Idätys: sarviapilan siemenet ja mungpavut

Laitoin eilen likoamaan sarviapilan siemeniä ja mungpapuja omiin astioihinsa. Tänään valutin ja huuhtelin ne siivilöissä, ja jätin ne siivilöihinsä peitettyinä itämään. Idättämisen aikana huuhtelen ituja kaksi kertaa päivässä, eli aamuin ja illoin. Ekolon mukaan sarviapilan idätysaika on 1-2 vrk ja mungpavun 3-5 vrk: https://www.ekolo.fi/info/idatysopas/25/

Päivittelen tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun tämä idätysprosessi etenee.

Sarviapilan siemeniä laitettuna yöksi likoamaan.

Liotettuja sarviapilan siemeniä ennen idätystä.

Päivitys 19.4.2020:

Yhden vuorokauden itäneet sarviapilan siemenet.

Päivitys 20.4.2020:

Sarviapilan siemenet 1½ vuorokauden idättämisen jälkeen.

Sarviapilan siemenet 2 vuorokauden idättämisen jälkeen. Itäneiden kuoriin tuli jostain syystä mustaa.

2 vuorokauden idättämisen jälkeen poimin molemmista tarpeeksi itäneitä syötäväksi, ja loput jätin vielä itämään. Mungpavun idut maistuivat raikkailta ituilta ja vähän hernemäisiltä. Sarviapilan idut maistuivat voimakkaan ituisilta ja vähän pistävältä. Mungpavun idut ovat mielestäni hyvää syötävää ihan sellaisenaan, mutta sarviapilan idut eivät.

Kokeilin sarviapilan ituja edellisenä päivänä tehdyn kookos-kanakeiton päälle, kun kerran Ekolon sivujen mukaan ”Sarviapilan idut ovat mukavan mausteisen makuisia.” Sarviapilan idut tuoksuvat selvästi currymausteseokselta, joten ajattelin niiden toimivan kanakeiton mausteena pinnalle ripoteltuna. Lopputulos oli, että ei toimi. Sarviapilan iduista ei tullut kanakeiton päälle ripoteltuna mitään mausteista hyvää makua, vaan vain sitä voimakasta ituista makua ja vähän pistävyyttä. Nyt en sitten tiedä, mitä edes tekisin koko sarviapilan iduille, koska sellaisenaan eivät ole hyviä ja en keksi, mitä ruokaa ne parantaisivatkaan. Toiste en taida sarviapilaa idättää, joten jatkossa jätän sarviapilan vain maustekäyttöön. Mungpapuja idätän kyllä jatkossakin.

Päivitys 21.4.2020:

3 vuorokauden idättämisen jälkeen totesin itujen olevan valmiita. Siirsin ne jääkaappiin. Mungpavun ituja on kiva syödä sellaisenaan, sarviapilan ituja ei. Mies tosin näytti syövän niitäkin muun ruuan seassa ilman ongelmia. Mungpavut ennen jääkaappiin siirtämistä yritin kylvettää tämän ohjeen mukaan: http://eilistapaistoa.blogspot.com/2012/10/mungpavun-ituja.html … mutta itäneitäkin laskeutui vesiastian pohjalle niin paljon, että en nähnyt koko kylvetyshommassa mitään hyötyä.

Mungpavun iduista osa jäi siivilän reikiin jumiin. Seuraavalla kerralla kannattaisi siis käyttää isompi- tai pienempireikäistä siivilää, jossa reiät eivät olisi idun kokoisia noin 1 mm levyisiä.

Päivitys 26.4.2020:

Idätin uuden satsin mungpapuja. Tällä kertaa idätin ne reikäkattilassa, jossa on n. 2-3 millimetrin levyisiä reikiä. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, koska niihin reikiin idut eivät jääneet jumiin. Ihan muutama papu kyllä jäi niihin reikiin jumiin, mutta jumiin jääneitä oli niin vähän, että ne eivät haitanneet. Jatkossakin siis taidan tehdä idätykset samassa reikäkattilassa. Silloin vältyn sekä idätyspurkkien etsimiseltä että siivilään jumiin jääneiltä iduilta.

Muutama papu jäi jumiin reikiin, mutta näin vähä määrä ei haitannut.

Hyvä makea ja raikas kaalisalaatti

Olen usein ostanut kaalin, koska se on halpaa ja säilyvää. Usein olen myös yrittänyt opetella tekemään siitä hyvää kaalisalaattia. Helmikuussa vihdoinkin tajusin jujun: 1) Kaali on hyvä raastaa hienoksi raastimen pienillä koloilla, eikä vain pilkkoa veitsellä. 2) Sopiva määrä happoa ja sokeria. 3) Nestettä niin paljon, että kaaliraaste on märkää. Minun makuuni kohta 2 tarkoittaa, että paljon sokeria ja vähän happoa. Nyt kun käytin limemehua (jota sattui olemaan ja jonka raikkaasta mausta tykkään), sopiva suhdeluku minun makuuni oli, että sokeria kolme kertaa se määrä, mitä limemehua (tilavuusmitoissa). Lisäsin myös vettä kolme kertaa sen määrän, mitä limemehua, jotta kaalista tulee mehevän märkää. En oikein välitä kuivasta kaaliraasteesta, joten siksi käytän kaaliraasteeseen nestettä mieluummin paljon kuin vähän.

Makea ja raikas kaaliraaste valkokaalista, limemehusta, sokerista ja vedestä
300 g hienoksi raastettua kaalia
2 ½ rkl limemehua (37.5 ml – nyt se oli tasan 1 limen mehu)
7 ½ rkl sokeria (3 kertaa limemehun määrä tilavuusmitoissa – 112.5 ml eli reilu 1 dl)
7 ½ rkl vettä (3 kertaa limemehun määrä – 112.5 ml eli reilu 1 dl)
(Ei pakollinen: 1 appelsiini paloina tai muuta hedelmää, mieluiten värikästä)
Sekoita keskenään limemehu, sokeri ja vesi. Sekoita seos kaaliraasteen joukkoon. Kaaliraasteen on hyvä olla märkää, mutta ei keittomaista. Lime-sokeri-vesiseosta voi tarvittaessa tehdä lisää, jos kaaliraasteesta ei tullut märkää. Toisaalta jos tuli niin keittomaista, että kaaleja jo kelluu pinnalla, ylimääräistä nestettä voi kaataa pois.
Vinkki:
Jos ei pidä makeasta niin kuin minä pidän, sokeria voi vähentää. Suosittelen maistelemalla kokeilemaan ja etsimään itseä eniten miellyttävän sekoitussuhteen.

Nämä appelsiinit oli ostettu viikkoja sitten. Ne oli säilytetty jääkaapissa, ja olivat vielä aika hyvässä kunnossa.

Kaali-appelsiiniraaste sivusta kuvattuna. Tämä oli mielestäni juuri hyvä märkyysaste.

Tätä kaali-appelsiiniraastetta söin savusiika-pastavuoan lisäkkeenä. Savusiika-pastavuoka maistui minulle nyt paljon paremmin kuin alun perin, koska nyt en ollut enää kyllästynyt savusiian makuun. Savusiian maun tosiaan huomaa kyseisessä ruuassa, joten jos siitä mausta ei tykkää, suosittelen korvaaman savusiian esim. (jauhe)lihalla tai kanalla.

Päivitys 17.4.2020:

Tätä kaali-appelsiiniraastetta söin myös halloumipyttipannun kanssa:

Päivitys 17.4.2020:

Söin tätä raastetta myös lihapulla-aterialla:

Lihapullia, ruskeaa kastiketta, makaronia, kaali-appelsiiniraastetta ja pakasteherneitä.

Uunissa paahdettu kesäkurpitsa

Jääkaapissani oli 11 päivää sitten ostettu kesäkurpitsa. Nyt teki mieli paahtaa se uunissa. Tuli helpolla maukasta. Oli hyvä kasvislisäke pääruualle.

Paahdettu kesäkurpitsa
1 kesäkurpitsa
öljyä (n. 1 rkl)
suolaa
Leikkaa kesäkurpitsa noin sentin paksuisiksi kiekoiksi. Levitä ne leivinpaperoidulle pellille niin, että ne eivät koske toisiinsa. Sivele öljyä kauttaaltaan kesäkurpitsojen päälle. Öljyn voi sivellä esimerkiksi siveltimellä tai sormilla. (Itse lorautin öljyä kesäkurpitsojen päälle ympäriinsä, sitten levitin ne sormilla kesäkurpitsojen päälle.) Ripottele kesäkurpitsojen päälle suolaa. Kypsennä 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on tullut väriä pintaan (minulla siinä meni nyt n. 20-25 minuuttia).

11 päivää jääkaapissa ollut kesäkurpitsa.

Öljy levitelty sormin kesäkurpitsapalojen päälle ja ripoteltu suolaa päälle.

Paahdettua kesäkurpitsaa syötiin nyt aterialla, jolla oli myös karitsan jauhelihapihvejä, valkosipuli-jogurttikastiketta ja keitettyjä perunoita.

Muita paahdettuja kasviksia:

Mustikkamehuun tehty riisipuuro mikrossa + pakastettua banaania

Riisihiutalepaketin kyljestä sain idean tehdä puuro riisihiutaleista mehuun nyt, kun maito on loppu. Pakastimen hajottua minulla olikin nyt mustikkamehua jääkaapissa, joten tein aamupuurot tällä kertaa mustikkamehuun. Lisukkeeksi pilkoin pakastettua banaania, jota sattui nyt olemaan (toisessa pakastimessa). Lopputuloksesta tuli ihan toimiva. Riisi muutti mustikkamehun makua neutraalimmaksi kuin mitä se sellaisenaan oli. Banaani sopi lisukkeeksi tosi hyvin, ja oli mielestäni tässä aika olennainen, sillä muuten olisi ollut tylsän makuinen annos. Edelleen tykkään enemmän täysmaitoon tehdystä riisipuurosta kuin tästä mehuun tehdystä, mutta tämäkin aamupalana maistuu ja toimii maidon ollessa loppu.

Riisipuuro mikrossa mehuun + pakastettua banaania
3/4 dl riisihiutaleita
2 dl juomisvahvuista (mustikka)mehua
ripaus sokeria
Sekoita ainekset syvällä korkeareunaisella mikronkestävällä lautasella. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 4-5 minuuttia. Sekoita puolivälissä ja lopussa.
Pilko pakastetut banaanit jäisinä terävällä veitsellä. Jos banaani ehtii vähänkään sulaa ennen pilkkomista, banaani menee mössömäisemmäksi, tarttuvaisemmaksi ja sotkuisemmaksi. Sekoita jäiset banaanipalat kuuman puuron joukkoon. Nauti heti. Voi käyttää pakastettujen banaanien sijaan myös tuoretta banaania, mutta silloin puuro ei jäähdy sopivaksi yhtä nopeasti.

Muita puuroannoksia:

Uunissa paahdetut jumboherkkusienet

Lounaaksi tein sieni-munavoileipiä. Loput jääkaapissa olleet jumbo herkkusienet laitoin samalla kertaa uuniin paahtumaan myöhempiä syöntejä varten. Laitoin sienet kokonaisina leivinpaperoidulle pellille. Sivelin jokaiseen sieneen öljyä sen verran, että sieni pienen hetken kauttaaltaan kiiltää ennen kuin sieni imee öljyt. Ripottelin suolaa päälle. Paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia. Lounaan syötyäni söin näitä jälkiruuaksi muutaman. Tosi hyviä! Ihanan maukkaita ja umamisia. Parempia kuin pannulla paistetut samat sienet, jotka nekin ovat tosi hyviä.

Päivitys 2.4.2020:

Ylijääneistä paahdetuista sienistä tein tomaattisen sienikastikkeen pastalle.