Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista uunissa

Jääkaapissani sattui olemaan eilen keitettyjen perunoiden tähteet, kermaa ja Aura-juustoa. Aura-juusto ei ollut enää tuoreimmillaan, sillä sen parasta ennen oli mennyt jo 3.1. eli kymmenen päivää sitten (kuva alla). Mitä muutakaan tehdä eilen keitetyistä perunoista, aurajuustosta ja kermasta kuin maukkaat aurajuustoperunat uunissa? Toki voi tehdä muutakin, mutta aurajuustoperunat nyt ovat vain niin hyviä, että niitä nyt ainakin kannattaatehdä. Aurajuustoperunat on yksi suosikkejani aurajuustoruuista, vaikka on kyllä portobello-aurajuustopizza myös tosi hyvää. Keitetyille perunoille löytyy uusiokäyttötapoja myös kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.

Kymmenen päivää sitten mennyt parasta ennen -päiväys ei haitannut yhtään.

Aurajuustoperunoita voi tehdä muutenkin kuin vain keitetyistä perunoista, esimerkiksi pakasteperunaviipaleista: https://www.valio.fi/reseptit/aura-kermaperunat/

…tai raaoista perunoista: http://maistuisvarmaansullekin.blogspot.com/2016/02/aurajuustoperunat.html

Niiden kypsennysajat ovat tunnin luokkaa, kun taas keitetyistä perunoista tehdyt aurajuustoperunat kypsyvät 25 minuutissa. Puolisen tuntia siis säästää siinä, jos on keitettyjä perunoita valmiina.

Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista teen soveltamalla tätä Valion ohjetta, jossa aurajuustoperunat tehdään keitetyistä uusista perunoista: https://www.valio.fi/reseptit/aura-perunat/

Minun kokemukseni mukaan keitetyt uudet perunat ja keitetyt vanhat perunat käyttäytyvät uusioruoissa samalla tavalla, joten vaihdan surutta niitä resepteissä sen mukaan, mitä minulla sattuu olemaan. Alkuperäisessä reseptissä olevat tomaatit ja uudet sipulit jätän sujuvasti pois aurajuustoperunoista, jos minulla ei niitä ole eikä nyt ollut. Aurajuustoperunat ovat maukkaita ilmankin sipulia ja tomaattia, mutta ei niidenkään käyttö pahitteeksi ole, jos niitä löytyy. Valion ohjeessa on kypsentämisvaihtoehdot sekä liedellä että uunissa/grillissä, joista itse olen valinnut mieluiten uunin. Ohjeessa käytetään folionyyttejä, mutta itse käytän uunissa mieluummin uunivuokaa.

Nyt minulla oli keitettyjä perunoita tähteinä kolme kappaletta, joista tuli aurajuustoperunoita noin kaksi annosta. Jos perunoita olisi ollut enemmän, olisin voinut tehdä isommankin annoksen.

Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 2 annosta
n. 3 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 200-250 g)
suolaa ja mustapippuria
40 g Aura-juustoa (tai 1/4 pussia valmista Aura-murua)
3/4 dl kuohukermaa (75 g)
Leikkaa perunat kuutioiksi. Levitä perunakuutiot voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Murustele päälle Aura-juusto. Kaada päälle kerma. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 25 minuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Hyvää sekä sellaisenaan että lisäkkeenä lihalle, kanalle tai kalalle. Sopii myös uudelleenlämmitettäväksi.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 4 annosta
n. 6 keitettyä perunaa ilma kuoria (n. 400-500 g)
suolaa ja mustapippuria
80 g Aura-juustoa (tai ½ pussia Aura-murua)
1 ½ dl kuohukermaa (150 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 6 annosta
n. 9 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 600-750 g)
120 g Aura-juustoa (tai 3/4 pussia Aura-murua)
2 1/4 dl kuohukermaa (225 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 8 annosta
n. 12 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 800 g – 1 kg)
suolaa ja mustapippuria
150-160 g Aura-juustoa (tai 1 pussi Aura-murua)
3 dl kuohukermaa (300 g)
Ohje kuten edellä.

Kolme tähteeksi jäänyttä keitettyä perunaa.

Valmiit aurajuustoperunat paiston jälkeen.

Aurajuustoperunoiden kanssa söin persimonsalaattia ja mikrossa lämmitettyä nyhtöpossua pakkasesta. Salaatti oli valmista valmiiksi pestyä salaattisekoitusta, johon lisäsin pilkottua persimonia. Nyhtöpossu oli pakastettu tästä erästä: https://ruokaideat.com/2019/10/13/savustettua-nyhtopossua-ja-uunijuureksia/

Muita perunaan liittyviä postauksia:

Puurorieskat – helpot rieskat kaurapuuron jämistä ilman hiivaa

Näitä rieskoja voi kutsua monella eri nimellä: kaurarieskat, puurorieskat, kaurapuurorieskat, jämärieskat, tähderieskat, hävikkirieskat, ylijäämärieskat, jäterieskat. Maun puolesta kuvaavin nimi on kaurarieskat, koska kauralta nämä maistuvat. Kaurapuurorieskat taas kuvaa parhaiten pääraaka-ainetta, joka on ylijäänyt kaurapuuro, mutta puurorieskat on lyhempänä kätevämpi nimi. Joka tapauksessa, nämä rieskat on mielestäni aivan mainio tapa käyttää kaurapuuron tähteet helposti ja nopeasti. Ja vaikka kaurapuuron jämät puuttuisivatkin, nämä hiivattomat rieskat on silti helppo ja nopea tehdä, jos tekee ensin kaurapuuron mikrossa, mihin menee kolme minuuttia.

Kaurapuurorieskat 2 kpl (ohjeen puolittamalla tulee yksi kaurapuurorieska, tuplaamalla taas tulee 4 kaurapuurorieskaa, jolloin tarvitaan kaksi peltiä, ja triplaamalla tulee 6 kaurapuurorieskaa, jolloin tarvitaan kolme peltiä)
2 dl kaurapuuroa (n. 200 g)
3 dl vehnäjauhoja (195 g)
½ tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1-2 rkl voita sulatettuna
1-1½ dl täysmaitoa
1 kananmuna
Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauhot, suola ja leivinjauhe. Sekoita kananmuna yhteen desilitraan maitoa esim. haarukalla tai kierrevispilällä. Sekoita keskenään kananmuna-maitoseos, kaurapuuro ja voisula. Sekoita keskenään puuroseos ja vehnäjauho-suola-leivinjauheseos. Jos kaikki jauhot eivät kastu, sekoita mukaan vielä vähän lisää maitoa. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, mutta älä vaivaa sitkoa.
Levitä taikina kahdeksi pyöreähköksi rieskaksi leivinpaperoidulle tai voidellulle uunipellille. Pistele rieskoihin haarukalla reikiä. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes rieskat ovat saaneet väriä pintaan. Hyvää sekä lämpimänä että kylmänä. Sopii myös pakastettavaksi, joten voi tehdä kerralla isomman määrän ja pakastaa ylimääräiset myöhempää käyttöä varten.
Vinkkejä:
* Jos kokeilet tätä reseptiä muusta puurosta kuin kaurapuurosta, käytä puuroa sama määrä, ja säädä maidon määrä sellaiseksi, että kaikki jauhot kostuvat ja taikina on lusikoitavaa ja lusikalla levitettävää.
* Jos puuroa ei ole tähteenä, tähän rieskamäärään tarvittavan puuromäärän voi tehdä helposti mikrossa kolmessa minuutissa. Sekoita korkeareunaisessa syvässä lautasessa 2/3 dl kaurahiutaleita (n. 25 g), 1 1/3 dl täysmaitoa (130 g – tai sama määrä vettä, mutta maidolla mausta tulee parempi) ja ripaus suolaa. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 3 minuuttia. Jos kuohuu yli, keskeytä kuumentaminen, sekoita ja jatka kuumentamista, kunnes on 3 minuuttia kuumennettu yhteensä tai puuro valmista. Rieskaa varten puuron voi jättää vähän löysäksikin, sillä se kiinteytyy jäähtyessään. Sekoita tasaiseksi, ja anna jäähtyä vähintään sen aikaa kun teet muut vaiheet.
* Samasta taikinasta voi tehdä halutessa monta pienempää rieskaa. Silloin paistoaika voi olla eri: ota uunista ulos, kun pinnassa on väriä.

Maku näissä kaurapuurorieskoissa on mukavan kaurainen, paahteinen ja pehmeä. Myös rakenne on sopivan pehmeä. Siksi kaikista kokeilemistani kaurarieskan resepteistä tämä on suosikkini. Joskus olen saanut aikaiseksi turhan paljon hammastyötä vaativia kaurarieskoja, joita lapset ovat moittineet liian koviksi. Sellaisia rieskoja on tullut ainakin Valion ”Rapea kaurarieska” -ohjeella sekä Ylen ”Kaurarieska (9 kpl)” -ohjeella. Jälkimmäisessä kuitenkin maku oli oikein hyvä, ensin mainitussa minun makuuni liian hapan (koska kaikki neste on kermaviiliä). Kaurahiutaleista tehty ryynirieska sen sijaan oli oikein hyvää ja pehmeää, mutta hitaampi tehdä. Tämän nopean kaurapuurorieskan resepti on alun perin täältä: https://www.arla.fi/reseptit/rieska/

Nämä kaurarieskat tehdään leivinjauheella ilman hiivaa eikä näitä siten tarvitse kohottaa. Jos haluaa mieluummin tehdä hiivalla kohotetut vähemmän nopeat rieskat kaurapuurosta tai muusta puurosta, sellainen resepti löytyy täältä: https://anna.fi/reseptit/kaurarieskat Kyseinen resepti on myös kananmunaton.

Tein nämä kaurapuurorieskat samalla reseptillä kuin minkä olen aiemmin kirjoittanut postaukseeni Ruokaa tähteistä: ylijäänyt puuro. Kyseisestä kirjoituksesta löytyviä reseptejä ovat puurorieskan lisäksi puuropannukakku, puuroletut, puurosämpylät ja gluteenittomat puurosämpylät. Ne eivät toki ole ainoat tavat uusiokäyttää puuron jämät, vaan kirjoituksesta löytyy linkkejä moniin muihinkin puuronjämäresepteihin, kuten suklaapuuro ja mustikkapuuro.

Käytin muuten tähän tänään 12.1.2020 kananmunan, jonka parasta ennen oli 27.12.2019. Munia oli säilytetty koko ajan huoneenlämmössä. Upotin munan lasilliseen vettä. Koska se upposi, totesin sen olevan vielä käyttökelpoinen ja käytin sen. Jos se olisi kellunut, olisin heittänyt menemään. Kokemukseni mukaan kananmunat joskus ovat kelpoja vielä viikkoja parasta ennen -päiväyksen jälkeen, mutta eivät aina.

Kulhossa vehnäjauhoja, suolaa ja leivinjauhetta.

Kananmuna ja maito sekoitettu keskenään.

Taikina jaettuna leivinpaperille kahdeksi kasaksi.

Kasat levitettyinä kahdeksi pyöreähköksi rieskaksi, jotka pistelin haarukalla.

Valmista rieskaa nakkikeiton jämien kanssa. Nakkikeitosta oli jäljellä lähinnä pitkää lientä.

Alla linkkejä muihin resepteihin, joissa käytetään kaurahiutaleita.

Alla linkkejä muihin rieskaresepteihin.

Neljän viljan ryynirieska – peltirieska neljän viljan hiutaleista ilman hiivaa ja leivinjauhetta
Rieska sekalaisista tähteistä (kaurapuuro, keitetty riisi, perunamuusi ja keitetyt perunat)
Kaksi pellillistä perunarieskaa perunamuusin tähteistä
Riisirieska keitetyn riisin tähteistä

Kotitekoinen kalaliemi

Kalaliemen keittäminen itse kalan perkeistä on helppoa. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain kalan perkeitä, vettä ja aikaa. Suolakin parantaa makua, mutta ei ole pakollinen. Kalaliemeen voi lisätä maun vuoksi muitakin aineksia, mutta itse en muita makuja kalaliemeen kaipaa. Jos haluaa korvata kalaliemikuution itse tehdyllä kalaliemellä, on hyvä tietää, että kaupan kalaliemikuutio vastaa yleensä puolta litraa kalalientä ja sisältää 1 tl suolaa. Itse tehty kalaliemi sisältää yleensä sen verran suolaa kuin siihen itse laittaa.

Kalaliemeen voi käyttää ruuanlaitosta jääneitä kalojen päitä, ruotoja, nahkoja ja häntiä. Kidukset ja silmät kannattaa poistaa ennen liemeksi keittämistä, koska niistä voi tulla liemeen epämiellyttävää makua. Kalaliemeen voi käyttää niin raakoja kuin kertaalleen kypsennettyjä perkeitä, lukuun ottamatta keitettyjä perkeitä, koska ne ovat jo makunsa antaneet edelliseen liemeensä. Kalan perkeitä voi säilyttää pakastimessa kalaliemen keittämistä varten 1-2 kuukautta, ja kalaliemeen voi sekoittaa eri kalalajien perkeitä. Myös kaupasta ostetun kokonaisen savukalan kuten savusiian pää, nahkat, ruodot ja hännät käyvät kalaliemeen.

Itse tehty kalaliemi resepti
kalojen perkeitä: päitä, ruotoja, häntiä, nahkoja – voi olla raakoja tai kertaalleen kypsennettyjä paitsi ei keitettyjä, voi myös yhdistää raakoja ja kypsennettyjä ja eri kalalajeja
kylmää vettä niin, että ainekset peittyvät
suolaa n. ½ tl per litra (voi halutessa jättää pois)
(halutessa muita aineksia makua antamaan, esim. yhtä tai useampaa näistä: laakerin lehtiä, valkopippureita, mustapippureita, loraus valkoviiniä tai siideriä, yrttejä tai niiden varsia, sipulia, porkkanaa, selleriä, palsternakkaa)
Poista kidukset ja silmät, jos on. Laita kalan perkeet kattilaan. Lisää kylmää vettä (ja halutessa loraus valkoviiniä tai siideriä) sen verran, että ainekset peittyvät. Veden määrä kannattaa mitata tai punnita, jos lisää suolaa. Kiehauta. Kuori vaahtoa pois lusikalla tai kauhalla sitä mukaa kuin sitä muodostuu. Kun vaahtoa ei enää muodostu, käännä keittolevyn säätö pienimmälle ei-nollalle. Tässä vaiheessa voi lisätä muita kiinteitä aineksia makua antamaan, jos haluaa. Peitä kannella. Keitä 20-30 minuuttia.
Siivilöi liemi kaatamalla tiheän siivilän läpi. Siivilään jääneet voi heittää pois, paitsi mahdolliset kalan lihat kannattaa ottaa talteen. Siivilän läpi mennyt kalaliemi on valmista käytettäväksi. Se on yleensä sopivan vahvuista kalalientä sellaisenaan ilman laimentamista. Suolaa voi halutessa lisätä maun mukaan. Ylimääräiset kalaliemet voi tarvittaessa pakastaa.

Alla linkkejä postauksiin, joissa käytin itse tehtyä kalalientä.

Vastaavalla tavalla tehdään myös kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi.

Kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi

Lihaliemen tai kanaliemen tekeminen itse on helppoa. Yksinkertaisimmillaan riittää, että on luita, vettä ja aikaa. Suolakin on kiva, mutta ei pakollinen. Muitakin aineksia voi lisätä, mutta itse yleensä en lisää muita aineksia, koska en niiden makuja liemeeni kaipaa. Pelkistä luista tulee umamin makuinen liemi, joka sopii mielestäni yleisliemeksi mihin tahansa ruokaan, mihin kaivataan lihalientä tai kanalientä. Mitä enemmän luissa on kiinni lihaa, sitä enemmän liemeen tulee sen lihan ominaismakua. Jos korvaa kaupasta ostettuja liemikuutioita itse tehdyllä liemellä, on hyvä tietää, että kaupan yksi liemikuutio vastaa puolta litraa lientä, ja suolaa siitä tulee 1 tl. Itse tehty lihaliemi tai kanaliemi sisältää yleensä sen verran suolaa kuin siihen itse laittaa.

Kotitekoisia lihaliemiä ja kanaliemiä tulee myös ruuanlaiton sivutuotteena. Kun keitetään luullista tai paljon nahkaa/sidekudosta sisältävää lihaa, jäljelle jäänyt liemi on hyvää liha- tai kanalientä joko ihan sellaisenaan tai sitten vedellä laimennettuna. Itse yleensä pakastan lihojen tai kanojen keitinliemet, jos niille ei ole käyttöä lähipäivinä. Tällä hetkellä pakastimessani on naudan kielen keitinlientä. Sitä käytän lihaliemenä keitoissa suhteessa 200 grammaa naudan kielen keitinlientä + 800 grammaa vettä (+ suolaa maun mukaan) = 1 litra lihalientä.

Myös lihan ja kanan paistoliemet pakastan, jos en ehdi käyttää niitä lähipäivinä. Paistoliemiä yleensä käytän liha- tai kanalieminä suhteessa 1 rkl paistolientä + 1 litra vettä = 1 litra liha- tai kanalientä. Lopussa lisään suolaa maun mukaan.

Silloin kun varta vasten alan keittää lihalientä tai kanalientä, teen sen yleensä jämistä. Kun ruuanlaitosta jää naudan, sian, broilerin, kanan, kalkkunan tai ankan luita, keitän ne liemeksi joko tuoreeltaan tai sitten pakastan luut myöhempää liemenkeittelyä varten. Pakastan liemiä varten lisäksi muita ruuanlaitosta jääneitä eläinperäisiä syömättömiä osia, kuten nahkoja, sidekudoksia, kalvoja, ”läskireunuksia” ja parmesaanin kantoja. Niistä kaikista tulee liemeen umamia, ja lihaperäisistä osista lisäksi kyseisen lihan makua. Liemeen käyvät niin raa’at kuin kertaalleen kypsennetyt jämät. Alla tapa, jolla yleensä keitän liha- tai kanaliemet.

Kotitekoinen lihaliemi tai kanaliemi
luullista lihaa/lintua tai luita yhdestä tai useammasta näistä eläimistä: nauta, sika, broileri, kana, kalkkuna, ankka (voivat olla yhdistelmä raakoja, pakastettuja, kypsennettyjä jämiä, voi sekoittaa montaa sorttia ja useampaa eri eläinlajia)
lisäksi muita lihasta tai linnusta jääneitä syömättömiä/sitkeitä osia, jos on
lisäksi parmesaanin kantoja, jos on
vettä niin, että kaikki peittyvät (kannattaa mitata veden määrä)
suolaa ½ tl per litra (voi jättää pois jos tavoitteena on suolaton lihaliemi tai kanaliemi)
Laita kattilaan kiinteät ainekset. Peitä kylmällä vedellä. Kiehauta. Kuori vaahtoa pois sitä mukaa kuin sitä ilmestyy (vaahto siis nostetaan pois esim. lusikalla tai kauhalla). Kun vaahtoa ei enää muodostu, käännä levyn säätö matalimmalle ei-nollalle. Peitä kannella, ja jätä hautumaan tuntikausiksi. Raaoista luista tulee yleensä jo yhdessä tunnissa maukas liemi. Raaoissa kuitenkin on mukana yleensä lihaa, jolloin kannattaa keittää, kunnes liha on mureaa.
Kertaalleen kypsennettyjä luita kannattaa keittää vähintään 2 tuntia, mutta voi keittää jopa koko vuorokaudenkin. Itse pyrin yleensä keittämään vähintään 5 tuntia.
Lopussa siivilöi liemi kaatamalla se tiheän siivilän läpi. Luut voi heittää pois, niitä ei enää tähän tarvita. Lihat kannattaa perata talteen jos niitä on, mutta muut kiinteät osat voi heittää pois.
Liemen sanotaan säilyvän jääkaapissa 5 vuorokautta. Pitempää säilytystä varten kannattaa pakastaa. Liemen voi pakastaa, vaikka siihen olisikin käytetty kertaalleen pakastettuja aineksia, jotka on siivilöity pois.
Jos liemi on keitetty kertaalleen kypsennetyistä luista, liemi on yleensä sellaisenaan sopivan vahvuista kaikkeen, mihin tarvitaan liha- tai kanalientä. Raaoista aineksista tehtyä lientä voi olla tarpeen laimentaa vedellä ennen käyttöä. Asia selviää parhaiten maistamalla. Itselleni pääsääntö on, että jos liemessä on jo keitetty raakaa lihaa/lintua, en lisää siihen liemeen lisää raakaa lihaa/lintua ilman laimentamista, koska lopputuloksesta tulisi yleensä liian vahvaa (liian umamipitoista).
Lientä voi halutessa keittää kokoon ennen säilyttämistä. Se tehdään yksinkertaisesti keittämällä lientä kovalla lämmöllä ilman kantta, kunnes lientä on jäljellä selvästi vähemmän. Laimentamissuhteen määrittämiseksi on hyödyllistä mitata tai punnita liemen tilavuus ennen ja jälkeen kokoonkeittämisen ja kirjoittaa se ylös. Jos liemi hyytelöityy jääkaapissa sellaiseksi tiukaksi hyytelöksi, joka säilyttäisi muotonsa vaikka sitä heittelisi seinille ja takaisin, sellaista lientä yleensä käytän suhteessa 1 rkl hyytelölientä + 1 litra vettä (+ suolaa maun mukaan) = 1 litra lihalientä tai kanalientä.
Liemeen voi halutessa lisätä muitakin aineksia, esimerkiksi: loraus viiniä/siideriä, kokonaisia pippureita, laakerin lehti(ä), porkkanaa, sipulia, selleriä, palsternakkaa, yrttien varsia. Jos niitä haluaa käyttää, ne kannattaa lisätä vasta vaahdon kuorimisen jälkeen, koska niiden läsnäolo vaikeuttaa vaahdon kuorimista. Mutta itse tosiaan en niiden makuja liemeen kaipaa, vaan mielestäni liemi on hyvää (umamimakuista) jo pelkästään eläinperäisistä aineksista ja vedestä tehtynä, joskin suolakin parantaa makua.

Possun/sian luut yhdistän yleensä naudan luihin tai muihin naudan osiin. Se on makuasia, mutta possun luista tulee liemeen omanlaisensa voimakas maku, jonka itse mieluusti peitän joko naudan maulla tai voimakkailla mausteilla.

Liemeen voi käyttää muidenkin eläinten luita kuin mitä olen tässä kirjoituksessa maininnut. Kuitenkin olen huomannut, että lampaan, poron ja hirven luista tulee liemeen jo pienilläkin osuuksilla voimakas ominaismaku, josta itse en oikein pidä. Siksi en niiden luiden käyttöä yleiskäyttöiseen liemeen suosittele, mutta niitäkin voi käyttää, jos tykkää.

Alla on resepti lihattomalle umamimakuiselle liemelle, jonka umamisuus tulee parmesaanin kannoista. Jos käyttää parmesaania, parmesaanista jäävät kovat kannat on helppo säilyttää pakastimessa liemen keittämistä varten.

Lihaton liemi, kasvisliemi, kasvissyöjän liemi
parmesaanin kantoja
vettä niin, että peittyvät
Laita kattilaan parmesaanin kantoja ja sen verran kylmää vettä, että ainekset peittyvät. Kiehauta. Kuori vaahto pois, jos sitä muodostuu. Käännä levyn säätö pienimmälle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Keitä 1-2 tuntia tai vaikka koko päivä, sitten siivilöi liemi. Käytä kasvisliemenä sellaisenaan. Tarvittaessa säilytä pakastimessa. Liemen voi pakastaa, vaikka siihen olisikin käytetty pakastettuja parmesaanin kantoja.
Liemeen voi halutessa lisätä muitakin aineksia, esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: valkoviiniä/siideriä, kokonaisia pippureita, sipulia, valkosipulia, porkkanaa, selleriä, laakerin lehtiä, yrttejä tai niiden varsia, sieniä tai niiden jalkoja, kasvisten kuoria. Mutta riittävä umamimaku tulee jo pelkästään parmesaanin kannoistakin.

Alla linkit aiempiin liemipostauksiini.

Alla ruokia, joissa olen käyttänyt itse tehtyä lientä.

Vastaavalla tavalla tehdään myös kotitekoinen kalaliemi.

Yksinkertainen nakkikeitto

Tänään teki mieli tehdä simppeli nakkikeitto. Tein sen tavallisella reseptilläni, joka on alla.

Nakkikeitto
1 litra hyvää liha- tai kanalientä tms.
250 g nakkeja
400 g kuorittuja perunoita (n. 5-8 riippuen perunoiden koosta)
2 porkkanaa
1 laakerin lehti
suolaa maun mukaan (nyt tuli 1 3/4 tl, tosin liemeni oli lähes suolatonta)
Pilko perunat kuutioiksi. Laita kattilaan perunakuutiot, laakerin lehti ja kylmä liemi. Kiehauta. Sillä aikaa kuori porkkanat, pilko nekin kuutioiksi. Lisää ne liemeen, kun ne on pilkottu. Kun liemi on kiehahtanut, keitä 10-15 minuuttia, kunnes perunat ja porkkanat ovat kypsiä. Pilko nakit ja lisää ne liemeen. Kiehauta, ja lisää suolaa maun mukaan. Tarkista maku.

Yleensä olen käyttänyt nakkina Snellmanin All Natural lisäaineettomia nakkeja. Nyt niitä ei kaupasta löytynyt, joten nakiksi tuli Snellmanin Kunnon nakkimakkara -nimisiä nakkeja. Tässä simppelissä keitossa huomasin nyt selvästi, että tämä Kunnon nakkimakkara ei ole yhtä hyvän makuista kuin All Natural. Ei tämäkään nakki pahaa ole, mutta se All Natural nakki on jostakin syystä paljon paremman makuista. Sitten kun niitä taas kaupasta löytyy, hamstraan niitä taas pakkaseen.

Liemenä käytin nyt itse tehtyä ankkalientä, kun sitä sattui olemaan jääkaapissa viime viikonlopun ankan jämistä tehtynä. Tässä ruuassa kuitenkaan ei erota lopputuloksesta, mikä liemi on kyseessä, vaan liemi maistuu tunnistettavasti nakkikeiton liemeltä. Niinpä nakkikeitto ei ole niin tarkka siitä, mikä liemi siinä on, kunhan on vain joku umamipitoinen liemi. Nakkikeiton liemen maku yleensä paranee vielä, kun se seisoo yön yli jääkaapissa.

Alla on linkkejä muihin tästä blogista löytyviin keittoresepteihin.