Tänään maistui aamiaiseksi mustikkatuorepuuro. Mustikoista se oli erittäin helppo tehdä, koska mitään kuorimista tai pilkkomista ei tarvinnut tehdä, vaan vain sekoittaa ainekset ja laittaa jääkaappiin odottamaan. Siinä missä eilinen omenatuorepuuro oli hyvä syötäväksi jo puolen tunnin jälkeen, pakastemustikoista tehtävässä tuorepuurossa on otettava huomioon pakastemustikoiden sulamiseen tarvittava aika. Vaikka pakastemustikat voi sulattaa nopeasti mikrossa loppuun asti, silloin mustikoiden maku ja suutuntuma mielestäni heikkenevät merkittävästi, eli kuori nahkeutuu + mustikka menettää makeat ja raikkaat makunsa. Maun ja suutuntuman vuoksi suosittelen laittamaan pakastemustikat tuorepuuroon (ja muihinkin puuroihin) jäisinä tai vähintään kohmeisina. Yön yli jääkaapissa ne ehtivät sulaa tuorepuuron joukossa. Kuvassa näkyvään tuorepuuroon mustikat on laitettu kohmeisina, koska kohmeisia mustikoita oli nyt jäänyt yli. Jäisinä tuorepuuroon laitetut yleensä päästävät tuorepuuroon vähemmän väriä kuin mitä kuvassa näkyy, mutta toisaalta jäisinä laitetut yleensä säilyttävät paremmin tuoreet/raikkaat maut ja tuoreen suutuntuman.
Tuorepuuro pakastemustikoista
100 g pakastemustikoita jäisinä tai kohmeisina
1 dl kaurahiutaleita (35-40 g)
2 dl maustamatonta jogurttia (200 g)
sokeria oman maun mukaan (minulla 3 rkl)
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Laita jääkaappiin yöksi.
Suolaisia puuromuffinsseja pekonilla ja makeita puuromuffinsseja mustikoilla.
Jemmasin kaurapuuron tähteet näihin ihaniin puuromuffinsseihin. Tein samalla kertaa sekä suolaisen että makean version, joista makeaan meni pakastemustikoita ja suolaiseen upposi paistetun pekonin jämät. Kyseinen pekoni oli alun perin kypsennetty kahdesti paistettuja uuniperunoita varten. Ylijäänyt kaurapuuro toi sekä suolaisiin että makeisiin muffinsseihin miellyttävää kauraista paistopintaa, joka oli huomattavampi suolaisessa kuin makeassa versiossa. Suolaisessa versiossa kauran mukavan maun ja suutuntuman huomasin myös pehmeässä sisuksessa, mutta makeassa versiossa huomasin kauran mukanaolon vain paistopinnassa. Pinta tuntui rapeammalta kuin tavallisissa mustikkamuffinsseissa, ja siinä tuntui jonkin verran kaurakeksien/kaura-mustikkapaistoksen makua. Puuromuffinssit osoittautui olevan yksi herkuimpia juttuja, mitä tehdä kaurapuuron jämistä, ja samalla saa esille ruskistuneen kauran maun, jota itse puurossa ei yleensä ole. Joskus huvittaisi testata myös, miten puuromuffinsseissa toimii muun puuron jämät kuin kaurapuuron.
Suolaiset puuromuffinssit onnistuivat nyt täydellisesti. Makeat puuromuffinssit onnistuivat maun puolesta täydellisesti, mutta ne levisivät uunissa jonkin verran ulos vuoistaan. Siten seuraavalla kerralla olisi syytä täyttää makeiden muffinssien vuoat vain puolilleen ja käyttää taikinaan vähemmän nestettä. Lisäsin taikinaan saman verran maitoa kuin mikä oli sopiva määrä suolaisten puuromuffinssien taikinassa, mutta makeiden muffinsien taikinassa se määrä tekikin tarpeettoman löysän taikinan. Sokeri oli tarkoitus laittaa kaikki 2 dl valkoisena sokerina, mutta se loppui kesken, joten käytin viimeiset 3/4 dl fariinisokeria. Mausta tuli hyvä sillä tavalla, joten kirjoitan ohjeeseen yhdeksi sokerivaihtoehdoksi 3/4 dl fariinisokeria + 1 1/4 dl valkoista sokeria.
Suolaiset puuromuffinssit pekonilla
2 dl jäähtynyttä kaurapuuroa
3 dl vehnäjauhoja (195 g)
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 kananmunaa
n. 1 dl täysmaitoa
yhteensä 100 grammaa rasvaa sulana: 50 g voita ja 50 g pekonin paistosta jäänyttä rasvaa
n. ½ pakettia pekonia paistettuna (kypsänä painoi 50 grammaa)
Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Toisessa astiassa sekoita kananmunat tasaiseksi kierrevispilällä. Lisää jäähtynyt kaurapuuro ja sen verran maitoa, että seos on helppo sekoittaa. Lisää sula rasva, ja sekoita tasaiseksi. Sekoita mukaan kuiva-aineseos. Lisää tarvittaessa maitoa sen verran, että kaikki jauhot kastuvat. Seoksen kuuluu olla tasaista lusikoitavaa, mutta ei kaadettavaa. Lusikoi taikina muffinssivuokiin (n. 15 kpl). Laita päälle pekonipaloja niin, että pekonipalat eivät ole päällekkäin, ja niiden välistä näkyy taikinaa. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes on väriä pinnassa.
Muunnokset:
* kokeile pekonin sijaan muuta suolaista, kuten esimerkiksi kinkkua, meetvurstia, makkaraa, nakkia tai paistettua jauhelihaa (50-100 g). Sattumat voi myös halutessa jättää kokonaan pois.
* taikinaan voi halutessa lisätä 100 grammaa juustoraastetta, jonka voi joko sekoittaa kokonaan taikinaan kananmunaseokseen tai ripotella osan juustoraasteesta pinnalle
* täytteet voi pinnalle ripottelemisen sijaan myös sekoittaa taikinaan (kananmunaseokseen) tai ripotella muffinivuokiin ennen taikinan lisäämistä
* taikinaan voi halutessa lisätä mausteita esim. ½ tl paprikajauhetta, 1 rkl silputtua persiljaa tai muuta tuoretta yrttiä
* tavallisen suolan sijaan voi halutessa käyttää yrttisuolaa tai valkosipulisuolaa
* nesteenä voi käyttää maidon sijaan myös esim. kermaviiliä, omenamehua tai kermaa (mutta kuohukerman tapauksessa vaihtaisin pekonin tilalle jotain vähempirasvaista)
* jos kokeilet tähän muuta puuroa kuin kaurapuuroa, säädä nesteen määrä sellaiseksi, että taikina on helppo sekoittaa tasaiseksi ja on lusikoitavaa mutta ei kaadettavaa
* tavallisia suolaisia muffinsseja ilman puuroa tulee, jos jättää tästä reseptistä puuron pois ja käyttää vehnäjauhoja 4 dl ja maitoa 2 dl (tai muuta nestettä, katso vinkit ylempänä)
Makeat puuromuffinssit mustikoilla
2 dl jäähtynyttä kaurapuuroa
3 dl vehnäjauhoja (195 g)
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 kananmunaa
yhteensä 2 dl sokeria (170 g): esim. 1 1/4 dl valkoista sokeria ja 3/4 dl fariinisokeria TAI koko 2 dl valkoista sokeria
n. ½ dl täysmaitoa tai sen verran kuin tarvitaan, että taikina on helppo sekoittaa tasaiseksi (1 desilitralla tuli jo liian juokseva ja leviävä taikina)
100 g sulatettua voita
n. 120 g pakastemustikoita (1½ – 2 dl)
Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita kananmunat tasaiseksi kierrevispilällä. Lisää sokerit, sekoita tasaiseksi. Lisää jäähtynyt kaurapuuro, ja tarvittaessa maitoa sen verran, että sekoittaminen on helppoa. Lisää sulatettu voi, ja sekoita tasaiseksi. Lisää kuiva-aineseos, ja sekoita. Jos kaikki jauhot eivät kastu, lisää maitoa sen verran, että kaikki jauhot kastuvat. Sekoita tasaiseksi. Lusikoi taikina muffinivuokiin niin, että muffinivuoat täyttyvät vain puolilleen. Ripottele päälle mustikoita niin, että ne eivät ole päällekkäin, ja väleistä näkyy taikinaa. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia tai kunnes pinnassa on väriä.
Muunnokset:
* mustikat voi myös päälleripottelun sijaan sekoittaa taikinaan lopussa
* mustikoiden sijaan voi kokeilla myös muita makeita täytteitä kuten mansikka- tai omenapaloja, suklaarouhetta tai suklaahippuja
* nesteenä voi käyttää myös maidon sijaan kermaa tai omenamehua
* jos kokeilet tähän muuta puuroa kuin kaurapuuroa, säädä nesteen määrä sellaiseksi, että taikina on helppo sekoittaa ja on lusikoitavaa mutta mielellään ei valuvaa
* tavallisia makeita muffinsseja ilman puuroa tulee, jos jättää tästä reseptistä puuron pois ja käyttää vehnäjauhoja 4 dl ja maitoa 1 dl (tai muuta nestettä, katso vinkit ylempänä)
Puuro-pekonimuffinssit ennen paistoa.
Puuro-pekonimuffinssit paiston jälkeen.
Puuro-mustikkamuffinssit ennen paistoa. Nämä vuoat olivat liian täysiä, joten taikinaa tulvi yli. Seuraavalla kerralla vuoat vain korkeintaan puoliksi täyteen ja taikinaan vähän vähemmän nestettä (½ dl maitoa eikä 1 dl niin kuin nyt laitoin)
Puuro-mustikkamuffinssit paiston jälkeen. Levisivät liiaksi, mutta maistuivat hyvältä.
Muita uusiokäyttötapoja ylijäämä puurolle löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt puuro. Ylimääräisestä kaurapuurosta erityisen hyviä ovat helpot puurorieskat, jotka tehdään ilman kohottamista.
Tämä oli helppo, nopea ja todella hyvänmakuinen jälkiruoka, kun jääkaapissa oli kuohukermaa ja maitorahkaa ja pakastimessa mustikoita. Käytin tätä Apetitin reseptiä muuten, mutta en sulattanut mustikoita etukäteen enkä survonut niitä, ja vanilliinisokerin sijaan käytin vaniljauutetta: https://apetit.fi/reseptit/mustikkarahka/
Pakastemustikoiden maku ja suutuntuma ovat minun kokemusteni mukaan paremmat, jos mustikoita ei sulata etukäteen, vaan antaa niiden sulaa vasta rahkassa. Silloin mustikoiden maku ja rakenne ovat mielestäni lähempänä tuoreiden mustikoiden makua kuin sellaisenaan sulatetuilla mustikoilla. Toisaalta mustikoiden sulattaminen ensin mikrossa on kätevä tapa nopeuttaa valmistumista.
Mustikkarahka
200 g pakastemustikoita
2 dl kuohukermaa (200 g)
1 purkki maitorahkaa (200 g)
½ dl sokeria (n. 43 g)
2 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria (TAI ½ tl vaniljajauhetta TAI 1 vaniljatangon siemenet)
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon loput ainekset. Anna rahkan olla huoneenlämmössä tai jääkaapissa, kunnes mustikat ovat sulaneet, sekoita sitten tasaiseksi. Huoneenlämmössä minulla sulaminen kesti ½ – 1 tuntia. Jos haluaa rahkan heti valmiiksi, mustikat voi sulattaa ensin mikrossa, sitten sekoittaa kermavaahtoon kaikki ainekset, jolloin rahkan voi tarjota jo heti.
Tähän mustikkarahkaan käytin tänään 16.1.2020 purkin maitorahkaa, jolla oli parasta ennen -päiväys 3.7.2019 eli yli puoli vuotta sitten:
Koska rahka oli säilytetty koko ajan jääkaapissa avaamattomana, se oli säilynyt hyvin vielä yli puoli vuotta parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Siitä tuli yhtä hyvä mustikkarahka kuin tuoreemmastakin rahkasta tehtynä, ja kaikki meni, vaikka mieluusti olisin halunnut syödä sitä vielä huomennakin. Hapanmaitotuotteiden kanssa ylipäätään en vahdi päiväyksiä, vaan säilytän avaamattomia hapanmaitotuotteita yleensä jääkaapissa, kunnes ne tulevat käytetyiksi. Mutta avatut pyrin käyttämään muutaman päivän tai viimeistään viikon sisällä, koska avattuihin tulee ajan myötä hometta. Kuohukermaa ja maitoa taas käytän yleensä surutta vielä muutaman päivän parasta ennen -päiväyksen jälkeen, kunhan ne on säilytetty jääkaapissa eivätkä ole olleet päiväkausia avattuina. Tämänkertaiseen rahkaan käyttämälläni kuohukermalla oli parasta ennen eilen. Ennen tätä rahkaa kerkesin käyttää samaa kermapurkkia aurajuustoperunoihin ja nyhtöpossupastaan.
Okei, melkein tuolla ohjeella tehtiin. Margariinin sijaan käytettiin voita. Pinnalta jätettiin pois tuoreet mustikat ja tomusokeri, kuin ei tuoreita mustikoita ole näin marraskuun lopulla saatavilla. Mutta toki käyttäisin niitä, jos niitä olisi.
Seuraavalla kerralla laittaisin enemmän sokeria, mutta muuten hyvä. Sokeria tuli täytteesen ohjeen mukaan ½ dl, mutta seuraavalla kerralla laittaisin 3/4 – 1 dl. Toisaalta, mukana oli syömässä vieras, joka ei pidä kovin makeasta, ja hän nyt tykkäsi tästä juustokakusta kovasti. Omaan makeasta pitävään makuuni oikea sokerin määrä varmaan olisi 1 dl eikä nyt tullut ½ dl.
Makumaailma on hyvin samankaltainen kuin kermaviilitäytteisellä mustikkapiirakalla, mutta täyteläisempi, valkosuklaisempi, vähemmän mustikkainen ja vähemmän makea. Pohja maistui hyvin samalta kuin kermaviilitäytteisessä mustikkapiirakassa.
Mustikat olivat nyt pakastemustikoita. Täytteen alhaalla oleva mustikkakerros jäi vähäsen löysäksi, eikä leikatuista paloista tullut täydellisen ehjiä. Mutta makua se ei haitannut. Tuoreet mustikat olisivat ehkä vapauttaneet paiston aikana vähemmän nestettä löysyttämään massaa.
Tämä on mielestäni hyvä ohje, jolla kannattaa tehdä toistekin, mutta makeasta pitäville tosiaan isommalla sokerimäärällä. Tällä sokerimäärällä tämä maistui vähemmän makealta kuin valkosuklaa sellaisenaan, mikä aluksi tuntui vähän oudolta, kun oli valkosuklaan maku odotettua pienemmällä makeudella.
Plussaa tälle ohjeelle siitä, että sen voi tehdä ilman keksejä, ja se sopii myös kasvissyöjille, koska se ei sisällä liivatetta toisin kuin moni muu juustokakku.
Mustikka-valkosuklaajuustokakku
Pohja:
2 ½ dl kakkuvehnäjauhoja (myydään ainakin merkillä Sunnuntai Anni Helena)
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
½ tl leivinjauhetta
Täyte:
200 g valkosuklaata
150 g mustikoita
300 g maustamatonta tuorejuustoa (näin luki pussin kyljessä ja tuo määrä laitettiin, mutta tuossa nettisivuilla lukeekin 200 grammaa – kummassa on virhe?)
2 dl kuohukermaa
3-4 kananmunaa (3 jos isoja, 4 jos keskikokoisia tai pieniä)
2 rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1 rkl sitruunamehua
½ dl sokeria (tämä määrä sopii niille, jotka eivät pidä kovin makeasta – makeasta pitävien kannattaa laittaa 1 dl)
(koristeluun tuoreita mustikoita ja tomusokeria, jos on mustikkasesonki)
Ota pyöreäpohjainen irtopohjavuoka, jonka halkaisija on noin 22-24 cm. Voitele sen reunat hyvin, koska tämä pohja on vuokaan tarttuvaista sorttia.
Leikkaa leivinpaperista vuoan pohjan kokoinen pala. Vuoraa sillä vuoan pohja.
Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri. Tämä on helpompaa, jos voi on hyvissä ajoin ennen leipomista leikattu pieniksi kuutioiksi ja annettu pehmetä huoneenlämmössä.
Lisää voi-sokerivaahtoon kananmuna, samalla sähkövatkaimella vatkaten. Vatkaa tasaiseksi.
Sekoita keskenään vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita ne voi-sokeri-kananmunaseokseen, mutta ei sähkövatkaimella. Hyvä väline siihen on nuolija.
Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille niin ylös kuin pystyt. Siirrä jääkaappiin odottamaan täytteen valmistamista.
Sulata valkosuklaa. Sen voi tehdä joko vesihauteessa tai mikrossa täydellä teholla välillä sekoittaen.
Sekoita keskenään kerma ja maissitärkkelys.
Vatkaa munat sähkövatkaimella yksitellen tuorejuuston joukkoon. Sekoita mukaan sitruunamehu. Vatkaa sähkövatkaimella joukkoon sulatettu valkosuklaa, kerma-maissitärkkelysseos ja sokeri.
Levitä pohjan päälle 1/3 mustikoista. Kaada täyte päälle. Ripottele päälle loput mustikat.
Paista 175-asteisen uunin alatasolla 50-60 minuuttia. Pakastemustikoita käytettäessä aika on lähempänä 60 kuin 50 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä vuoassaan, siirrä jääkaappiin. Nauti vasta seuraavana päivänä kylmänä.
Kakun reunat on helpointa irrottaa vuoasta, jos reunat käydään läpi muovilastalla tai muulla ei-metallisella ohuella työkalulla.
Alla on linkkejä muihin tästä blogista löytyviin jälkiruokiin.
Tämä oli tällainen laiska perjantaipäivällinen nirsojen lasten kanssa. Keitettyjä makaroneja, mikrossa lämmitettyjä nakkeja ja niiden molempien päällä öljyä. Lisänä kurkkua ja mustikoita, jotka salaatinlehtien puuttuessa mielestäni muodostavat kivan salaatin yhdessä syötynä. Tämä ateria maistui sekä minulle että nirsoille lapsille oikein hyvin. Nakit olivat pakastimessa, jossa pyrin aina pitämään nakkeja sen varalle, että niitä tekee mieli käyttää. Sieltä on kätevä irrottaa nakkeja vaikka yksi kerrallaan ilman tarvetta käyttää koko pakettia lyhyen ajan sisällä.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.