Rieskat ylijääneestä spagetista

Tein kolme päivää sitten tomaattista linssikastiketta ja spagettia. Spagetista oli nyt jäljellä vain jämät. Tällä kertaa teki mieli tehdä spagetin tähteistä rieskoja. Sovelsin niihin riisirieskan ja puurorieskan reseptejä ja niistä oppimiani asioita. Spagettirieskat onnistuivat oikein hyvin. Maistuu hyvältä, ja suutuntuma on pehmeä. Maistuu hyvältä vehnärieskalta, jossa on siellä täällä sattumina hyvänmakuisia spagetin paloja. Spagetin palaset maistuvat mielestäni näissä rieskoissa selvästi paremmalta kuin se tähteeksi jäänyt spagetti sellaisenaan, joten näitä spagettirieskoja kannattaa mielestäni ehdottomasti tehdä, jos on tarvetta hyödyntää ylimääräinen spagetti. Tähän käy esim. eilinen spagetti, toissapäiväinen tai kolme päivää sitten keitetty jääkaapissa säilytetty spagetti, mutta sitä vanhemmaksi mieluiten en päästä spagettia.

Spagettirieskat ylijäämä spagetista
2 dl keitettyä jäähtynyttä spagettia (painoi minulla nyt 156 g)
2 dl vehnäjauhoja (130 g)
2 dl täysmaitoa (200 g)
1 kananmuna
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 rkl sulatettua voita (n. 30 g)
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen.
Pilko spagetit pieniksi. Hyvä pyrkimys tässä on pilkkoa spagetit riisin kokoisiksi. Jos spagetit ovat jäähtyessä tarttuneet yhteen, niitä on hyvä myös vähän irrotella toisistaan.
Sekoita keskenään vehnäjauho, leivinjauhe ja suola.
Eri astiassa sekoita pilkottu spagetti maitoon. Riko kananmuna kuppiin, ja sekoita sen rakenne tasaiseksi haarukalla. Sekoita spagettiin kananmuna ja voisula. Lisää vehnäjauhoseos, ja sekoita tasaiseksi. Ylimääräistä sekoittamista kannattaa välttää, jottei muodostu sitkoa, joka tekisi rieskoista kovia. Sekoittaminen riittää heti, kun on tasaista.
Vuoraa leivinpelti leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kasoja leivinpaperoidulle pellille. Jätä leviämisvaraa, jos mahdollista. Taputtele rieskat mataliksi jauhojen avulla. Pistele rieskoihin reikiä (haarukalla).
Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla 15 minuuttia, tai kunnes pinnassa on ruskistumista. Voi nauttia heti tai säilyttää huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Sopii myös pakastettavaksi.
Vinkki: Tähän voi käyttää myös spagetin sijaan muuta ylijäänyttä pastaa, kunhan vain pilkkoo hienoksi. Nyt käytin tähän vaaleaa spagettia, mutta tähän sopisi myös täysjyväspagetti.

Spagettisilppu ja maito sekoitettuina. Tiskiä säästääkseni tein tämän samassa kattilassa, jossa spagetin jämät oleilivat.

Kananmuna sekoitettuna tasaiseksi haarukalla.

Taikinakasoja leivinpaperoidulla pellillä. Periaatteessa voisi paistaa jo tällaisenakin, jolloin ei ehkä tulisi yhtä matalia.

Valmiit rieskat 15 minuutin paistamisen jälkeen.

Nämä rieskat maistuivat hyvältä sekä tuoreeltaan lämpiminä että tunteja myöhemmin huoneenlämpöisinä. Rakenne oli sekä tuoreeltaan että jäähtyneenä pehmeä, paitsi tummuneissa reunoissa oli vähän rapeutta. Lämpiminä näissä maistui spagetti, mutta parempi spagetin maku kuin spagetissa sellaisenaan. Huoneenlämpöisiksi jäähtyneissä spagettirieskoissa en enää huomannut spagetin makua.

Spagetti maistui paremmalta rieskoissa kuin sellaisenaan todennäköisesti samasta syystä, miksi moni muukin tähde maistuu paremmalta rieskassa kuin sellaisenaan. Raa’an vehnäjauhon sisältämät amylaasientsyymit luultavasti rikkovat kypsennettyä tärkkelystä sokereiksi. Mausta päätellen sama asia tapahtuu myös esimerkiksi perunarieskassa, puurorieskassa ja riisirieskassa, ja juuri siksi epäilen niiden olevan niin hyvänmakuisia.

Nämä spagettirieskat oli alun perin tarkoitus tehdä samalla reseptillä kuin aiemmin tekemäni riisirieska keitetyn riisin tähteistä, mutta riisin sijaan spagettia. Kyseistä blogipostaustani katsoessani kuitenkin näin siinä parantamisen varaa: kuvan perusteella leivinjauhetta voisi laittaa enemmän, ja tekstin perusteella suolaa riittäisi vähemmänkin. Niinpä katsoin leivinjauheen ja suolat määrät hyväksihavaitsemastani puurorieskan reseptistä. Muutokset olivat onnistuneita, ja aion tehdä samat muutokset myös sitten, kun seuraavan kerran teen riisin jämistä rieskaa.

Yleensä ottaen, silloin kun teen rieskoja, jotkut rieskoista paistan uunin ylimmällä tasolla, jotkut keskitasolla. Olen rieskan teosta oppinut kokemuksen perusteella tämän: Jos pelti on täynnä tai melkein täynnä, paistan ylimmällä tasolla. Jos taas pellillä on ylimääräistä tilaa tehdä vaikka enemmänkin rieskoja, paistan keskitasolla. Jos kuitenkin pelti on täynnä, mutta koko rieskapellillinen sisältää kaksi kananmunaa yhden sijaan, paistan keskitasolla.

Tätä tämänkertaista spagettirieskan reseptiä voisin jatkossa viilata sen verran, että tekisin taikinasta hiukkasen pienemmän. Tätä taikinamäärää oli vaikea saada mahtumaan pikkurieskoina yhdelle pellille, ja kuten kuvasta näkyy, osa levisikin yhteen. Helpommin yhdelle pellille mahtuva määrä pikkurieskoina voisi olla 1½ dl spagettia + 1½ dl vehnäjauhoja + 1½ dl täysmaitoa + 3/4 tl leivinjauhetta + 3/4 tl suolaa + 1 kananmuna + 1½ rkl sulatettua voita. Kananmunan maun on mahdollista tulla silloin huomattavammaksi, mutta tuskin häiritsevässä määrin. Toinen kelpo vaihtoehto voisi olla tehdä pienet spagettirieskat suosiolla kahdelle pellille, jolloin sopiva taikinamäärä voisi olla 3 dl spagettia + 3 dl vehnäjauhoja + 1½ tl leivinjauhetta + 1½ tl suolaa + 1 kananmuna + 3 rkl sulatettua voita.

Muita tapoja hyödyntää tähteeksi jäänyt spagetti tai muu pasta on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta. Siellä on reseptejä ja linkkejä, kuten esimerkiksi paistettu spagetti kiinalaiseen tapaan.

Muita rieskoja:

Perunalimppu muusista

Makeaa rukiista ja pehmeää leipää perunamuusista.

Minulla oli vielä tähteenä perunamuusia, jota olin tehnyt ison määrän hirvipullien kanssa syötäväksi. Senkertaisen perunamuusin jämistä olin tehnyt jo perunapannukakkua savusiikatäytteellä, duchesse-perunoita ja talonpojan munakasta. Nyt teki mieli tehdä perinteistä makeaa rukiista perunalimppua. Aiemmin en ollut tehnyt perunalimppua ylijääneestä perunamuusista, enkä ollut löytänyt Googlella perunamuusista tehtävän rukiisen perunalimpun ohjetta. Päätin vain sitten googlata tavallisen perunalimpun ohjeen ja vain korvata siinä olevat perunat perunamuusilla. Onnistui oikein hyvin. Tuli kaksi pehmeää perunalimppua, jotka maistuvat rukiisilta, siirappisen makeilta ja siltä, mitä maistan Uotilan perunalimpussa. Uotilan perunalimppu onkin minulla juuri se tavoite, jonka makuun pyrin, kun teen perunalimppua itse. Tällä reseptillä tosin perunalimpusta tuli makeamman makuista kuin siitä Uotilan perunalimpusta, joten vähemmän makeasta pitävät voivat ehkä haluta vähän vähentää siirappimäärää.

Perunalimppu perunamuusista (2 kpl)
200 g perunamuusia (n. 2 dl)
5 dl piimää (500 g)
50 g hiivaa
1 rkl suolaa
1 dl tummaa siirappia (140 g)
8 dl ruisjauhoja (440 g)
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
50 g voita sulatettuna
Voiteluun:
½ dl tummaa siirappia (70 g)
½ dl vettä (50 g)
Sekoita keskenään piimä ja perunamuusi (esim. kierrevispilällä). Lämmitä seos kädenlämpöiseksi (esim. kattilassa hellan levyllä). Liuota hiiva kädenlämpöiseen seokseen. Sekoita mukaan suola ja siirappi.
Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot (käsin). Alusta taikinaan vehnäjauhot ja lopuksi voisula. Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia, tai kunnes taikina on selvästi kohonnut.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Leivo kohonneesta taikinasta leivinpaperin päälle kaksi pyöreähköä limppua (tässä vaiheessa taikina oli sellaista, että sen muotoiluun en tarvinnut jauhoja avuksi). Anna limppujen kohota pellillä puoli tuntia.
Leikkaa kohonneisiin limppuihin ristiviillot. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45-50 minuuttia. Sekoita keskenään vesi ja siirappi, ja voitele juuri uunista otetut limput vesi-siirappiseoksella. Anna jäähtyä peittämättä.

Ylläoleva resepti perustuu tähän Valion perunalimppuohjeeseen: https://www.valio.fi/reseptit/perunalimppu/ Ohjeessa olleet 3 keskikokoista perunaa korvasin 200 grammalla perunamuusia, koska 3 keskikokoista keitettyä perunaa painavat keskimäärin 180 grammaa, ja koska perunamuusissa on muutakin kuin perunaa, heitin arvioksi, että 200 grammaa perunamuusia voisi sisältää 3 perunaa. Valion ohjeessa oli myös ruissihtijauhoja, joita minulla ei ollut, joten korvasin ne tavallisilla ruisjauhoilla. Tavalliset ruisjauhot siis ovat täysjyväruisjauhoja ja ruissihtijauhot ei-täysjyvää. Lopputuloksen maun ja rakenteen perusteella korvaukset olivat toimivia.

Olen tehnyt aiemminkin itse perunalimppua, mutta silloin varta vasten keitetyistä perunoista: https://ruokaideat.com/2019/05/13/amerikkalaista-jauhelihakeittoa-ja-suomalaista-perunalimppua/ Sillä ohjeella en halunnut tehdä perunalimppua uudestaan, koska mielestäni perunalimpun kuuluu maistua makeammalta kuin mitä sillä ohjeella tuli. Tänään tekemästäni perunalimpusta tuli juuri niin makeaa kuin perunalimpun mielestäni kuuluu ollakin, joten tämänpäiväisellä ohjeella mieluiten teen jatkossakin.

Tämän päiväinen perunalimppu on maultaan samankaltainen kuin tämä piimälimppu: https://ruokaideat.com/2019/08/02/piimalimppua-jonka-taikinassa-tahteeksi-jaaneet-keitetyt-perunat/ Eroina on, että tämänpäiväinen perunalimppu maistuu makeammalta ja rukiisemmalta kuin tuo piimälimppu. Piimälimpussa taas maistuu mausteet (pomeranssinkuori, kumina, anis, fenkoli), joita tässä perunalimpussa ei ole. Molemmat ovat suutuntumaltaan pehmeitä limppuja.

Tämänkertainen perunalimppu on myös samankaltaista maultaan kuin nämä tummat saaristolaissämpylät: https://ruokaideat.com/2019/11/08/tummat-saaristolaissampylat-siirappisen-maltaiset-rouheiset-ruissampylat-ilman-piimaa-puolukkaa-ja-leseita/ Eroina on, että saaristolaissämpylöissä maistuu maltaat ja ne ovat rouheisempia. Perunalimppu on ehkä saaristolaissämpylöitä makeampi, mutta makeusero ei ole suuri.

Limput ristiviillettyinä. Ristiviilloista ei tullut kovin kauniita, joten seuraavalla kerralla voisin tehdä mieluummin pari samansuuntaista viiltoa.

Siirappivedellä voidellut valmiit limput.

Muita tapoja uusiokäyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi.

Rievä – maukas vanhanajan ohraleipä

Myllyn Paras Ohrajauho -pussin kyljessä ollut rievän ohje herätti kiinnostukseni, joten päätin kokeilla. Tuli hyvä tutun makuinen perinteinen ohraleipä. Ohrarievä maistuu hyvällä tavalla eriltä kuin tavallinen vehnäleipä. Ohrajauho antaa oman hyvän makunsa, joka mielestäni maistuu tässä erilaisena kuin ohrapuurossa ja ohrarieskassa. Hiivalla kohotettu ohrainen leipä on myös mukavan pehmeää, toisin kuin ohrarieskayritelmäni, joihin olen ohrajauhoa tähän mennessä eniten käyttänyt. Päivitys 19.2.2020: Nyt olen onnistunut tekemään pehmeitä ja hyvänmakuisia ohrarieskoja.

Rievä (3 kpl)
5 dl täysmaitoa (500 g) – alkuperäisessä reseptissä ”vettä (tai maitoa)”
2 pussia kuivahiivaa (tai 50 g tuorehiivaa)
2 tl suolaa
5 dl ohrajauhoja (300 g)
5 dl vehnäjauhoja (300 g)
Lämmitä maito 42-asteiseksi (tai 37-asteiseksi, jos käytät tuorehiivaa). Sekoita lämmitettyyn maitoon kuivahiiva (tai tuorehiiva). Lisää suola ja ohrajauho. Sekoita kierrevispilällä tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot koko ajan käsillä sekoittaen. Sekoita tasaiseksi. Taikina jää löysäksi ja tarttuu paljon käsiin. Astian reunoista irtoava taikina kuitenkin tarkoittaa ohraleivän tapauksessa, että jauhoja on tarpeeksi. Jätä taikina kohoamaan peitettynä kaksinkertaiseksi (noin puoli tuntia).
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Jaa kohonnut taikina kolmeen osaan, ja nosta osat leivinpaperoidulle pellille. Ripottele taikinakasojen päälle vehnäjauhoja, ja madalla kasat käsillä matalahkoiksi leiviksi. Tasoita reunat pyöreähköiksi. Jauhoja voi tarvittaessa ripotella lisää. Anna leipien kohota pellillä kaksinkertaisiksi (n. 15 min). Pistele leivät haarukalla. Paista leivät 250-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. Peitä valmiit leivät liinalla, jos haluat leipiin pehmeän pinnan.

Ohrajauhopussin kyljessä oleva alkuperäinen ohje.

Taikinakasat madallettuna leiviksi jauhojen avulla. Jauhoja riittäisi vähempikin määrä.

Matalahkoiksi taputellut leivät sivusta kuvattuna.

Valmiit leivät ravisteltuina pois ylimääräisistä jauhoista ja siirrettynä liinaan, johon ne käärin.

Rievä siivutettuna. Kantapaloista tapeltiin.

Muita hyviä leipäreseptejä:

Perunarieska perunavellistä

Tein kolme päivää sitten perunavelliä. Sen tähteitä oli jäljellä kattilassa vähän reilut 2 desilitraa. Olen tehnyt usein perunarieskaa perunamuusista (pellillinen tai pienet rieskat), mutta nyt kokeilin tehdä samanlaista rieskaa perunavellistä. Sekoitin perunavellin loppuihin 2/3 tl suolaa, 1 kananmunan ja 2 dl vehnäjauhoja. Levitin taikinan lusikalla leivinpaperoidulle pellille pyöreähköksi muodoksi, ja pistelin haarukalla. Paistoin 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia. Maku on sama kuin perunamuusista tehdyllä rieskalla, mutta taikina tuntui olevan vähemmän tarttuvaa ja helpommin lusikalla muotoon levitettävää. Yleensä jos teen pyöreitä perunarieskoja muusista, taputtelen pyöreään muotoon käsillä jauhoja apuna käyttäen, mutta nyt ei tarvinnutkaan sotkea käsiä ollenkaan, vaan riitti muotoon levittäminen lusikalla.

Perunarieska perunavellistä (1 isohko pyöreä rieska – voi tarvittaessa tehdä tupla-annoksen, jolloin tarvitaan kaksi peltiä)
reilu 2 dl perunavelliä (oli 220 g)
2/3 tl suolaa
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja (130 g)
Sekoita perunavelliin suola ja kananmuna kierrevispilällä. Sekoita lusikalla tai kaapimella joukkoon vehnäjauhot, sekoita taikina tasaiseksi. (Tässä vaiheessa lisäisin maitoa, jos kaikki vehnäjauhot eivät kostuisi. Lisäisin maitoa sen verran, että kaikki jauhot kostuvat, taikinan saa sekoitettua tasaiseksi ja taikina on lusikoitavaa.) Levitä taikina lusikalla leivinpaperin päälle pellille pyöreähköön ohuehkoon muotoon. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia tai kunnes pinnassa on ruskeita pilkkuja. Leikkaa paloiksi.

Kananmuna ja suola sekoitettuna kierrevispilällä perunavelliin.

Perunarieskan pala alapuoleltaan voideltuna.

Perunasämpylät – pehmeät sämpylät perunamuusista

Tänään oli kattilassa vielä jäljellä perunamuusin jämät. Olin syönyt sitä perunamuusia alun perin porsaan palapaistin kanssa. Ylijääneestä perunamuusista olin ensin tehnyt pannulla paistettua perunamuusia, sitten perunavelliä. Nyt perunamuusia oli jäljellä juuri sopiva määrä perunasämpylöiden tekemiseen, eli 3-4 desilitraa. Sämpylät ja leivonta ylipäätään kuuluvat suosikkijuttuihini, mitä ylijäämä perunamuusista voi tehdä. Perunamuusi tekee sämpylöistä ihanan pehmeitä, meheviä ja makoisia. Ylijäänyt perunamuusi antaa sämpylöille samanlaista makeutta kuin pellilliseen perunarieskaa, mutta sämpylät ovat toki hitaampia tehdä hiivalla kohottamisen takia. Perunamuusista tulee yleensäkin hyvää leipää johtuen perunasoseen makeus- ja mehevyysominaisuuksista, jotka toisaalta tekevät myös matalampaa ja löysempää leipää, mikä pätee myös näihin perunasämpylöihin. Mataluudesta ja löysyydestä huolimatta kuitenkin muusin jämät ovat näissä sämpylöissä se stara, joka tekee näistä sämpylöistä aivan erityisen spesiaalin hyviä. Tähteet usein vain jemmataan johonkin ruokaan, mutta näissä sämpylöissä se tähteeksi jäänyt perunamuusi ei ole mikään piilotettava ongelmajäte, vaan juuri se pointti. Nämä perunamuusista tehdyt sämpylät kuuluvatkin sekä suosikkisämpylöihini, suosikkiperunaruokiini että suosikkitapoihini uusiokäyttää ylimääräinen perunamuusi.

Perunasämpylät perunamuusista (n. 13 kpl)
3-4 dl perunamuusia (n. 300-400 g)
2 dl täysmaitoa (200 g)
pieni nokare voita (n. 5 g)
1 pussi kuivahiivaa (11 g)
3 rkl tummaa siirappia
1 tl suolaa
n. 5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 rkl sulatettua voita (n. 45 g)
Vispaa perunamuusin sekaan maito. Lämmitä seos 42-asteiseksi joko mikrossa tai kattilassa hellan levyllä miedolla lämmöllä. 42-asteinen on kuumempi kuin kädenlämpö, mutta ei sormiapolttava.
Lisää seokseen pieni nokare voita, ja sekoita. Sekoita joukkoon siirappi, suola ja kuivahiiva. Sekoita käsin joukkoon vehnäjauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon (tai kattilan) reunoista, mutta on vielä hyvin pehmeää. Sekoita käsin mukaan sulatettu voi sen lämpöisenä, että se ei polta sormia. Anna taikinan kohota kulhossaan peitettynä puolisen tuntia, kunnes on selvästi kohonnut.
Nostele taikinasta käsin tai lusikalla leivinpaperoiduille tai voidelluille uunipelleille sämpylää muistuttavia kasoja. Anna kohota pelleillä vartin verran.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. On hyvää sekä lämpimänä että kylmänä, sopii myös pakastettavaksi.
Vinkkejä:
* Kuivahiivan sijaan voi myös käyttää 25 g tuorehiivaa. Silloin lämmitä perunamuusiseos 37-asteiseksi eli kädenlämpöiseksi, ja murustele hiiva perunamuusiseokseen siinä vaiheessa, jossa oli aika lisätä kuivahiiva.
* Jos perunamuusia on 6-7 dl, voi tehdä tupla-annoksen ja pakastaa ylimääräiset sämpylät.
* Perunasämpylät voi tehdä myös muusijauheesta. Silloin voi tehdä esimerkiksi näin: Sekoita keskenään 3/4 dl muusijauhetta (esim. Mummon muusi) ja 3 dl kuumaa vettä tai maitoa. Anna tasaantua hetki. Sekoita mukaan nokare voita. Sekoita mukaan 2 dl täysmaitoa. Lämmitä tai jäähdytä 42-asteiseksi. Sitten jatka reseptin kappaleesta ”Lisää seokseen pieni nokare voita, ja sekoita. ” ja jatka ohjeen mukaan.

Perunasämpylöiden resepti on alun perin täältä: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/374473/Kuohkeat%20perunas%C3%A4mpyl%C3%A4t/

Näissä perunasämpylöissä on omalaatuinen maku ja suutuntuma. Perunasta tulee makeutta, mehevyyttä ja pehmeyttä. Siirappi antaa paistopintaan omaa makeuttaan myös. Nämä perunasämpylät syön usein halkaisematta, jolloin voitelen vain alapinnan. Kuitenkin nämä voi myös halkaista ja voidella sisäpinnat. Halkaistuina nämä ovat löysiä kuin letut, ja taipuvat otteesta samaan tapaan kuin letut. Löysyys tarkoittaa perunasämpylöiden kohdalla yleensä onnistuneita sämpylöitä, sillä juuri silloin perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat parhaiten esille.

Olen tehnyt samalla reseptillä perunasämpylöitä myös ylijääneestä joulun imelletystä perunalaatikosta. Silloin olen vain korvannut perunamuusin samalla määrällä perunalaatikkoa muuttamatta mitään muuta. Samalla lailla olen myös tehnyt pellillisen perunarieskaa korvaamalla perunamuusin perunalaatikolla.

Pieni nokare voita lisättynä lämmitettyyn perunamuusi-maitoseokseen.

Valmis taikina ennen kohoamista. Tiskiä säästääkseni tein taikinan samaan kattilaan, jossa perunamuusi oli tehty ja jossa lämmitin perunamuusi-maitoseoksen.

Sämpylöitä kohoamisen jälkeen pellillä 1…

Ensimmäinen valmis pellillinen 20 minuutin paiston jälkeen.

Toinen valmis pellillinen 18 minuutin paistamisen jälkeen.

Halkaisemattomia sämpylöitä, joissa voidellut alapuolet.

Tämä perunasämpylöiden resepti on sama, joka on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Sieltä löytyy perunamuusin hyödyntämiseen myös reseptit Perunaletut, Perunatassut, Perunapannukakku, Perunamuffinit ja Perunamuusivuoka sekä linkkejä muihin resepteihin, joissa käytetään perunamuusin jämiä. Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyttä perunamuusia:

Muita sämpyläreseptejä: