kypsennettäessä siihen, mihin osuvatkaan, mutta tällaisessa ruuassa sen ei pitäisi juuri haitata. Jos kuitenkin haluaa ruskistaa halloumit, mutta tekee sen mieluummin uunissa, niinkin voi tehdä samalla tavalla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/

Tämä on yksinkertainen perusresepti, johon voi halutessa lisätä aineksia. Voi lisätä halutessa esimerkiksi:

* mausteita kuten yrttimausteet kuivattuina tai tuoreina ja/tai savupaprika

* kuullotettua valkosipulia ja/tai sipulia (keltasipulia tai punasipulia)

* paistettuja vihanneksia ja/tai sieniä

* hedelmäpaloja (myös säilykehedelmät – halutessa mehuineen)

* kypsää lihaa/kanaa tai lihajalosteita – suupaloina

* muita juustoja paloina tai raasteina

* kermaa ja/tai mehua

Enemmän nesteitä käytettäessä voi olla tarpeen paistaa pidempään. Suosittelen paistamaan uunissa, kunnes pinnassa on väriä tai vähintään kunnes pintajuusto on sulanut.

Tätä tehdessäni laskin samalla, paljonko suolaa itse halloumista tulee tähän ruokaan. Halloumissa on paketin mukaan suolaa 2.6%, eli tästä 250 gramman paketista halloumia tulee suolaa 6.5 grammaa, eli noin 1 1/5 teelusikallista (1 teelusikka + 1 maustemitta). Siten en kokenut tarpeelliseksi lisätä tomaattimurskaan suolaa. Lopputulos maistui mielestäni sopivan suolaiselta. Pastat keitin tapojeni mukaan vedessä, johon lisään suolaa 1% veden painosta, eli tällä kertaa 1600 grammaan vettä 16 grammaa suolaa.

Tällä kertaa tein tämän halloumi-pastavuoan tomaattisena, mutta joku muu kerta voisin tehdä ilmankin tomaattia. Tomaattimurskan sijaan voisin kokeilla myös vaikkapa kermaa ja/tai tuorejuustoa, jos niitä sattuisi olemaan (tällä kertaa ei ollut). Sillon tämä lähestyisi makumaailmaltaan perinteistä amerikkalaista mac and cheese -ruokaa. Tomaattimurskakin maultaan sopii tähän yhdessä halloumin kanssa, mutta nyt kun tuota alla olevaa vasenta kuvaa katson, niin kyllähän tomaattimurska selvästi rumentaa ruskistetun halloumin ulkonäköä, jos nyt ulkonäkösekoilla on väliä. Sekä tomaattimurskaversioon että ”valkoiseen” versioon sopisi varmasti myös hedelmämehu, jos sellaista sattuisi kaapista löytymään (tällä kertaa ei löytynyt).

Söin tätä halloumi-pastavuokaa ensin uunijuuresten kanssa (jotka olivat jääneet tähteeksi aiemmalta päivältä). Uunijuurekset oli punajuuri, lanttu ja porkkana. Ne oli kypsennetty samalla lailla kuin tässä: https://ruokaideat.com/2019/12/13/uunijuures-mozzarellapasta/

Halloumi-pastavuokaa ja uunijuureksia.

Halloumi-pastavuoka ei kyllästyttänyt vielä ensisyönnin jälkeen, joten söin sitä vielä seuraavallakin aterialla. Uunijuurekset olivat loppu, ja nyt halusin lisäkkeeksi jotain makeaa ja raikasta kasvista. Katselin lähes tyhjää jääkaappiani, ja sieltä osui silmiin kaali ja puolikas lime. Raastoin hienolla terällä annoksen kaalia. Puristin limestä mehua, ja sekoitin annokseen seoksen 1 tl limemehua + 1 rkl sokeria + 1 rkl vettä. Tulipas kerrankin hyvää kaalisalaattia! Maistui miellyttävästi limeltä, selvästi makealta niin kuin halusinkin, ja hienoksiraastamisen ansiosta oli mureaa eikä sellaista tympeää liian pureskeltavaa niin kuin kaali monesti on. Kaalin raastaminen käsin ei vain ollut kovin helppoa, koska päällimmäisiä lehtiä aina irtoili kesken raastamisen. Pitäisikin löytää joku tapa raastaa helposti iso määrä kaalia kerralla. Olen aiemmin tehnyt kaalisalaatit ihan vain leikkamalla veitsellä ohuiksi, sitten hakkaamalla kaalit pehmeämmiksi, mutta tämän hienoksi raastetun suutuntumasta pidän paljon enemmän.

Halloumi-pastavuokaa ja hyvää kaaliraastetta.

Aiheesta poiketen, tänään muuten minulle soitettiin jokin huijauspuhelu. Aasialaiselta kuulostava naisääni sanoi englanniksi ”Your computer has been infected. You need to restart your computer”. Ennen sitä hän myös sanoi, mistä hän soittaa, mutta en saanut selvää. Lopetin puhelun, koska se kuulosti liian epäilyttävältä. Heti lopetettuani puhelun minulle soitettiin uudestaan puhelinnumerosta, joka oli melkein sama kuin edellinen, mutta kaksi numeroa olivat erit. Kyseiset puhelinnumerot googlaamalla en löytänyt niistä tätä tietoa, joten siltä varalta, että joku muu googlaa samoja puhelinnumeroita, kirjoitan ne tähän: 0400696088 ja 0400692388. Minulle siis kyseisistä puhelinnumeroista soitettiin mitä ilmeisimmin huijaustarkoituksissa. Kyse lienee tästä kolme päivää sitten julkaistusta uutisesta ”Väärennettyjä puheluita teknisen tuen nimissä”, joskin en saanut selvää, väittivätkö he soittavansa nimenomaan Microsoftin teknisestä tuesta: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/vaarennettyja-puheluita-teknisen-tuen-nimissa?fbclid=IwAR1BH3fgeDDWLRZoueyMf-iGopr9CoOs9EJoMbq7fz20VzARowp6rp3sn3c

Päivitys 26.6.2020: Yllä mainitsemani huijauspuhelu liittyy ilmeisesti tähän uutiseen ”Helsingin poliisi on vastaanottanut useita rikosilmoituksia Microsoft-huijauksista – kahdessa uudessa tapauksessa rikoshyöty on yli 30 000 euroa”: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-poliisi-on-vastaanottanut-useita-rikosilmoituksia-microsoft-huijauksista-kahdessa-uudessa-tapauksessa-rikoshyoty-on-yli-30-000-euroa/7854572#gs.9d3j4t

Mutta takaisin aiheeseen. Muita ruokia, joissa käytetään halloumia:

Venäläinen kaalilaatikko

Tuli vastaan Soppa365-sivustolla venäläisen kaalilaatikon resepti, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Aineksetkin minulla oli jo valmiiksi kotona: kaali, jauheliha, tomaattimurska, smetana, suolakurkku, valkosipuli, siirappi, sipuli, lihaliemi… vain rikotut ohrasuurimot minulta puuttuivat, mutta korvasin ne puuroriisillä, niin kuin kaalilaatikoissa yleensä voi 1:1-korvauksen tehdä. Kyseessä oli helppo kaalilaatikko siinä mielessä, että kaalia ei tarvinnut paistaa eikä keittää ensin, vaan kaali laitettiin uuniin raakana. Tämä venäläisen kaalilaatikon resepti on hyvin samankaltainen kuin gruusialainen kaalilaatikko, mutta pienillä eroavaisuuksilla: tähän ei tule juustoraastetta päälle, tomaattisoseen sijaan tulee tomaattimurskaa, creme fraichen sijaan on smetanaa, tähän ei tule Provencen yrttiseosta, kun taas tähän tulee lihalientä ja ohraa/riisiä. Gruusialaisen kaalilaatikon resepti löytyy K-ruoka.fi-sivustolta: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/gruusialainen-kaalilaatikko

Noudatin Soppa365:n venäläisen kaalilaatikon ohjetta siis muuten, mutta korvasin rikotut ohrasuurimot puuroriisillä. Maku oli kuitenkin vain ihan ok, enkä tekisi uudelleen. Maistui siltä niin kuin sellainen vähän hapokas kaalisalaatti olisi lämmitetty, sekoitettu bolognesekastikkeen kanssa ja lisätty paljon valkosipulia. Valkosipulin kynsiä tuli siis neljä kappaletta tähän koko määrään, ja valkosipuli tuoksui/haisi voimakkaasti koko kypsennyksen ajan sekä myös kypsennyksen jälkeen. Itse tykkään paljon enemmän perinteisestä suomalaisesta kaalilaatikosta, joka maistuu lähinnä makealta, umamilta ja meiramilta lihasattumilla – ja juuri sellaisena siitä pidän. Tämä venäläinen kaalilaatikko oli jotenkin ”liikaa makuja tottumattomalle” minun makuuni. Minun makuhermoilleni siis valkosipulia oli liikaa ja kaalilaatikoksi tämä oli mielestäni liian epämakea. En ole yleensäkään happamien makujen ystävä vaan enemmän makeiden, joten siksi perinteinen makean puoleinen siirapin makuinen kaalilaatikko on minun juttuni. Joku vähemmän makeasta pitävä happamampien makujen ystävä saattaisi taas tykätä enemmän tästä venäläisestä kaalilaatikosta.

Resepti suosikkikaalilaatikkooni eli perinteinen suomalainen kaalilaatikko mauilla lihaliemi, siirappi, meirami: https://ruokaideat.com/2019/05/28/kaalilaatikkoa/

Tämän venäläisen kaalilaatikon loput aion laittaa pakkaseen annoksina niin kuin yleensä teen tavallisellekin kaalilaatikolle. Oli nimittäin hyvää tai ei, kilosta kaalia tehty laatikkoruoka on tässä taloudessa liikaa samalla viikolla syötäväksi. Jos tämä venäläinenkin kaalilaatikko on kylmänä kiinteää helposti paloiksileikattavaa, pakastan sen paloina leivinpaperoidussa uunivuoassa samalla tavalla kuin perinteisenkin kaalilaatikon. Jos taas se ei ole kylmänä kiinteää, lusikoin vain sitä puolen litran pakastusrasioihin sen verran kuin oletan kerta-annoksen olevan.

Venäläinen kaalilaatikko uunin jälkeen.

Muita laatikkoruokia:

Kaalilaatikkoon sopii hyvin kotitekoinen lihaliemi.

Päivitys seuraavana päivänä:

Pakastin loput kaalilaatikot leivinpaperoiduissa uunivuoissa annospaloina, ja jäätymisen jälkeen siirsin ne pakastuspusseihin pakastimeen:

Päivitys 26.1.2020:

Lämmitin tänään annoksen tätä venäläistä kaalilaatikkoa pakkasesta ja söin sen. Oli makeutunut niin kuin tavallinen kaalilaatikkokin. Valkosipulin maku ei tuntunut enää yhtä hyökkäävältä kuin alun perin. Nyt antaisin lausunnon ”ihan hyvä”. Kuitenkin edelleen tykkään enemmän suomalaisesta kaalilaatikosta. Tämä venäläinenkin versio tulee kyllä silti syödyksi pakkasesta ajan mittaan.