Riisirieska keitetystä riisistä – pellillinen ja pienet riisirieskat

Kolme päivää sitten tein kanakastiketta ja riisiä. Keitin riisiä tarkoituksella ison määrän kerralla, jotta jää myös jotain, mitä jatkojalostaa. Sen satsin keitetystä riisistä tein aiemmin savusiika-riisisalaattia ja paistettua riisiä pyttipannun tapaan. Kaikki se ylijäänyt riisi, mitä oli jäljellä vielä tänään, meni näihin rieskoihin. Tein riisirieskaa pellillisen, josta on tarkoitus pakastaa ylimääräiset, sekä pieniä riisirieskoja, jotka oli tarkoitettu tuoreeltaan syötäviksi. Tämä uusiokäyttö oli hyvin onnistunut: molemmanlaiset riisirieskat olivat hyvänmakuisia, mutta keskenään erimakuisia, vaikka ne olikin tehty samoista raaka-aineista: keitetty riisi, vehnäjauho, täysmaito, kananmuna, voi, leivinjauhe, suola. Jos kiinnostaa jauhoton tai gluteeniton riisirieska (joka on myös hiivaton ja leivinjauheeton), silloin suosittelen tätä reseptiä: Kaura-riisirieska. Siinä olevat kaurahiutaleet voi tarvittaessa kokeilla korvata muilla hiutaleilla.

Päivitys 13.5.2020: Jos haluaa leipoa riisin jämistä jotain nopeaa ilman kananmunaa, silloin suosittelen riisiteeleipää.

Riisirieska keitetystä riisistä, pellillinen

3 dl jäähtynyttä keitettyä riisiä (240 g)

3 dl vehnäjauhoja (195 g)

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

2 kananmunaa

3 dl täysmaitoa (300 g)

2-3 rkl voita sulatettuna

Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään kananmunat ja maito. Sekoita mukaan riisi ja sen jälkeen voisula. Sekoita mukaan kuiva-aineseos. Sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä taikina lusikalla tai nuolijalla tasaiseksi. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 17 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. (Itse paistoin ensin 15 min, sitten katsoin tilanteen ja totesin, että toinen pääty on vielä vaalea, joten laitoin takaisin se vaaleampi pääty toiseen suuntaan kuin alun perin, ja paistoin vielä 2 minuuttia, jolloin vaaleampikin pääty oli saanut väriä.) Leikkaa valmis pellillinen riisirieskaa paloiksi. Sopii pakastettavaksi.

Riisirieskat keitetystä riisisistä, pienet

2 dl keitettyä jäähtynyttä riisiä (160 g)

3 dl vehnäjauhoja (195 g)

1 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

2 dl täysmaitoa (200 g)

1 kananmuna

n. 2 rkl sulatettua voita (n. 30 g)

Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Sekoita keskenään kananmuna ja maito. Sekoita mukaan riisi ja sitten sulatettu voi. Sekoita mukaan kuiva-aineseos. Sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista.

Nosta lusikalla taikinasta kasoja leivinpaperoidulle uunipellille. Jätä leviämisvaraa, jos mahdollista. Taputtele kasat mataliksi jauhojen avulla. Pistele rieskat haarukalla.

Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla noin 17 minuuttia tai kunnes pinnassa on väriä. (Itse paistoin ensin 15 min, sitten katsoin tilanteen ja totesin, että toinen pääty on vielä vaalea, joten laitoin takaisin se vaaleampi pääty toiseen suuntaan kuin alun perin, ja paistoin vielä 2 minuuttia, jolloin vaaleampikin pääty oli saanut väriä. Jos muuten jakaisin saman taikinamäärän kahdelle pellille, silloin paistaisin uunin ylätason sijaan keskitasolla, ja tarkistaisin tilanteen ensimmäistä kertaa 13 minuutin paistamisen jälkeen.)

Näitä reseptejä minulla ei ollut valmiina, joten käytin pellilliseen puurorieskapellillisen reseptiä. Korvasin vain puuron samalla desilitramäärällä riisiä, ja taikina tuli sopivan näköiseksi sillä. Paistoaika oli 2 minuuttia pitempi kuin puurorieskalla. Näin ollen arvioisin, että pellillisen riisirieskaa voisi tehdä myös ylijääneestä riisipuurosta korvaamalla keitetyn riisin samalla desilitramäärällä riisipuuroa.

Pieniin riisirieskoihin sovelsin spagettirieskojen reseptiä. Jauhoja tarvittiin 1 dl enemmän kuin spagettirieskoihin, ja paistoaika oli 2 minuuttia pitempi. Spagetti ja riisi käyttäytyivät rieskoissa vähän eri tavalla: spagetti maistui pikkurieskoissa jo heti kuumanakin mutta kylmänä vähemmän, riisi taas ei maistunut pikkurieskoissa kuumana, mutta kylmänä maistui selvästi.

Kuten aiemmin totesin, pellillinen riisirieskaa maistui aivan eriltä kuin pienet riisirieskat. Pienet rieskat maistuivat ennen kaikkea paahteisilta rieskoilta. Riisin makua ja suutuntumaa en huomannut niissä kuumina, mutta jäähtyneinä kyllä. Pellillinen riisirieskaa maistui ennen kaikkea karjalanpiirakoilta ilman ruiskuorta. Sekä pellilinen että pikkuiset riisirieskat siis olivat hyviä. Oma suosikkini näistä oli ne pienet riisirieskat. Lapsi taas sanoi tykkäävänsä molemmista, mutta ihan vähäsen enemmän pellillisestä, koska se on pehmeämpää. Pellillinen siis oli kauttaaltaan pehmeä, kun taas pikkurieskat olivat reunoista rapeita ja sisältä pehmeitä.

Karjalanpiirakkamielleyhtymästä tuli mieleeni, että joskus voisin kokeilla tehdä riisirieskaa, jossa olisi ruistakin mukana. Minulla on jo mielessä resepti, jota voisin siihen soveltaa, nimittäin tämä kaura-riisirieska kaurahiutaleista ja keitetystä riisistä: https://ruokaideat.com/2019/10/19/ruokaa-tahteista-riisi/#riisirieska Tuosta reseptistä kokeilisin korvata kaurahiutaleet ruishiutaleilla tai neljän viljan hiutaleilla, riippuen sitä, mitä sattuu olemaan (tällä hetkellä neljän viljan, mutta ei ruishiutaleita). Neljän viljan hiutaleista tehtynä kutsuisin tuota silloin nimellä viiden viljan rieska.

Näiden rieskojen tekemisen jälkeen oli jo päivällisaika. Rieskojen lisäksi nostin pöytään lohilounaalta jäänyttä salaattia, ja lisäksi revin tarjolle kinkkua ja pilkoin juuston kannikoita, sekä lisäksi tarjolle öljyä. Niistä aineksista koottu kinkku-juustosalaatti ja riisirieskat olivat oikein maistuva ja täyttävä päivällinen, ja lapset kehuivat, että onpas ollut viime aikoina tosi hyvää ruokaa.

Olen tehnyt aiemmin myös keskikokoisen pyöreän riisirieskan keitetystä riisistä: https://ruokaideat.com/2019/06/04/savusiikasalaattia-ja-itsetehtya-riisirieskaa-keitetyn-riisin-tahteista/ Se jäi päältä paljon vaaleammaksi kuin nämä tämänpäiväiset riisirieskat. Syynä vaaleuteen oli luultavasti liian pieni määrä leivinjauhetta, minkä tajusin siitä, että esimerkiksi keskikokoisissa puurorieskoissa käytän samaan taikinamäärään paljon enemmän leivinjauhetta.

Ylijääneitä riisirieskan palasia pakastuspussissa menossa pakkaseen.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Siellä on reseptejä sekä linkkejä, kuten esimerkiksi Kiinalainen paistettu riisi, Appelsiiniriisi keitetyn riisin tähteistä ja Riisipuuro keitetystä riisistä mikrossa.

Muita leipiä tähteistä:

Päivitys 28.3.2020:

Tämän riisirieskapellillisen pakastettuja palasia on aina välillä lämmitetty mikrossa pakastimesta ja syöty. Pakastimesta mikrotettuina ne ovat selvästi makeutuneet maultaan, eli vehnäjauhon amylaasientsyymejä todennäköisesti jäi eloon paistamisesta huolimatta. Pakastamisen jälkeen mikrossa lämmitettyinä suutuntuma oli myös aavistuksen kuivempi kuin tuoreeltaan, ja vähän sellainen, josta tulee mieleen, että olisi kiva olla munavoita päällä.

Lohiperhoset, voi-siiderikastike ja keitetyt perunat

Tämä oli tänään todella herkullinen lounas. Voi-siiderikastike on yleensä meille vain viikonloppukastike, koska se ei odota syöjiään eikä kestä mikrolämmitystä. Nykytilanteessa kuitenkin meillä kaikki syövät kaikki ateriansa kotona. Jääkaapissa oli lohifilee, jolla viimeinen käyttöpäivä tänään, ja paras ateria, minkä siitä osaan tehdä, on tämä.

Voi-siiderikastikkeen resepti on täällä: https://ruokaideat.com/2019/09/22/paistettua-lohta-voi-siiderikastiketta-riisia-ja-uunikasviksia/

Lohiperhosten resepti täällä: https://ruokaideat.com/2019/11/13/lohiperhonen-keitetyt-perunat-lime-kermakastike-ja-paistetut-pakastevihannekset/

Perunat olen jo pitkään keittänyt ilman kuoria, koska silloin perunat tuntuvat suussa vähemmän kuivilta ja maistuvat vähemmän perunalta. Tänään kuitenkin pitkästä aikaa annoin kuorineen keitetyille mahdollisuuden, koska ei huvittanut kuoria koko perheelle perunoita. Tämän kokeilun perusteella keitän jatkossakin perunat kuorineen, koska perheen perunakriitikotkaan eivät valittaneet perunan mausta, vaan kaikki söivät lautasensa tyhjiksi. Kuorineen keitetyt perunat maistuivat ja tuntuivat mielestäni selvästi eriltä kuin kuorittuina keitetyt perunat niin, että olisin erottanut, vaikka minulle olisi tarjottu keittämisen jälkeen kuorittuina. Kuorineen keitetyt perunat tosiaan maistuivat enemmän perunalta, mutta myös imivät itseensä selvästi enemmän kastiketta tuottaen ihanan yhdistelmämaun. Kun hyvää kastiketta oli riittävästi, kuorineen keitetyt perunat olivatkin nappivalinta, johon palaan jatkossakin. Tästä oppineena päivitän myös kirjoitustani Perunalisäkkeitä.

Leipäreseptejä ilman hiivaa

Nyt kun on koronavirus liikkeellä ja ihmiset innostuneet hamstraamaan kaikkea kaupoista, hiiva on ollut monista kaupoista kokonaan loppu. Alla linkkejä leipäresepteihin, joihin ei tarvita hiivaa.

Jos on tähteitä, niistä on helppo tehdä hyviä rieskoja ilman hiivaa:

Teeleivät yleensä tehdään ilman hiivaa. Suosittelen erityisesti tätä Myllyn paras -sivuilta löytyvää kaurateeleipien ohjetta: https://www.myllynparas.fi/reseptit/kaurateeleipaset

Paistettu riisi pyttipannun tapaan

Toissapäivänä tein kanakastiketta ja riisiä. Sitä syötiin hyvillä mielin kolmella lounaalla, kunnes kanakastike loppui. Riisin jämistä halusin nyt tehdä pyttipannun tapaan paistettua riisiä, eli makkaran kanssa paistettua riisiä, jonka kanssa syödään paistettu kananmuna. Tämä on siis eräänlainen riisipyttipannu, riisispydäri tai riisipyttis, jossa perunan sijaan on riisin tähteet. Tuli tosi herkullista. Hyödynsin tässä samaa, mitä olin oppinut kiinalaisen paistetun riisin paistamisesta, eli että riisiin annetaan paistua kunnolla ruskistuspintaa, jolloin riisi imee paremmin itseensä makuja. Tässä tapauksessa se maku, jota riisi imi, oli makkaran maku, joka maistui ihanasti koko ruuassa eikä pelkästään makkarapaloissa. Paistettu kananmuna sopi tämän kanssa syötäväksi oikein hyvin.

Paistettu riisi pyttipannun tapaan

keitettyä jäähtynyttä riisiä

makkaraa noin 100 grammaa (1 kpl) per 200 grammaa keitettyä riisiä (2½ dl)

voita paistamiseen noin 2 rkl per 200 grammaa riisiä

kananmunia 1-2 kpl per syöjä + suolaa

Jos riisit ovat jäähtyeessään tarttuneet yhteen, irrottele niitä toisistaan käsillä sen verran, että riisit on helppo levittää koko pannun alueelle.

Kuumenna isolla paistinpannulla voita. Levitä riisit koko pannun alueelle. Paras tulos tulee, kun riisiä on pannulla vain yhdessä kerroksessa niin, että kaikki riisit pääsevät koskemaan pannun kuumaan pintaan. Tarvittaessa riisit voi jakaa useammalle pannulle.

Paista riisejä hieman keskilämpöä (keittolevyn säätö 2/3) kuumemmalla muutama minuutti ilman sekoittamista, tai kunnes riisien alapuoliin on tullut ruskistumista. Sekoita riisejä, sitten paista taas sekoittamatta muutama minuutti ilman sekoittamista. Jatka samalla tavalla, kunnes riiseissä on ruskistumista suurin piirtein joka puolella, mutta mikään ei ole vielä palanut. Täysin ruskeiksi ei tarvitse saada, vaan riittää se ”ruskistumista suurin piirtein joka puolella”. (200 grammalla riisiä isolla paistinpannulla paistoin kolme ”kierrosta”, ja sitten oli tyytyväinen.)

Kun riisit ovat ruskistuneet riittävästi, siirrä ne joko pannun sivuun tai pois pannulta niin, että makkarapalat mahtuvat pannulle yhteen kerrokseen. Anna makkarapalojen lämmetä, ja sekoita ne sitten riisin kanssa sekaisin. Makkarapaloja ei ole tässä ruuassa olennaista paistaa ruskeiksi asti, mutta niinkin voi tehdä, jos tykkää.

Lopussa siirrä riisi-makkaraseos pois pannulta kananmunien paistamista varten. Lisää pannulle tarvittaessa voita tai muuta rasvaa, ja paista kananmunat syöjien haluamaan kypsyysasteeseen. Itse suosin molemmin puolin ruskistettuja kananmunia, joita paistan muutaman minuutin per puoli hieman keskilämpöä kuumemmalla, ja lopussa ripotelen suolaa päälle. Kananmunat voi halutessa paistaa myös eri pannulla, mutta itse tykkään siitä, kun kananmunat imevät itseensä makkaranpaistosta jääneitä makuja.

Vinkki:

* Tämä ruoka on mielestäni herkullinen ihan tällaisenaan, mutta halutessa tähän voi lisätä esimerkiksi sipulia, valkosipulia, sieniä, vihanneksia ja/tai mausteita. Voin sijaan voi paistaa muussakin rasvassa, mutta jos käyttää kasviperäisiä rasvoja, silloin suosittelen lisäämään jotain muita mieleisiä makuja tilalle.

Lisäkkeeksi paistoin tällä kertaa parsakaalia ja paprikaa. Pyrin pilkkomaan parsakaalin ohuiksi ja paprikan suhteellisen pieniksi. Paistoin niitä voissa aina muutaman minuutin sekoittamatta, kunnes oli ruskistuspintaa, sitten sekoitin, paistoin taas muutaman minuutin sekoittamatta, kunnes oli ruskistuspintaa vähän joka puolella ja olivat kypsiä. Lopussa maustoin suolalla ja sokerilla.

Tämä ruoka on mielestäni hyvä kotivararuoka, eli pitkään säilyvistä aineksista tehtävä ruoka. Keittämätön riisi säilyy pitkään huoneenlämmössä. Makkarat taas säilytän pakastimessa. Pakastan makkarat omassa ostopakkauksessaan, ja irrottan jäisistä makkaroista terävällä veitsellä sen verran, kuin kerralla tarvitsen. Loput siirrän takaisin pakkaseen, jolloin ei tarvitse käyttää koko pakettia kerralla. Makkarat pilkon ja paistan jäisinä, jos en ole saanut aikaiseksi ottaa niitä ajoissa sulamaan, eli yleensä siis jäisillä mennään. Kananmunat säilyvät yleensä huoneenlämmössä vähintään kuukauden. Parsakaali ja paprika olivat tällä kertaa tuoreita, mutta tuoreiden sijaan voi käyttää myös pakasteita. Jäiset parsakaalit pilkon yleensä terävällä veitsellä ohuiksi ennen paistoa, ja annan niiden paistua sekoittamatta niin kauan, kunnes alhaalla on ruskistumista. Lopussa maustan sellaisella määrällä suolaa ja sokeria, että maistuu hyvältä.

Tämä ruoka on hyvin saman tapainen kuin Paistettu makaroni pyttipannun tapaan. Kuitenkin niissä kahdessa perusidea on eri: Paistetussa makaronissa ideana minulle on makaronin rapeus, paistetussa riisissä tavoitteena ei ole se. Paistetussa riisissä mielestäni perusideana on se, että paistetaan riisi sellaiseksi, joka imee itseensä makuja tavallista keitettyä riisiä paremmin.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Siellä on mm. linkit Savusiika-riisisalaatti, Appelsiiniriisi keitetyn riisin tähteistä ja Riisipuuro keitetystä pitkäjyväisestä riisistä mikrossa.

Linkkejä perinteisempiin perunasta tehtyihin pyttipannuihin:

Lämpimät voileivät mikrossa

Tänään laiskotti tehdä mitään päivällistä, joten tein vain mikrossa lämpimiä voileipiä. Tämä on yksi nopea ruokaratkaisu, johon turvaudun aina välillä. Ainekset tähän pyrin pitämään aina kotona: leipiä pakastimessa, päällisiä jääkaapissa. Maistuu hyvin koko perheelle. Salaatin virkaa toimitti tällä kertaa kurkku, jolle en viitsinyt tehdä muuta kuin katkoa käsin + lisäksi tietenkin peseminen.

Lämpimät voileivät mikrossa

leipiä (voi olla vaaleaa leipää, ruisleipää, kauraleipää, mistä vain tykkää – voi olla jäistä tai sulaa, punalaputettua tai tuoretta)

voita

juustoa

kinkkua

Levitä leiville voita. Jos leivät ovat jäisiä, leipiä ei tarvitse sulattaa ensin. Höylää leipien päälle juustoa (voi myös raastaa). Juustoa kannattaa olla enemmän kuin mitä kylmille voileiville laitetaan, koska juusto näyttää katoavan lämmitettäessä. Juustoa saa olla jonkin verran päällekkäin, tai halutessa ihan kauttaaltaan tuplakerros.

Lado juuston päälle kinkkua. Kinkusta voi repiä/leikata päälle pieniä paloja tai isompia, kunhan jotenkin tulee sitä kinkkua juuston päälle.

Kuumenna mikrossa täydellä tai puolella teholla, kunnes juusto on sulanut. Nauti heti.

Kerralla mikroon mahtuu aikuisten annoksia vain yksi. Tarvittaessa voi tehdä mikrossa peräkkäin useampia annoksia.

Vinkkejä:

* Täytteiden kanssa vain mielikuvitus on rajana. Voin sijaan voi käyttää muuta mieleistä rasvaa, ja kinkunkin voi korvata. Kinkun tilalle sopii hyvin esimerkiksi meetvursti, paistettu pekoni, paistettu jauheliha, tonnikala tai kypsä maustettu broileri. Pelkällä voilla ja juustolla päällystetyt lämpimät voileivät toimivat myös. Juustoa taas en itse jättäisi pois, koska minulle juusto on tässä se pointti.

* Jos sattuu olemaan pizzan tomaattikastiketta tai tacokastiketta ylimääräisenä, ne sopivat lämpimiin voileipiin mainiosti. Niitä voi sivellä leiville, jolloin voi jättää voin pois. Suosittelen silloin käyttämään vaaleaa leipää.

* Mausteita voi lisätä maun mukaan: esimerkiksi valkosipulia, oreganoa, pizzamaustetta, pippuria, chiliä

* Kasviksiakin voi lisätä juuston päälle, esim. paistettua sipuli tai paistettua paprika, tai myös paistetut sienet sopivat tähän loistavasti

* Uunissa kypsentäisin nämä 250-asteisen uunin keskitasolla leivinpaperoidulla uunipellillä noin 10 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.

Muita nopeita päällystettyjä tai täytettyjä leipiä: