Linssilasagnette ylijääneestä linssikastikkeesta

Tein toissapäivänä tomaattista linssikastiketta ja spagettia. Nyt kun niitä oli syöty sellaisenaan kolmella aterialla, kaipasin jo lopuista linssikastikkeista jotain eri ruokaa. Päätin tehdä lasagneten, johon sattui olemaan ainekset kätevästi kotona: lasagnettepastaa, tomaattimurskaa, kuohukerman loput, juustojen loppuja ja ne linssikastikkeen loput. Niistä aineksista tehtynä mitään ei tarvitse keittää eikä paistaa levyllä, vaan ainekset vain kootaan uunivuokaan, mikä on mielestäni erittäin kätevää. Sovelsin tähän Myllyn paras Mini lasagne -pussin kyljessä olevaa ohjetta sekä Snellmanin lasagnetteohjetta. Koska en ole aiemmin juuri tämän merkkisellä lasagnettepastalla tehnyt lasagnettea, noudatin niitä nestemääriä, mitkä pussin kyljessä annettiin. Päällisen eli kermaisen juustokerroksen tein Snellmanin lasagnetteohjeella niin kuin olen tehnyt jo monet kerrat. Lopputuloksena syntynyt linssilasagnette oli minun mielestäni sellaista perushyvää pastaruokaa. Lisää wau-efektiä olisi voinut hakea käyttämällä vahvempaa juustoa, mutta käytin nyt mieluummin niitä juustoja, mitä oli avattuna. Lapsi söi lautasensa tätä tyhjäksi, pyysi lisääkin ja sanoi antavansa tälle ruualle sata peukkua pystyyn.

Linssilasagnette tähteeksi jääneestä linssikastikkeesta
250 g lasagnettapastaa (esim. Myllyn paras Mini lasagne, Torino Lasagnette piccolo tai rikottuja lasagnelevyjä)
4 dl linssikastiketta
4 dl tomaattimurskaa + 1 dl purkin huuhteluvettä + suolaa (laitoin 1 tl)
Päällinen:
2 3/4 dl kuohukermaa (riittäisi 2½ dl, mutta halusin käyttää purkin loppuun asti)
150-200 g juustoraastetta (mitä vahvempi, sen parempi – pyrin yleensä raastamaan 150 g ja jos tulee enemmän, niin nekin menevät mukaan – nyt tuli 180 g)
suolaa (nyt laitoin ½ tl, kun juustoraaste ei ollut erityisen voimakassuolaista, mutta mitä suolaisempi juusto, sitä vähemmän lisään suolaa – esim. pecorino-juuston tapauksessa jättäisin lisätyn suolan pois)
Sekoita keskenään tomaattimurska, suola ja linssikastike. Sekoita mukaan pasta raakana ilman keittämistä. Sekoita hyvin niin, että kaikki pastat varmasti kastuvat. Levitä seos voideltuun uunivuokaan.
Sekoita keskenään kerma, juustoraaste ja suola (jos lisäät sitä). Lisää seos pastaseoksen päälle uunivuokaan. (Itse koen sen helpoimmaksi niin, että ensin lusikoin juustoseosta päälle niin kauan kuin juustoraastetta riittää. Lopussa kaadan astiaan jääneet kermat päälle, ja tasoitan lusikalla pinnan.)
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla puoli tuntia. Anna mielellään vetäytyä uunistaoton jälkeen pöydällä vähintään 10 minuuttia.
Vinkkejä:
* Samaan tapaan voi tehdä lasagnettea muustakin kuin vain linsseistä. Linssikastikkeen voi tässä korvata muulla tähteeksi jääneellä kastikkeella, esim. (jauhe)lihakastike, kanakastike, makkarakastike tai nakkikastike.
* Voi myös käyttää ylijääneen kastikkeen sijaan tähteeksi jäänyttä lihaa ja kiehauttaa sen tomaattimurska+vesi-seoksessa niin kuin tein tämän nyhtöpossulasagneten kanssa. Tälle 250 g pastamäärälle sopivat määrät olisi n. 350-375 g kypsää hienonnettua lihaa, 5 dl tomaattimurskaa ja 2½ dl vettä. Kiehauta niiden seos kattilassa, sekoita mukaan pastat ja jatka samaan tapaan kuin linssilasagneten kanssa. Itse kuitenkin mieluummin käytän tomaattimurskaa vain täysiä purkillisia, joten täällä lasagnetteohje tähdelihasta yhdelle purkilliselle tomaattimurskaa.
* Kerma-juustoraasteseoksen sijaan voi myös tehdä maitopohjaisen juustokastikkeen niin kuin tein nyhtöpossulasagnetessa.
* Mieleisiä mausteita voi halutessa lisätä. Linssikastikkeessa olleet mausteet laimenevat tässä huomattavasti, joten jos niiden mausteiden haluaa tässä maistuvan, niitä kannattaa lisätä.

Olen hyödyntänyt Snellmanin lasagnetteohjetta usein. En ole koskaan tullut tehneeksi sitä juuri sillä alkuperäisellä reseptillä, johon tulee jauhelihaa. Sen sijaan olen ottanut sen lasagnettereseptin käteväksi ja maistuvaksi tavaksi hyödyntää ne tähteet, mitä milloinkin sattuu olemaan. Kyseinen lasagnetteresepti on hyödyllinen tähteiden jemmaamiseen, koska siihen voi käyttää joko tähteeksi jääneitä kastikkeita tai jämälihoja riippuen sitä, mitä on. Mukaan voisi jemmata myös tähteeksi jääneitä kypsiä vihanneksia tai sieniä, jos niitä olisi. Alkuperäisessä reseptissä paistolämpötila on 225 astetta, mutta minun uunissani ehtii siinä ajassa pinta palaa ennen kuin pasta on kypsää, joten siksi olen laskenut paistolämmön 200 asteeseen.

Tämäntyyppisille lasagneteille on minun kokemukseni mukaan tyypillistä, että lopputulos maistuu eriltä kuin ne tähteet, mitä siihen hyödynnettiin. Hienoksi pilkotut jämälihat yleensä muuttuvat tomaattimurskassa haudutettuina geneerisen bolognesekastikkeen makuisiksi, joka maistuu minulle, vaikka juuri sen lihan makuun olisinkin jo kyllästynyt. Myös tämänpäiväinen linssilasagnette maistuu aivan eriltä kuin se linssikastike, jonka loput siihen käytin. Tässä lasagnetessa ei ole mielestäni muita samoja makuja kuin siinä linssikastikkeessa, kuin vain se itse linssien maku. Tässä ruoassa maistan siis sen linssien ominaismaun, joka on mielestäni hernemäinen. Jos siis ei siedä linssien omaa makua, silloin en suosittele tätä linssilasagnetteakaan. Meidän perheessämme kaikki ovat nirsoja, mutta kukaan ei ole juuri linssien mausta valittanut, joten meille linssilasagnette toimii.

Juustona käytin nyt niitä, mitä sattui olemaan avattuina. Raastoin ensin loppuun Vintage Cheddar -juuston, josta tuli juustoraastetta 42 grammaa. Avattuna oli myös Arlan Castello Cheddar -juustoa, joten raastoin lisäksi sitä. Juustoraastetta tuli yhteensä 180 grammaa. Näistä juustoista ei mielestäni tullut tähän ruokaan mitään tunnistettavaa makua, vaan lähinnä sellainen geneerinen juustoinen maku. Seuraavalla kerralla käyttäisin mieluummin jotain vahvempimakuista juustoa, kuten parmesaani, pecorino tai grada padano, koska ne nostaisivat maun uudelle tasolle. Paras koskaan tekemäni linssi-pastavuoka sisälsi päälliskerroksessa pecorinojuustoa ja linssi-pastaseoksessa paistettua pekonia rasvoineen. Sen kertaisen pastavuoan tein linssikeiton tähteistä ja keitetystä pastasta. Pastavuoka on minulle hyvin yleinen tapa hyödyntää tähteitä, ja teen yleensä pastavuoat tähteistä tällä kaavalla.

Kattilaan jääneet linssikastikkeen loput.

Tomaattimurskaan lisätyt 1 tl suolaa ja linssikastikkeen loput.

280 g kuohukermaa, johon on menossa ½ tl suolaa.

Juusto-kermaseos levitettynä vuokaan pastaseoksen päälle.

Muita linssireseptejä:

Päivitys myöhempänä päivänä:

Tämä tuoreeltaan perushyvä pastaruoka olikin seuraavana päivänä uudelleenlämmitettynä oikein herkullista.

Tomaattinen linssikastike ja spagetti

Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa tehdä linsseistä kastikkeen pastalle. Olen usein tehnyt linssikeittoa ja linssikeiton tähteistä linssi-pastavuokaa, mutta pasta + linssikastike -yhdistelmää ei ollut tullut vielä tehtyä. Nyt kun huvitti kokeilla tällaista ruokaa, joka on ikään kuin linssibolognese, tein samaan tapaan kuin hyväksi havaitsemani tomaattisen linssikeiton, mutta käytin vähemmän nestettä, jolloin tuli enemmän kastike kuin keitto. Linssikeittoa voin tehdä sekä vihreistä että punaisista linsseistä, mutta pastakastikkeeseen en halua vihreiden linssien suutuntumaa, joten tähän kastikkeeseen käytin punaisia linssejä. Punaisten linssien suutuntuma toimi pastakastikkeessa mielestäni hyvin, ja lapsetkin söivät lautasensa epäröimättä tyhjiksi. Maku tällä linssikastikkeella ei ollut parhaimmillaan vielä tuoreeltaan: Vastavalmistettuna tämä oli hyvää vain vahvan juustoraasteen kanssa, mutta jääkaappikylmäksi jäähtymisen jälkeen uudelleenlämmitettynä olikin herkullista ilmankin juustoa. Siten haluan tällä tavalla tehtyä linssikastiketta pastan kanssa toistekin, joten kirjoitan reseptin tähän ylös ja kirjoitan siihen myös, että parasta vasta uudelleenlämmitettynä.

Tomaattinen linssikastike pastalle
2 dl punaisia linssejä
5 dl liha-, kana- tai kasvislientä
400 g tomaattimurskaa
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 tl savupaprikajauhetta
1 punainen paprika
1 porkkana
4 rkl voita (tai muuta rasvaa)
½ tl oreganoa
½ tl basilikaa
1/4 tl timjamia
2 tl sokeria
suolaa maun mukaan ja riippuen liemen suolaisuudesta (minun liemeni on lähes suolatonta, joten lisäsin suolaa 2 1/4 tl – kaupan liemikuutiosta tulisi tähän suolaa 1 tl)
Tarjoiluun:
keitettyä pastaa
halutessa vahvaa juustoraastetta (esim. pecorino, parmesaani tai grada padano), murennettua fetajuustoa tai ravintohiivahiutaleita
halutessa tuoreita yrttejä esim. basilika, rucola, oregano tai timjami
Kuori sipuli ja valkosipuli. Silppua ne. Pilko paprika pieniksi paloiksi. Kuori porkkana, pilko sekin pieniksi paloiksi.
Kuumenna kattilan pohjalla 4 rkl voita. Lisää sipulisilppu, ja kuullota sitä muutama minuutti. Lisää paprika ja porkkana, ja kuullota taas muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja savupaprika, kuullota vielä yksi minuutti. Lisää liemi ja tomaattimurska, kiehauta.
Huuhtele linssit siivilässä. Lisää ne kiehuvaan nesteeseen, ja sekoita. Laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Sekoita mukaan oregano, basilika ja timjami. Anna hautua ilman kantta puoli tuntia.
Lisää sokeri ja suola. Maista, ja lisää suolaa tai muuta maustetta tarvittaessa (esim. pippuria ja/tai tuoreita yrttejä silputtuna).
Tämän linssikastikkeen maku on parhaimmillaan vasta jäähtymisen ja uudelleenlämmityksen jälkeen. Siksi kannattaakin, jos mahdollista, tehdä tämä linssikastike valmiiksi jo edellisenä päivänä kuin sitä tarvitsee.

Tämä linssikastike on eri makuinen kuin perinteisesti pastan kanssa syötävä jauhelihasta tehtävä bolognesekastike. Maku tässä linssikastikkeessa ei ole lihainen, vaan luonnehtisin, että umaminen, makea ja jokseenkin raikas. Tomaattinen maku tässä on mielestäni vähäisempi kuin bolognesekastikkeessa. Jos tomaattisuutta haluaa enemmän, voi lisätä tomaattipyreetä, mutta itse en kaipaa tähän mitään enempää. Lapsiin upposi sekä tuoreltaan että uudellenlämmitettynä, mutta itse ihastuin vasta uudelleenlämmitettynä.

Tuoreeltaan tämä linssikastike oli mielestäni parhaimmillaan niin, että spagetti ja linssikastike annostellaan lautaselle kerroksittain (ei sekoiteta) ja päälle laitetaan paljon vahvaa juustoraastetta (enemmän kuin allaolevassa kuvassa oikealla). Juustoraaste oli nyt pecorinoa, jota minulla sattui olemaan jääkaapissa avattuna, mutta yhtä hyvin kävisi esim. parmesaani tai vaikkapa murennettu fetajuusto, jos sitä olisi tyrkyllä. Spagetin kanssa sekoittaminen ei tehnyt hyvää tälle kastikkeelle, koska silloin maku laimeni omaan makuuni liikaa (lapsen makuun silloin sopiva), mutta kerroksittain syötynä maku tuli esille. Uudelleenlämmitettynä söin edelleen kerroksittain ilman sekoittamista, mutta uudelleenlämmitettynä en enää kaivannut mitään juustoa päälle, vaan oli maistuvaa jo pelkällä spagetti + linssikastike -yhdistelmällä.

Linssikeitot, joihin tämä linssikastike perustuu, ovat nämä:

Muita linssireseptejä:

Muita hyviä pastaruokia:

Perunalimppu muusista

Makeaa rukiista ja pehmeää leipää perunamuusista.

Minulla oli vielä tähteenä perunamuusia, jota olin tehnyt ison määrän hirvipullien kanssa syötäväksi. Senkertaisen perunamuusin jämistä olin tehnyt jo perunapannukakkua savusiikatäytteellä, duchesse-perunoita ja talonpojan munakasta. Nyt teki mieli tehdä perinteistä makeaa rukiista perunalimppua. Aiemmin en ollut tehnyt perunalimppua ylijääneestä perunamuusista, enkä ollut löytänyt Googlella perunamuusista tehtävän rukiisen perunalimpun ohjetta. Päätin vain sitten googlata tavallisen perunalimpun ohjeen ja vain korvata siinä olevat perunat perunamuusilla. Onnistui oikein hyvin. Tuli kaksi pehmeää perunalimppua, jotka maistuvat rukiisilta, siirappisen makeilta ja siltä, mitä maistan Uotilan perunalimpussa. Uotilan perunalimppu onkin minulla juuri se tavoite, jonka makuun pyrin, kun teen perunalimppua itse. Tällä reseptillä tosin perunalimpusta tuli makeamman makuista kuin siitä Uotilan perunalimpusta, joten vähemmän makeasta pitävät voivat ehkä haluta vähän vähentää siirappimäärää.

Perunalimppu perunamuusista (2 kpl)
200 g perunamuusia (n. 2 dl)
5 dl piimää (500 g)
50 g hiivaa
1 rkl suolaa
1 dl tummaa siirappia (140 g)
8 dl ruisjauhoja (440 g)
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
50 g voita sulatettuna
Voiteluun:
½ dl tummaa siirappia (70 g)
½ dl vettä (50 g)
Sekoita keskenään piimä ja perunamuusi (esim. kierrevispilällä). Lämmitä seos kädenlämpöiseksi (esim. kattilassa hellan levyllä). Liuota hiiva kädenlämpöiseen seokseen. Sekoita mukaan suola ja siirappi.
Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot (käsin). Alusta taikinaan vehnäjauhot ja lopuksi voisula. Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia, tai kunnes taikina on selvästi kohonnut.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Leivo kohonneesta taikinasta leivinpaperin päälle kaksi pyöreähköä limppua (tässä vaiheessa taikina oli sellaista, että sen muotoiluun en tarvinnut jauhoja avuksi). Anna limppujen kohota pellillä puoli tuntia.
Leikkaa kohonneisiin limppuihin ristiviillot. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45-50 minuuttia. Sekoita keskenään vesi ja siirappi, ja voitele juuri uunista otetut limput vesi-siirappiseoksella. Anna jäähtyä peittämättä.

Ylläoleva resepti perustuu tähän Valion perunalimppuohjeeseen: https://www.valio.fi/reseptit/perunalimppu/ Ohjeessa olleet 3 keskikokoista perunaa korvasin 200 grammalla perunamuusia, koska 3 keskikokoista keitettyä perunaa painavat keskimäärin 180 grammaa, ja koska perunamuusissa on muutakin kuin perunaa, heitin arvioksi, että 200 grammaa perunamuusia voisi sisältää 3 perunaa. Valion ohjeessa oli myös ruissihtijauhoja, joita minulla ei ollut, joten korvasin ne tavallisilla ruisjauhoilla. Tavalliset ruisjauhot siis ovat täysjyväruisjauhoja ja ruissihtijauhot ei-täysjyvää. Lopputuloksen maun ja rakenteen perusteella korvaukset olivat toimivia.

Olen tehnyt aiemminkin itse perunalimppua, mutta silloin varta vasten keitetyistä perunoista: https://ruokaideat.com/2019/05/13/amerikkalaista-jauhelihakeittoa-ja-suomalaista-perunalimppua/ Sillä ohjeella en halunnut tehdä perunalimppua uudestaan, koska mielestäni perunalimpun kuuluu maistua makeammalta kuin mitä sillä ohjeella tuli. Tänään tekemästäni perunalimpusta tuli juuri niin makeaa kuin perunalimpun mielestäni kuuluu ollakin, joten tämänpäiväisellä ohjeella mieluiten teen jatkossakin.

Tämän päiväinen perunalimppu on maultaan samankaltainen kuin tämä piimälimppu: https://ruokaideat.com/2019/08/02/piimalimppua-jonka-taikinassa-tahteeksi-jaaneet-keitetyt-perunat/ Eroina on, että tämänpäiväinen perunalimppu maistuu makeammalta ja rukiisemmalta kuin tuo piimälimppu. Piimälimpussa taas maistuu mausteet (pomeranssinkuori, kumina, anis, fenkoli), joita tässä perunalimpussa ei ole. Molemmat ovat suutuntumaltaan pehmeitä limppuja.

Tämänkertainen perunalimppu on myös samankaltaista maultaan kuin nämä tummat saaristolaissämpylät: https://ruokaideat.com/2019/11/08/tummat-saaristolaissampylat-siirappisen-maltaiset-rouheiset-ruissampylat-ilman-piimaa-puolukkaa-ja-leseita/ Eroina on, että saaristolaissämpylöissä maistuu maltaat ja ne ovat rouheisempia. Perunalimppu on ehkä saaristolaissämpylöitä makeampi, mutta makeusero ei ole suuri.

Limput ristiviillettyinä. Ristiviilloista ei tullut kovin kauniita, joten seuraavalla kerralla voisin tehdä mieluummin pari samansuuntaista viiltoa.

Siirappivedellä voidellut valmiit limput.

Muita tapoja uusiokäyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi.

Hyvä paistettu riisi kiinalaiseen tapaan

Minulla oli vielä tähteenä kattilan pohjat ylijäänyttä keitettyä riisiä. Nyt halusin tehdä siitä kiinalaista paistettua riisiä. Edellisen kerran, kun tein paistettua riisiä kiinalaisen ohjeen mukaan, tuli vain pliisun makuista, joten tällä kerralla käytin enemmän aikaa siihen, että luin useita nettisivuja siitä, miten tehdään hyvä kiinalainen paistettu riisi. Ohjeita luettuani ja niistä opittuani sainkin tehtyä hyvää kiinalaisen makuista paistettua riisiä. Molemmilla kerroilla mausteiksi tuli soijakastike, seesamiöljy ja valkosipuli, joiden lisäksi laitoin nyt myös sokeria, niin kuin vinkattiin Wikipedian Cookbook:Fried Rice -sivulla. Sokerin lisääminen oli tässä nyt hyvä juttu, koska se pyöristi seesamiöljyn makua, joka tässä selvästi maistuu. Mutta kaikista olennaisin muutos tällä kertaa oli se, mitä neuvottiin useilla googlaamillani sivuilla: En vain lämmittänyt riisiä pannulla, vaan ihan kunnolla paistoin sitä pannulla niin pitkään, että oli ruskistumista vähän joka puolella. Syödessäni tajusin, että jep, tässä se juju oli. Kunnolla paistettu riisi imi itseensä seesamiöljyn ja soijakastikkeen makuja aivan eri tavalla kuin ilman ruskistumista paistettu riisi. Minulle tämä riisin ruskistaminen oli ehdottomasti tässä se avainjuttu, joka sai paistetun riisin maistumaan pääruualta eikä vain joltain tylsältä vetelältä yritelmältä. Nyt kun katson tuota reseptiä, jolla edellisellä kerralla yritin tehdä kiinalaisen paistetun riisin, näen, että siinäkin tavoitellaan ruskistunutta riisiä, mutta minulla sitä ruskistumista ei vain ehtinyt tulla sen ohjeen mukaisilla paistoajoilla. Tänään tein tämän paistetun riisin ilman yhtä tiettyä ohjetta ja ruskistin niin kauan, että ruskistuminen näytti riittävältä.

Kiinalainen paistettu riisi (n. 2 annosta)
300 g jäähtynyttä keitettyä riisiä (3 ¾ dl)
neutraalin makuista öljyä paistamiseen, säästelemättä
1 keskikokoinen porkkana
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
50 g pakasteherneitä
2 kananmunaa
2 tl soijakastiketta
1 tl seesamiöljyä
1 tl sokeria
suolaa ja pippuria maun mukaan
(Pinnalle: kevätsipulia ohuina renkaina, jos on)
Jos riisit ovat jäähtyessään tarttuneet yhteen, irrottele ne toisistaan käsillä sellaisiksi, että ne on helppo levittää pannun leveydelle (pikkupaakkuja saa jäädä). Jos riisin keittämisvaiheessa jo tietää haluavansa lopuista paistettua riisiä, on hyvä idea huuhdella riisit siivilässä ennen keittämistä, jolloin irtotärkkelys vähenee, mikä puolestaan vähentään riisien tarttumista yhteen.
Kuori porkkana. Pilko se pieniksi kuutioiksi. Ota pakasteherneet sulamaan. Kuori sipuli. Pilko se mieluisan kokoisiksi. Itse tykkään tässä ruuassa sipulista renkaina, mutta silppukin käy. Kuori valkosipuli ja silppua se.
Riko kananmunat lasiin. Sekoita haarukalla tasaiseksi seokseksi.
Kuumenna isolla paistinpannulla 1-2 rkl öljyä. Paista siinä porkkanaa ja sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, ja paista sekoitellen vielä 1 minuutti. Siirrä kaikki pois pannulta.
Lisää pannulle öljyä sen verran, että pannun pohja peittyy, ja voi olla vähän ylikin. Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Lisää pannulle riisit ja levitä riisit koko pannun leveydelle. Paista vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) sekoittamatta muutama minuutti tai kunnes pohjimmaisissa riiseissä on ruskistumista, mutta ei palamista. Sitten sekoita ja levitä taas koko pannun leveydelle. Paista taas sekoittamatta muutama minuutti tai kunnes pohjimmaisissa riiseissä on ruskistumista, mutta ei palamista. Sitten taas sekoita ja levitä. Jatka samalla tavalla, kunnes riiseissä on ruskistumista suurin piirtein joka puolella, mutta mikään ei ole vielä palanut.
Kun riisit ovat riittävän ruskistuneet, siirrä puolet riiseistä muiden riisien päälle niin, että puoli pannullista jää tyhjäksi. Lisää tyhjälle puolikkaalle vähän öljyä ja kananmunaseos. Paista sekoittamatta 30 sekuntia. Lisää munien päälle paistetut kasvikset, ja sekoita munat tasaisesti riisin joukkoon. Lisää pakasteherneet, soijakastike, seesamiöljy, sokeri sekä suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi. Kun pakasteherneet ovat sulaneet, ota pannu pois levyltä ja maista. Lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria. Tarjoa heti joko pääruokana tai (lihan tai kanan) lisäkkeenä. (Jos löytyy kevätsipulia, voi leikata ohuiksi renkaiksi ja ripotella päälle lopuksi.)
Muunnoksia
Kananmunat ja/tai kasvikset voi halutessa jättää pois. Niiden tilalla tai lisäksi voi halutessa käyttää esimerkiksi:
* muita kasviksia kuutioina tai ohuina suikaleina (lisää samaan aikaan kuin porkkana ja sipuli)
* mureaa lihaa tai kanaa suupaloina. Raa’at paista kypsäksi alussa, siirrä pois pannulta ja lisää lopussa. Valmiiksi kypsät lisää lopussa ja kääntele, kunnes ovat kuumia. (Voi myös tarjota kypsät lihat tai kanat erikseen)
* katkarapuja – lisää lopussa
* pekonia. Paista kypsäksi alussa. Siirrä pois pannulta, mutta jätä rasvat pannuun ja paista siinä muut ainekset. Lisää paistettu pekoni lopussa suupaloina.
* kinkkua. Pilko kuutioiksi ja lisää lopussa.
* pähkinöitä. Ne voivat olla paahdettuja, paahtamattomia, suolattuja tai suolaamattomia. Lisää ne samaan aikaan valkosipulin kanssa.
* mausteita esim. chili ja inkivääri hienonnettuna. Lisää samaan aikaan valkosipulin kanssa.
* maustekastikkeita esim. osterikastike, kalakastike, sweet chili sauce – lisää lopussa maun mukaan (osterikastike esiintyy monissa kiinalaisen paistetun riisin resepteissä)

Raaka-aineet keitetty riisi, öljy, porkkana, herneet, sipuli, valkosipuli, kananmuna, soijakastike ja seesamiöljy ovat hyvin tyypilliset kiinalaisen paistetun riisin valmistusaineet sen perusteella, mitä löytyy, kun googlaa ”Chinese fried rice”. Yleensä kiinalainen paistettu riisi sisältää myös kevätsipulia, mutta sitä minulla ei ollut, joten jätin pois. Hyvää tuli silti. Joissakin kiinalaisen paistetun riisin resepteissä on myös osterikastiketta, jota sitäkään minulla ei ollut, mutta moni resepti onkin ilman sitä. Siitä tulisi kuulemma makeahko maku, joten sitä käytettäessä voisi ehkä jättää sokerin pois tai lisätä sitä vähemmän. Perinteisesti kiinalaiset tekevät paistetun riisin wokissa paistinpannun sijaan, mutta minulla ei ole wokkiakaan, joten paistinpannulla mentiin.

Ylijääneet ja yhteen tarttuneet riisit kattilan pohjalla.

Valmis paistettu riisi pannulla. Siellä täällä näkyy ruskeita juttuja, joita voisi luulla jauhelihaksi. Ne eivät kuitenkaan ole jauhelihaa, vaan ruskistunutta riisiä. Tällaisella ruskistuneen riisin osuudella lopputulos oli maukas.

Muita tapoja uusiokäyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Siellä on reseptit Riisivuoka, Riisiletut ja Riisirieska. Siellä on myös linkkejä muihin resepteihin riisin jatkojalostuksesta, kuten riisipuuro keitetystä riisistä mikrossa, appelsiiniriisi keitetyn riisin jämistä ja savusiika-riisisalaatti.

Riisipuuro keitetystä pitkäjyväisestä riisistä mikrossa

Keitetystä riisistä tehtyä riisipuuroa kanelin ja sokerin kanssa.

Minulla oli tähteenä keitettyä riisiä, joka oli tavallista pitkäjyväistä riisiä. Kokeilin huvikseni tehdä siitä ylijäämä keitetystä riisistä jotain, mitä en ole ennen kokeillut: riisipuuroa, vaikka se ei ole puuroriisiä. Tein tämän riisipuurokokeilun mikrossa, jossa yleensä teen myös kaurapuurot ja jossa maitopohjainen puuro ei pala pohjaan. Tätä ylijääneestä keitetystä riisistä tehtyä riisipuuroa kypsensin mikrossa yhteensä 9 minuuttia, sekoittaen ja tarkistaen tilanteen 3 minuutin välein. Olennaista oli myös lopussa 5 minuutin vetäytyminen, jotta puuro kiinteytyy loppuun asti. Lopputuloksena syntynyt riisipuuro on rakenteeltaan tietenkin pitkäriisisempää, koska se on tehty tavallisesta pitkäjyväisestä riisistä, joka aiheuttaa myös pienen vivahde-eron makuun. Mutta muuten tämä menee minulle riisipuurosta: siinä on se sama maitoon keitetyn riisin maku joka tavallisessakin riisipuurossa, ja rakenne on vetäytymisen jälkeen samalla tavalla kiinteä, vaikkakin riisin jyväset tässä ovat pitempiä ja vähemmän pyöreitä kuin perinteisessä riisipuurossa. Sanoisin, että kyllä kannattaa tehdä riisin jämistä välillä tällaistakin ruokaa. Tämä on mielestäni mukavaa vaihtelua ylimääräisestä keitetystä riisistä, kun tätä voi tehdä ja syödä vaikka aamupalaksi. Mikrossa toki tätä ei tule montaa annosta kerralla, joten joskus voisin kokeilla keittää ylijäänyt riisi riisipuuroksi kattilassa.

Riisipuuro keitetystä riisistä mikrossa (1 annos)
2 dl keitettyä riisiä (160 g)
2 dl täysmaitoa (200 g)
ripaus suolaa
Sekoita mikronkestävässä korkeareunaisessa syvässä lautasessa tai kulhossa riisi, maito ja ripaus suolaa. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 3 minuuttia, sekoita, kuumenna toiset 3 minuuttia, sekoita ja kuumenna vielä 3 minuuttia (yhteensä 9 minuuttia). Anna vetäytyä 5 minuuttia, ja sekoita tasaiseksi. Nauti samojen lisukkeiden kanssa kuin tavallinenkin riisipuuro, esimerkiksi kaneli ja sokeri tai marjakiisseli.
Riisin kannattaa olla sellaista, joka on jäähtyessään tarttunut yhteen. Irtonaisesta riisistä tai pikariisistä puuro ei välttämättä onnistu.