Makaroni-tonnikalasalaatti

Eilen syötiin makaronia ja halloumia, ja makaronia jäi yli. Tähteeksi jäänyt makaroni meni osittain tähän makaroni-tonnikalasalaattiin, jota söin lounaaksi ja hyvin lähti nälkä. Makaronisalaatti on yksi nopeammasta päästä ruokia, mitä voi tehdä ylijääneestä keitetystä makaronista. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana ainesten suhteen. Nyt käytin tähän tonnikalaa, mutta yhtä hyvin voisi käyttää vaikkapa kypsää kanaa, kinkkua ja/tai juustoa. Muinakin aineksina voi hyödyntää mitä sattuu löytymään, mutta itse haluan mielelläni makaronisalaattiin jotain makeaa, jotain raikasta, jotain suolaista ja jotain rasvaista. Makean virkaa tällä kertaa toimitti säilykepersikka ja porkkanaraaste, raikasta oli se säilykepersikka ja sitruunamehu, suolaista oli se tonnikala ja rasvaista oli tonnikalapurkin öljy. Nyt tähän tuli niin paljon pehmeitä lähes mössömäisiä aineksia, että halusin suutuntuman vaihtelevuuden takia tähän myös cashewpähkinöitä, jotka toimivat tässä sekä suutuntuman että maun puolesta. Kokonaisuus maistuu tonnikalalta, hedelmäisen raikkaalta sekä siellä täällä cashewpähkinältä. Makaronin ja porkkanan maut eivät tässä juuri erotu, mutta porkkana on tässä kiva jo värin vuoksi. Makaronina käytän salaateissa mieluiten vaaleaa makaronia, koska en pidä kuituisempien pastojen mausta ja suutuntumasta kylmänä, mutta se on makuasia.

Makaroni-tonnikalasalaatti (n. 4-8 annosta)

6 dl keitettyä jäähtynyttä makaronia (noin 300 g)

1 tölkki tonnikalaa öljyssä, öljyineen (à 150 g, josta tonnikalaa 105 g)

2 rkl sitruunamehua

1 iso porkkana tai 2 keskikokoista

pari kourallista cashewpähkinöitä (n. 50 g)

4 säilykepersikan puolikasta + 1 rkl säilykepersikoiden lientä

Kuori ja raasta porkkana karkealla terällä. Pilko säilykepersikat suupaloiksi. Sekoita keskenään kaikki ainekset. Tarvittaessa tonnikalapurkin öljyn voi korvata lisäämällä ½ desilitraa neutraalin makuista öljyä. Tarjoa joko sellaisenaan tai lisäkkeenä. Sellaisenaan tarjotessa tästä tulee noin 4 annosta, lisäkkeenä tarjotessa ehkä 8. Voi tarjota heti tai myöhemmin, tosin cashewpähkinät voivat pehmetä säilytyksen aikana.

Muunnoksia:

* tonnikalan sijaan voi käyttää esimerkiksi savukalaa, kypsää broileria, kinkkua, meetvurstia, paistettua pekonia, juustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen tai oliiveja – pilko tarvittaessa suupaloiksi

* öljyn, sitruunamehun ja persikkaliemen sijaan voi käyttää jotain samaa kylmää kastiketta joka kalallekin sopii

* säilykepersikan sijaan voi käyttää jotain muuta makeaa hedelmää, joka voi olla tuore tai säilyke

* porkkanan sijaan voi käyttää vihanneksia maun mukaan, mieluiten värikkäitä

* cashewpähkinät voi jättää pois tai korvata muilla pähkinöillä, jotka voivat olla paahdettuja tai paahtamattomia – myös suolatut pähkinät käyvät

* makaronisalaattiin sopii myös tuoreet yrtit silputtuina, jos on

* makaronisalaattiin voi tarvittaessa lisätä mausteita maun mukaan

Makaroni-tonnikalasalaatti kulhossa.

Muita tapoja käyttää ylijäämä makaroni löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta.

Päivitys myöhemmin:

Päivälliseksi söin tätä lämpimänä. Otin annoksen lautaselle, höyläsin päälle juustoa ja lämmitin mikrossa, kunnes juusto oli sulanut. Toimi lämpimänäkin, jolloin sulan juuston kanssa maistui vähän niin kuin tonnikala-ananaspizzalta ilman tomaattikastiketta. Lämpimänä tämä oli käytännössä hedelmäistä tonnikalapastaa juustokuorrutettuna. Cashewpähkinät olivat syödessä jonkin verran pehmenneitä ja porkkanaraaste al denteä.

Mikrossa lämmitettyä juustokuorrutettua makaroni-tonnikalasalaattia, eli käytännössä tonnikalapastaa.

Sandefjordin kastike, paistettu alaskanseiti ja keitetyt perunat

Tämän aterian pääraaka-aineet ovat pakastekala (alaskanseiti), kuohukerma, creme fraiche, voi, sitruuna, peruna ja vehnäjauho kalan leivitykseen. Alaskanseiti on mielestäni saman makuinen kuin tavallinen seiti, eli joillakin valmistustavoilla maku on jokseenkin tympeä, joten käytän molempia samalla tavalla. Leivittäminen ja rasvassa paistaminen tuppaa tekemään molemmista hyvää ja koko perheelle maistuvaa, ja niin se teki tälläkin kertaa. Yleensä olen tehnyt alaskanseitistä ja seitistä rasvassa paistaen kalapihvejä tai kalapuikkoja, mutta nyt teki mieli mieluummin kokonaista leivitettyä alaskanfileetä. Hyvä, nopea ja helppo kastike tälle kalalle oli nyt Sandefjordin kastike, jonka resepti on alun perin täältä: https://anna.fi/ruoka/mita-tanaan-ruoaksi/huippukokin-ylistama-sandefjordin-kastike-muuntaa-voissa-paistetut-ahvenet-gourmet-ruoaksi

Hyppää reseptiin: Sandefjordin kastike, Paistettu alaskanseiti

Sandefjordin kastikkeen reseptissä luki ”1-2 annosta”. Tuplasin sen, koska kalaakin tein 4 annosta. Kastikkeen resepti oli alun perin paistetuille ahvenille, mutta niitä minulla harvoin on. Pakastettu alaskanseiti sopii paljon paremmin kukkarolleni, mutta hyvin alaskanseiti sopi myös tämän kastikkeen kanssa. Tämä kastike on mielestäni ennen kaikkea sitruunakastike, mutta myös kermakastike ja creme fraiche -kastike. Alkuperäisen reseptin mukaan tehtynä tässä kastikkeessa maistuu sitruuna paljon, mutta ei kuitenkaan ole mielestäni syömäkelvottoman hapanta. Perunan kanssa syötäessä sitruunan maku tasapainottuu jonkin verran, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ei ole sitruunafani, sitruunamehun määrää kannattaa vähentää. Toisaalta tähän voisi lisätä sitruunan kuorta, jota alkuperäisessä reseptissä ei ollut, sillä sekin yleensä tällaisiin kastikkeisiin hyvin sopii.

Kastikkeessa maistuu myös kerma ja creme fraiche selvästi. Kastike on kuumana paksuudeltaan samaa luokkaa kuin kuohukerma sellaisenaan, mutta jääkaappikylmänä kiinteytyy creme fraichen paksuiseksi. Tämä kastike voisi ehkä toimia myös kylmänä, mutta en ole vielä sitä ehtinyt kokeilla.

Ehdottoman plussan tämä kastike saa nopeudesta: ei tarvitse muuta kuin kiehauttaa ainekset, lisätä makuainekset ja soseuttaa tasaiseksi koneella. Kun vertaa muihin tietämiini kalalle sopiviin lämpimiin kastikkeisiin, niistä vain voisulakastike eli maustettu voisula vetää vertoja tämän Sandefjordin kastikkeen nopeudelle.

Alkuperäisessä reseptissä luki ”Sekoita kuuma kastike hyvin, esimerkiksi sauvavatkaimella, kuohkeaksi vaahdoksi ennen tarjoamista”. En ole koskaan ennen kuullut sanaa ”sauvavatkain”, mutta googlen kuvahaku sillä sanalla antaa kuvia sauvasekoittimista, joten oletan niiden olevan sama asia. Sekoitin siis kuuman kastikkeen sauvasekoittimella, mutta ei siitä mitään kuohkeaa vaahtoa tullut. Näin pienellä määrällä kastike hädin tuskin edes ylsi sauvasekoittimen pyörivään osaan. Mutta kun katson alkuperäisen reseptin kuvaa, ei kastike näytä kovin vaahtomaiselta siinäkään, joten en usko menettäneeni mitään.

Sandefjordin kastike (2-4 annosta)

4 rkl kuohukermaa (60 g)

4 rkl ranskankermaa eli creme fraichea (60 g)

4 rkl voita (54 g)

2 rkl sitruunamehua (30 g) TAI vähemmän, jos ei pidä paljosta sitruunan mausta: kokeile silloin ensin 1 rkl, maista ja lisää tarvittaessa esim. 1 tl kerrallaan. (Yhdestä sitruunasta tulee yleensä mehua vähintään 2 rkl.)

suolaa ja pippuria maun mukaan

Laita kattilaan kerma, creme fraiche ja voi. Kiehauta. Lisää ensin varovasti sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi koneella, esimerkiksi sauvasekoittimella. Maista, ja lisää tarvittaessa sitruunamehua, suolaa ja/tai pippuria maun mukaan. Tarjoa heti kalaruoan kanssa. Jos on tarvetta uudelleenlämmittää, mikro ei välttämättä ole paras idea, koska kermakastikkeet herkästi leikkaavat mikrossa. Uudelleenlämmittämisen suosittelen tekemään hellalla matalimmalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes on sulanut taas kaadettavaksi kastikeeksi, ja sitten kastike kannattaa ottaa heti pois levyltä.

Jos tähän kaipaa lisämakuja, kokeilisin esimerkiksi seuraavia, joista kaikki lisäisin lopussa yhtä aikaa muiden makuaineiden kanssa:

* sitruunan kuorta raastettuna – esim. puolesta sitruunasta

* tuoreita yrttejä silputtuina – kourallinen esimerkiksi tilliä, persiljaa tai ruohosipulia

Sandefjordin kastike kattilassaan. Kattilassa näytti näköjään keltaisemmalta kuin kattilan ulkopuolella, tai sitten kuvassa tuli jokin valaistushäikkä.

Alaskanseitifileitä minulla oli 400 gramman pakastekalikka merkiltä Findus. Fileet oli jäädytetty yhteen. Järkevintä olisi ollut tehdä niin kuin pakkauksessa neuvottiin, että sulattaa yön yli jääkaapissa, jolloin fileet saa irti toisistaan. En ollut tällä kertaa niin ennakoiva, joten sulatin koko kalikan ilman pakkaustaan lautasella mikrossa sulatusteholla, kunnes olivat sulaneet sellaisiksi, että ne saa irti toisistaan. Siinä kesti kai jotain 10 minuuttia, mutta otin aina välillä pois ja tarkistin tilanteen, jotta eivät ala kypsyä mikrossa. Seuraavalla kerralla ehdottomasti parempi idea olisi vain ottaa illalla sulamaan jääkaappiin. Kun fileet olivat sulaneet ja sain ne irti toisistaan, ne näyttivät tältä:

Ei kaikeista näteimpiä kalafileitä, mutta ajoivat asiansa.

Paistettu alaskanseiti (n. 4 annosta)

400 g pakastettua alaskanseitifileetä

suolaa kalaan

1 kananmuna

1 dl vehnäjauhoja (65 g) + 1 tl suolaa (tämä riitti 400 grammalle alaskanseitifileitä juuri ja juuri – tarvittaessa voi sekoittaa lisää esim. ½ dl vehnäjauhoja + ½ tl suolaa)

paistamiseen voita (tai muuta rasvaa)

Sulata pakastekalat mieluiten yön yli jääkaapissa omassa pakkauksessaan niin, että on jokin lautanen alla ottamassa kiinni mahdollisia sulamisvesiä. Irrota fileet toisistaan. Jos ne eivät olisi irtonaisia fileitä vaan neljä 100 gramman annospalaa, leikkaisin vain ne annospalat korkeussuunnassa kahtia ohuemmiksi, ja sitten jatkaisin samaan tapaan. Leivitystä saattaisi tarvita silloin enemmän.

Ripottele suolaa kalafileiden molemmille puolille. Riko syvään lautaseen kananmuna, ja vispaa sen rakenne tasaiseksi kierrevispilälle. Toiseen syvään lautaseen mittaa vehnäjauhot, ja sekoita niihin suola.

Kasta kalafileet ensin kananmunaan niin, että kastuu kauttaaltaan. Sitten pyörittele kalafileet vehnäjauhoseoksessa niin, että jauhoa on joka puolella.

Paista kalafileet paistinpannulla runsaassa voissa keskilämmöllä muutama minuutti per puoli, tai kunnes molemmat pinnat ovat ruskistuneet ja kala sisältä kypsää. Alaskanseitifileen paketin mukainen kypsymisaika pannulla on 5-7 minuuttia.

Lisäksi keitin kuorittuja perunoita ilman suolaa aloittaen perunat kylmästä vedestä, mutta toki perunat voi kypsentää nopeammin jättämällä kuorimatta ja kiehauttamalla ensin veden vedenkeittimellä. Perunapussi oli ostettu tavallisena vihreänä kiinteiden perunoiden pussina, mutta vasta kotona huomasin, että lajikkeena luki Annabelle. Annabelle-perunalajikkeesta olenkin lukenut, että se on pidetty ja monen mielestä paremman makuinen kuin perunat normaalisti. Näitä syödessäni totesin, että tämän Annabelle-perunan maku vaikuttaa olevan vähän enemmän varhaisperunamainen kuin talviperunoissa yleensä. On ehkä miedompi se talviperunan ominaismaku, mutta silti lähempänä talviperunaa kuin varhaisperunaa. Perunakriittinen lapsenikin söi tätä keitettyä Annabelle-perunaa valittamatta, ja hän valittaa perunoista helposti. Kuitenkin tämä Annabelle-perunakin on minulle sellainen, että en sitäkään huvikseen ihan sellaisenaan söisi. Kastikkeen tämäkin vaatii. Minulle, joka olen tottunut syömään tavallisiakin perunoita, makuero Annabellen hyväksi on kuitenkin ehkä sen verran pieni, että en varmaan ala varta vasten etsiä kaupoista juuri Annabellea, vaan ostanen jatkossakin sitä, mitä vihreässä pussissa satutaan myymään.

Salaatin virkaa tällä aterialla toimitti kaupan valmis salaattisekoitus, jossa on jääsalaattia, valkokaali ja punakaalia. Se toimii minulle hyvin salaattina silloin, kun ei huvita muutakaan kasvisten eteen tehdä kuin kaataa valmiiksi pestyä salaattisekoitusta suoraan pussista lautaselle. Olen kirjoittanut sen mausta aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/11/16/pyttipannu-keitetyista-perunoista-makkarasta-ja-sipulista/

Päivitys 23.2.2020: Loput Sandefjordin kastikkeet söin leivän päällä. Paahdoin paahtoleipiä, ja levitin niiden päälle kylmää Sandefjordin kastiketta. Levittyi hyvin ja pysyi hyvin leivän päällä. Sitruunan maku oli kuitenkin edelleen sen verran vahva, että parhaimmillaan tämä olisi varmasti ollut jonkinlaisella kalavoileivällä, kuten vaikkapa lohivoileivällä tai savusiikavoileivällä. Sitruunan maku siis tuntui kylmänä olevan vieläkin hallitsevampi kuin lämpimänä, mutta ei kylmänäkään kuitenkaan syömäkelvottoman hapan. Mutta joka tapauksessa, tämä kastike pärjäisi mainiosti vähemmälläkin sitruunalla. Puolet alkuperäisen ohjeen sitruunamehusta todennäköisesti riittäisi.

Muita kala-aiheisia kirjoituksia:

Muita perunalisäkkeitä täällä.

Kala-pastavuoka eli kalapasta uunissa

Jääkaapissani oli vajaa ruukku tilliä jäljellä. Olin edellisen kerran käyttänyt sitä savukala-riisisalaattiin. Halusin käyttää loputkin tillistä johonkin, joten tein tämän kala-pastavuoan pakastekalasta, jota sattui pakastimesta löytymään. Se oli nyt alaskanseitifileetä. Tähän ruokaan tillin loput hyvin upposivat, mutta mausta en niiden läsnäoloa kyllä huomaa. Tämä kala-pastavuoka maistuu mielestäni lähinnä kala-makaronilaatikolta. Annoksen päälle puristettu sitrusmehu piristää annoksen oikein kivaksi. Katsoin ohjeeseen osviittaa tästä englanninkielisestä reseptistä, mutta poikkesin siitä loppujen lopuksi aika paljon: https://recipes.sainsburys.co.uk/recipes/baking/haddock-and-spinach-pasta-bake-1

Kala-pastavuoka

300 g vaaleaa pastaa (täysjyväinen tai tumma pasta ei mielestäni maun puolesta sovi tällaisiin maitopohjaisiin)

400 g raakaa kalaa ilman nahkaa ja ruotoja

1 sipuli

1 paprika (n. 170 g – voi käyttää myös pakastepaprikaa)

n. ½ ruukkua tilliä (n. 10 g, voi korvata 1-2 teelusikallisella kuivattua tilliä)

50 g voita

2 rkl vehnäjauhoja

5 dl täysmaitoa

125 g juustoraastetta (käytin Mature Cheddar -juustoa, mutta juuston ominaismakua en erota lopputuloksesta, joten käy mikä tahansa muukin juusto mitä löytyy)

suolaa

Pinnalle:

korppujauhoja (n. 10 g)

voinokareita (n. 30 g)

Tarjoiluun:

sitruunamehua tai limemehua

Jos käytät pakastekalaa, ota se sulamaan. Yhtenäisen 400 gramman jäisen kimpaleen on hyvä antaa sulaa huoneenlämmössä tunti ennen leikkaamista.

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse keitin tämän pastamäärän 1½ litrassa vettä, jonka maustoin 15 grammalla suolaa (kukkurainen ruokalusikallinen). Valuta keitinvesi pois. Siirrä pasta jäähtymään.

Kuori sipuli. Silppua sipuli, paprika ja tilli. Kuumenna (n. 2 litran) kattilan pohjalla voi. Kuullota siinä keskilämmöllä sipuli- ja paprikasilppu pehmeäksi (muutama minuutti). Sekoita mukaan vehnäjauhot. Lisää vähitellen 2 dl maitoa koko ajan sekoittaen. Kun seos on paksuuntunut, lisää loppu maito, juustoraaste ja tilli. Sekoita, kunnes juusto on sulanut. Ota kattila pois levyltä, ja sekoita mukaan suola (1 tl). Sekoita mukaan kypsä valutettu pasta.

Pilko kohmeinen (tai sula) kala pieniksi paloiksi terävällä veitsellä. Sekoita kalapaloihin suolaa (3/4 tl). Sekoita kalapalat pastaseokseen. Kaada seos voideltuun uunivuokaan (3 litran vetoiseen). Tasoita pinta lusikalla. Ripottele pinnalle korppujauhoja. Asettele pinnalle pieniä voinokareita. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä. Minulla kesti siinä yksi tunti. Uunista ottamisen jälkeen anna vetäytyä 5 minuuttia pöydällä. Annoksen päälle lautaselle sopii loistavasti sitruunamehu tai limemehu.

Vinkki: Jos tähän haluaa käyttää valmiiksi keitettyä pastaa, sopiva määrä sitä tähän on 725 grammaa. Jos taas haluaa käyttää tähän valmiiksi kypsää kalaa, sopiva määrä sitä tähän on 300 grammaa. Tällä reseptillä tulee miedon makaronilaatikkomaisen makuinen, joten voimakkaampien makujen ystävien kannattaa lisätä mieleisiä mausteita.

Kala-pastavuoka ennen paistoa.

Muita kalaruokia:

Muita pastaruokia:

Savukirjolohi-mangosalaatti ja kombuchavinaigrette

Tein tällaisen nopean lounaan, kun oli ostettu savukirjolohta, salaattiaineksia ja sämpylöitä. Revin lautaselle romainesalaattia ja persiljaa. Pilkoin päälle kurkkua ja mangoa. Asettelin päälle savukirjolohta. Kastikkeeksi tein kombuchavinaigretten sekoittamalla kipossa haarukalla tällaisen seoksen: 1 tl makeaa sinappia, 1 tl kombuchaa, 1 tl sokeria, 1 rkl öljyä, ripaukset suolaa ja pippuria. Valutin kastkkeen annoksen päälle, ja nautin heti. Maistui tosi hyvin. Ylikypsä mango sopi oikein hyvin yhteen savukirjohen kanssa, ja kombuchavinaigrette kruunasi annoksen.

Lisänä söin Lidlistä ostetun Leipä-Aitta maalaissämpylän. Olen vaikuttunut, kuinka hyvänmakuisia sämpylöitä nämä ovatkaan! Kymmenen kappaleen pussi isoja sämpylöitä tuntui aluksi paljolta, mutta näyttääkin loppuvan liian aikaisin…

Alla linkkejä muihin tästä blogista löytyviin kalasalaatteihin.

Lohi-persimonsalaatti ja itse tehdyt ruisleipäset

Eilen paistettiin lohiperhosia. Niiden tähteitä söin sitten tänään salaatissa. Tein tällaisen nopean lohi-persimonsalaatin aineksista mitä oli: Kaadoin lautaselle kaupan valmista valmiiksi pestyä salaattisekoitusta. Kuorin ja pilkoin persimonin. Asettelin lohi- ja persimonpaloja salaatin päälle. Puristin päälle sitruunaa, josta oli puolikas jäljellä mustikka-valkosuklaajuustokakun tekemisen jäljiltä. Valutin päälle öljyä, ja ripottelin lohipalojen päälle suolaa. Lisäksi lämmitin pakkasesta itse tehtyjä ruisleipäsiä.

Valmiissa salaattisekoituksessa oli jääsalaattia, valkokaalia ja punakaalia. Kaalien maut lohisalaatissa vähän vierastuttivat alussa, mutta syödessä totuin niihin. Jatkossa kuitenkin ehkä mieluummin pidän kaalit erossa lohisalaateista. Persimon kyllä toimi hyvin lohisalaatissa, niin kuin muutkin makeat hedelmät.

Ruisleipäset olivat hyvän makuisia niin kuin ennenkin. Mutta nämä yksiköt oli tehty liian ohuiksi, mistä seurasi, että niiden reunat olivat kovia. Jatkossa jos näitä ruisleipäsiä teen, pitää muistaa tehdä vähintään ruispalojen paksuisia, joista ei tule kovareunaisia.

Yleisemmän ohjeen kalasalaatille kirjoitin tänne, kirjoitukseeni Ruokaa tähteistä: ylijäänyt lohi, savukala ja muu kypsä kala. Sieltä löytyy myös muita käyttötapoja tähteeksi jääneelle kypsälle kalalle. Kalasalaattiin voi käyttää öljyn ja sitruunamehun sijaan myös mitä tahansa kalalle sopivaa kylmää kastiketta. Olen listannut niitä resepteineen kirjoitukseeni Kastikkeita kalalle.

Alla olevissa kuvissa on linkkejä muihin tästä blogista löytyviin kalasalaatteihin.