Perunalimppu muusista

Makeaa rukiista ja pehmeää leipää perunamuusista.

Minulla oli vielä tähteenä perunamuusia, jota olin tehnyt ison määrän hirvipullien kanssa syötäväksi. Senkertaisen perunamuusin jämistä olin tehnyt jo perunapannukakkua savusiikatäytteellä, duchesse-perunoita ja talonpojan munakasta. Nyt teki mieli tehdä perinteistä makeaa rukiista perunalimppua. Aiemmin en ollut tehnyt perunalimppua ylijääneestä perunamuusista, enkä ollut löytänyt Googlella perunamuusista tehtävän rukiisen perunalimpun ohjetta. Päätin vain sitten googlata tavallisen perunalimpun ohjeen ja vain korvata siinä olevat perunat perunamuusilla. Onnistui oikein hyvin. Tuli kaksi pehmeää perunalimppua, jotka maistuvat rukiisilta, siirappisen makeilta ja siltä, mitä maistan Uotilan perunalimpussa. Uotilan perunalimppu onkin minulla juuri se tavoite, jonka makuun pyrin, kun teen perunalimppua itse. Tällä reseptillä tosin perunalimpusta tuli makeamman makuista kuin siitä Uotilan perunalimpusta, joten vähemmän makeasta pitävät voivat ehkä haluta vähän vähentää siirappimäärää.

Perunalimppu perunamuusista (2 kpl)
200 g perunamuusia (n. 2 dl)
5 dl piimää (500 g)
50 g hiivaa
1 rkl suolaa
1 dl tummaa siirappia (140 g)
8 dl ruisjauhoja (440 g)
5 dl vehnäjauhoja (325 g)
50 g voita sulatettuna
Voiteluun:
½ dl tummaa siirappia (70 g)
½ dl vettä (50 g)
Sekoita keskenään piimä ja perunamuusi (esim. kierrevispilällä). Lämmitä seos kädenlämpöiseksi (esim. kattilassa hellan levyllä). Liuota hiiva kädenlämpöiseen seokseen. Sekoita mukaan suola ja siirappi.
Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot (käsin). Alusta taikinaan vehnäjauhot ja lopuksi voisula. Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia, tai kunnes taikina on selvästi kohonnut.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Leivo kohonneesta taikinasta leivinpaperin päälle kaksi pyöreähköä limppua (tässä vaiheessa taikina oli sellaista, että sen muotoiluun en tarvinnut jauhoja avuksi). Anna limppujen kohota pellillä puoli tuntia.
Leikkaa kohonneisiin limppuihin ristiviillot. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45-50 minuuttia. Sekoita keskenään vesi ja siirappi, ja voitele juuri uunista otetut limput vesi-siirappiseoksella. Anna jäähtyä peittämättä.

Ylläoleva resepti perustuu tähän Valion perunalimppuohjeeseen: https://www.valio.fi/reseptit/perunalimppu/ Ohjeessa olleet 3 keskikokoista perunaa korvasin 200 grammalla perunamuusia, koska 3 keskikokoista keitettyä perunaa painavat keskimäärin 180 grammaa, ja koska perunamuusissa on muutakin kuin perunaa, heitin arvioksi, että 200 grammaa perunamuusia voisi sisältää 3 perunaa. Valion ohjeessa oli myös ruissihtijauhoja, joita minulla ei ollut, joten korvasin ne tavallisilla ruisjauhoilla. Tavalliset ruisjauhot siis ovat täysjyväruisjauhoja ja ruissihtijauhot ei-täysjyvää. Lopputuloksen maun ja rakenteen perusteella korvaukset olivat toimivia.

Olen tehnyt aiemminkin itse perunalimppua, mutta silloin varta vasten keitetyistä perunoista: https://ruokaideat.com/2019/05/13/amerikkalaista-jauhelihakeittoa-ja-suomalaista-perunalimppua/ Sillä ohjeella en halunnut tehdä perunalimppua uudestaan, koska mielestäni perunalimpun kuuluu maistua makeammalta kuin mitä sillä ohjeella tuli. Tänään tekemästäni perunalimpusta tuli juuri niin makeaa kuin perunalimpun mielestäni kuuluu ollakin, joten tämänpäiväisellä ohjeella mieluiten teen jatkossakin.

Tämän päiväinen perunalimppu on maultaan samankaltainen kuin tämä piimälimppu: https://ruokaideat.com/2019/08/02/piimalimppua-jonka-taikinassa-tahteeksi-jaaneet-keitetyt-perunat/ Eroina on, että tämänpäiväinen perunalimppu maistuu makeammalta ja rukiisemmalta kuin tuo piimälimppu. Piimälimpussa taas maistuu mausteet (pomeranssinkuori, kumina, anis, fenkoli), joita tässä perunalimpussa ei ole. Molemmat ovat suutuntumaltaan pehmeitä limppuja.

Tämänkertainen perunalimppu on myös samankaltaista maultaan kuin nämä tummat saaristolaissämpylät: https://ruokaideat.com/2019/11/08/tummat-saaristolaissampylat-siirappisen-maltaiset-rouheiset-ruissampylat-ilman-piimaa-puolukkaa-ja-leseita/ Eroina on, että saaristolaissämpylöissä maistuu maltaat ja ne ovat rouheisempia. Perunalimppu on ehkä saaristolaissämpylöitä makeampi, mutta makeusero ei ole suuri.

Limput ristiviillettyinä. Ristiviilloista ei tullut kovin kauniita, joten seuraavalla kerralla voisin tehdä mieluummin pari samansuuntaista viiltoa.

Siirappivedellä voidellut valmiit limput.

Muita tapoja uusiokäyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi.

Rievä – maukas vanhanajan ohraleipä

Myllyn Paras Ohrajauho -pussin kyljessä ollut rievän ohje herätti kiinnostukseni, joten päätin kokeilla. Tuli hyvä tutun makuinen perinteinen ohraleipä. Ohrarievä maistuu hyvällä tavalla eriltä kuin tavallinen vehnäleipä. Ohrajauho antaa oman hyvän makunsa, joka mielestäni maistuu tässä erilaisena kuin ohrapuurossa ja ohrarieskassa. Hiivalla kohotettu ohrainen leipä on myös mukavan pehmeää, toisin kuin ohrarieskayritelmäni, joihin olen ohrajauhoa tähän mennessä eniten käyttänyt. Päivitys 19.2.2020: Nyt olen onnistunut tekemään pehmeitä ja hyvänmakuisia ohrarieskoja.

Rievä (3 kpl)
5 dl täysmaitoa (500 g) – alkuperäisessä reseptissä ”vettä (tai maitoa)”
2 pussia kuivahiivaa (tai 50 g tuorehiivaa)
2 tl suolaa
5 dl ohrajauhoja (300 g)
5 dl vehnäjauhoja (300 g)
Lämmitä maito 42-asteiseksi (tai 37-asteiseksi, jos käytät tuorehiivaa). Sekoita lämmitettyyn maitoon kuivahiiva (tai tuorehiiva). Lisää suola ja ohrajauho. Sekoita kierrevispilällä tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot koko ajan käsillä sekoittaen. Sekoita tasaiseksi. Taikina jää löysäksi ja tarttuu paljon käsiin. Astian reunoista irtoava taikina kuitenkin tarkoittaa ohraleivän tapauksessa, että jauhoja on tarpeeksi. Jätä taikina kohoamaan peitettynä kaksinkertaiseksi (noin puoli tuntia).
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Jaa kohonnut taikina kolmeen osaan, ja nosta osat leivinpaperoidulle pellille. Ripottele taikinakasojen päälle vehnäjauhoja, ja madalla kasat käsillä matalahkoiksi leiviksi. Tasoita reunat pyöreähköiksi. Jauhoja voi tarvittaessa ripotella lisää. Anna leipien kohota pellillä kaksinkertaisiksi (n. 15 min). Pistele leivät haarukalla. Paista leivät 250-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. Peitä valmiit leivät liinalla, jos haluat leipiin pehmeän pinnan.

Ohrajauhopussin kyljessä oleva alkuperäinen ohje.

Taikinakasat madallettuna leiviksi jauhojen avulla. Jauhoja riittäisi vähempikin määrä.

Matalahkoiksi taputellut leivät sivusta kuvattuna.

Valmiit leivät ravisteltuina pois ylimääräisistä jauhoista ja siirrettynä liinaan, johon ne käärin.

Rievä siivutettuna. Kantapaloista tapeltiin.

Muita hyviä leipäreseptejä:

Sandefjordin kastike, paistettu alaskanseiti ja keitetyt perunat

Tämän aterian pääraaka-aineet ovat pakastekala (alaskanseiti), kuohukerma, creme fraiche, voi, sitruuna, peruna ja vehnäjauho kalan leivitykseen. Alaskanseiti on mielestäni saman makuinen kuin tavallinen seiti, eli joillakin valmistustavoilla maku on jokseenkin tympeä, joten käytän molempia samalla tavalla. Leivittäminen ja rasvassa paistaminen tuppaa tekemään molemmista hyvää ja koko perheelle maistuvaa, ja niin se teki tälläkin kertaa. Yleensä olen tehnyt alaskanseitistä ja seitistä rasvassa paistaen kalapihvejä tai kalapuikkoja, mutta nyt teki mieli mieluummin kokonaista leivitettyä alaskanfileetä. Hyvä, nopea ja helppo kastike tälle kalalle oli nyt Sandefjordin kastike, jonka resepti on alun perin täältä: https://anna.fi/ruoka/mita-tanaan-ruoaksi/huippukokin-ylistama-sandefjordin-kastike-muuntaa-voissa-paistetut-ahvenet-gourmet-ruoaksi

Hyppää reseptiin: Sandefjordin kastike, Paistettu alaskanseiti

Sandefjordin kastikkeen reseptissä luki ”1-2 annosta”. Tuplasin sen, koska kalaakin tein 4 annosta. Kastikkeen resepti oli alun perin paistetuille ahvenille, mutta niitä minulla harvoin on. Pakastettu alaskanseiti sopii paljon paremmin kukkarolleni, mutta hyvin alaskanseiti sopi myös tämän kastikkeen kanssa. Tämä kastike on mielestäni ennen kaikkea sitruunakastike, mutta myös kermakastike ja creme fraiche -kastike. Alkuperäisen reseptin mukaan tehtynä tässä kastikkeessa maistuu sitruuna paljon, mutta ei kuitenkaan ole mielestäni syömäkelvottoman hapanta. Perunan kanssa syötäessä sitruunan maku tasapainottuu jonkin verran, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ei ole sitruunafani, sitruunamehun määrää kannattaa vähentää. Toisaalta tähän voisi lisätä sitruunan kuorta, jota alkuperäisessä reseptissä ei ollut, sillä sekin yleensä tällaisiin kastikkeisiin hyvin sopii.

Kastikkeessa maistuu myös kerma ja creme fraiche selvästi. Kastike on kuumana paksuudeltaan samaa luokkaa kuin kuohukerma sellaisenaan, mutta jääkaappikylmänä kiinteytyy creme fraichen paksuiseksi. Tämä kastike voisi ehkä toimia myös kylmänä, mutta en ole vielä sitä ehtinyt kokeilla.

Ehdottoman plussan tämä kastike saa nopeudesta: ei tarvitse muuta kuin kiehauttaa ainekset, lisätä makuainekset ja soseuttaa tasaiseksi koneella. Kun vertaa muihin tietämiini kalalle sopiviin lämpimiin kastikkeisiin, niistä vain voisulakastike eli maustettu voisula vetää vertoja tämän Sandefjordin kastikkeen nopeudelle.

Alkuperäisessä reseptissä luki ”Sekoita kuuma kastike hyvin, esimerkiksi sauvavatkaimella, kuohkeaksi vaahdoksi ennen tarjoamista”. En ole koskaan ennen kuullut sanaa ”sauvavatkain”, mutta googlen kuvahaku sillä sanalla antaa kuvia sauvasekoittimista, joten oletan niiden olevan sama asia. Sekoitin siis kuuman kastikkeen sauvasekoittimella, mutta ei siitä mitään kuohkeaa vaahtoa tullut. Näin pienellä määrällä kastike hädin tuskin edes ylsi sauvasekoittimen pyörivään osaan. Mutta kun katson alkuperäisen reseptin kuvaa, ei kastike näytä kovin vaahtomaiselta siinäkään, joten en usko menettäneeni mitään.

Sandefjordin kastike (2-4 annosta)
4 rkl kuohukermaa (60 g)
4 rkl ranskankermaa eli creme fraichea (60 g)
4 rkl voita (54 g)
2 rkl sitruunamehua (30 g) TAI vähemmän, jos ei pidä paljosta sitruunan mausta: kokeile silloin ensin 1 rkl, maista ja lisää tarvittaessa esim. 1 tl kerrallaan. (Yhdestä sitruunasta tulee yleensä mehua vähintään 2 rkl.)
suolaa ja pippuria maun mukaan
Laita kattilaan kerma, creme fraiche ja voi. Kiehauta. Lisää ensin varovasti sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi koneella, esimerkiksi sauvasekoittimella. Maista, ja lisää tarvittaessa sitruunamehua, suolaa ja/tai pippuria maun mukaan. Tarjoa heti kalaruoan kanssa. Jos on tarvetta uudelleenlämmittää, mikro ei välttämättä ole paras idea, koska kermakastikkeet herkästi leikkaavat mikrossa. Uudelleenlämmittämisen suosittelen tekemään hellalla matalimmalla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes on sulanut taas kaadettavaksi kastikeeksi, ja sitten kastike kannattaa ottaa heti pois levyltä.
Jos tähän kaipaa lisämakuja, kokeilisin esimerkiksi seuraavia, joista kaikki lisäisin lopussa yhtä aikaa muiden makuaineiden kanssa:
* sitruunan kuorta raastettuna – esim. puolesta sitruunasta
* tuoreita yrttejä silputtuina – kourallinen esimerkiksi tilliä, persiljaa tai ruohosipulia

Sandefjordin kastike kattilassaan. Kattilassa näytti näköjään keltaisemmalta kuin kattilan ulkopuolella, tai sitten kuvassa tuli jokin valaistushäikkä.

Alaskanseitifileitä minulla oli 400 gramman pakastekalikka merkiltä Findus. Fileet oli jäädytetty yhteen. Järkevintä olisi ollut tehdä niin kuin pakkauksessa neuvottiin, että sulattaa yön yli jääkaapissa, jolloin fileet saa irti toisistaan. En ollut tällä kertaa niin ennakoiva, joten sulatin koko kalikan ilman pakkaustaan lautasella mikrossa sulatusteholla, kunnes olivat sulaneet sellaisiksi, että ne saa irti toisistaan. Siinä kesti kai jotain 10 minuuttia, mutta otin aina välillä pois ja tarkistin tilanteen, jotta eivät ala kypsyä mikrossa. Seuraavalla kerralla ehdottomasti parempi idea olisi vain ottaa illalla sulamaan jääkaappiin. Kun fileet olivat sulaneet ja sain ne irti toisistaan, ne näyttivät tältä:

Ei kaikeista näteimpiä kalafileitä, mutta ajoivat asiansa.

Paistettu alaskanseiti (n. 4 annosta)
400 g pakastettua alaskanseitifileetä
suolaa kalaan
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja (65 g) + 1 tl suolaa (tämä riitti 400 grammalle alaskanseitifileitä juuri ja juuri – tarvittaessa voi sekoittaa lisää esim. ½ dl vehnäjauhoja + ½ tl suolaa)
paistamiseen voita (tai muuta rasvaa)
Sulata pakastekalat mieluiten yön yli jääkaapissa omassa pakkauksessaan niin, että on jokin lautanen alla ottamassa kiinni mahdollisia sulamisvesiä. Irrota fileet toisistaan. Jos ne eivät olisi irtonaisia fileitä vaan neljä 100 gramman annospalaa, leikkaisin vain ne annospalat korkeussuunnassa kahtia ohuemmiksi, ja sitten jatkaisin samaan tapaan. Leivitystä saattaisi tarvita silloin enemmän.
Ripottele suolaa kalafileiden molemmille puolille. Riko syvään lautaseen kananmuna, ja vispaa sen rakenne tasaiseksi kierrevispilälle. Toiseen syvään lautaseen mittaa vehnäjauhot, ja sekoita niihin suola.
Kasta kalafileet ensin kananmunaan niin, että kastuu kauttaaltaan. Sitten pyörittele kalafileet vehnäjauhoseoksessa niin, että jauhoa on joka puolella.
Paista kalafileet paistinpannulla runsaassa voissa keskilämmöllä muutama minuutti per puoli, tai kunnes molemmat pinnat ovat ruskistuneet ja kala sisältä kypsää. Alaskanseitifileen paketin mukainen kypsymisaika pannulla on 5-7 minuuttia.

Lisäksi keitin kuorittuja perunoita ilman suolaa aloittaen perunat kylmästä vedestä, mutta toki perunat voi kypsentää nopeammin jättämällä kuorimatta ja kiehauttamalla ensin veden vedenkeittimellä. Perunapussi oli ostettu tavallisena vihreänä kiinteiden perunoiden pussina, mutta vasta kotona huomasin, että lajikkeena luki Annabelle. Annabelle-perunalajikkeesta olenkin lukenut, että se on pidetty ja monen mielestä paremman makuinen kuin perunat normaalisti. Näitä syödessäni totesin, että tämän Annabelle-perunan maku vaikuttaa olevan vähän enemmän varhaisperunamainen kuin talviperunoissa yleensä. On ehkä miedompi se talviperunan ominaismaku, mutta silti lähempänä talviperunaa kuin varhaisperunaa. Perunakriittinen lapsenikin söi tätä keitettyä Annabelle-perunaa valittamatta, ja hän valittaa perunoista helposti. Kuitenkin tämä Annabelle-perunakin on minulle sellainen, että en sitäkään huvikseen ihan sellaisenaan söisi. Kastikkeen tämäkin vaatii. Minulle, joka olen tottunut syömään tavallisiakin perunoita, makuero Annabellen hyväksi on kuitenkin ehkä sen verran pieni, että en varmaan ala varta vasten etsiä kaupoista juuri Annabellea, vaan ostanen jatkossakin sitä, mitä vihreässä pussissa satutaan myymään.

Salaatin virkaa tällä aterialla toimitti kaupan valmis salaattisekoitus, jossa on jääsalaattia, valkokaali ja punakaalia. Se toimii minulle hyvin salaattina silloin, kun ei huvita muutakaan kasvisten eteen tehdä kuin kaataa valmiiksi pestyä salaattisekoitusta suoraan pussista lautaselle. Olen kirjoittanut sen mausta aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/11/16/pyttipannu-keitetyista-perunoista-makkarasta-ja-sipulista/

Päivitys 23.2.2020: Loput Sandefjordin kastikkeet söin leivän päällä. Paahdoin paahtoleipiä, ja levitin niiden päälle kylmää Sandefjordin kastiketta. Levittyi hyvin ja pysyi hyvin leivän päällä. Sitruunan maku oli kuitenkin edelleen sen verran vahva, että parhaimmillaan tämä olisi varmasti ollut jonkinlaisella kalavoileivällä, kuten vaikkapa lohivoileivällä tai savusiikavoileivällä. Sitruunan maku siis tuntui kylmänä olevan vieläkin hallitsevampi kuin lämpimänä, mutta ei kylmänäkään kuitenkaan syömäkelvottoman hapan. Mutta joka tapauksessa, tämä kastike pärjäisi mainiosti vähemmälläkin sitruunalla. Puolet alkuperäisen ohjeen sitruunamehusta todennäköisesti riittäisi.

Muita kala-aiheisia kirjoituksia:

Muita perunalisäkkeitä täällä.

Perunarieska perunavellistä

Tein kolme päivää sitten perunavelliä. Sen tähteitä oli jäljellä kattilassa vähän reilut 2 desilitraa. Olen tehnyt usein perunarieskaa perunamuusista (pellillinen tai pienet rieskat), mutta nyt kokeilin tehdä samanlaista rieskaa perunavellistä. Sekoitin perunavellin loppuihin 2/3 tl suolaa, 1 kananmunan ja 2 dl vehnäjauhoja. Levitin taikinan lusikalla leivinpaperoidulle pellille pyöreähköksi muodoksi, ja pistelin haarukalla. Paistoin 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia. Maku on sama kuin perunamuusista tehdyllä rieskalla, mutta taikina tuntui olevan vähemmän tarttuvaa ja helpommin lusikalla muotoon levitettävää. Yleensä jos teen pyöreitä perunarieskoja muusista, taputtelen pyöreään muotoon käsillä jauhoja apuna käyttäen, mutta nyt ei tarvinnutkaan sotkea käsiä ollenkaan, vaan riitti muotoon levittäminen lusikalla.

Perunarieska perunavellistä (1 isohko pyöreä rieska – voi tarvittaessa tehdä tupla-annoksen, jolloin tarvitaan kaksi peltiä)
reilu 2 dl perunavelliä (oli 220 g)
2/3 tl suolaa
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja (130 g)
Sekoita perunavelliin suola ja kananmuna kierrevispilällä. Sekoita lusikalla tai kaapimella joukkoon vehnäjauhot, sekoita taikina tasaiseksi. (Tässä vaiheessa lisäisin maitoa, jos kaikki vehnäjauhot eivät kostuisi. Lisäisin maitoa sen verran, että kaikki jauhot kostuvat, taikinan saa sekoitettua tasaiseksi ja taikina on lusikoitavaa.) Levitä taikina lusikalla leivinpaperin päälle pellille pyöreähköön ohuehkoon muotoon. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia tai kunnes pinnassa on ruskeita pilkkuja. Leikkaa paloiksi.

Kananmuna ja suola sekoitettuna kierrevispilällä perunavelliin.

Perunarieskan pala alapuoleltaan voideltuna.

Perunasämpylät – pehmeät sämpylät perunamuusista

Tänään oli kattilassa vielä jäljellä perunamuusin jämät. Olin syönyt sitä perunamuusia alun perin porsaan palapaistin kanssa. Ylijääneestä perunamuusista olin ensin tehnyt pannulla paistettua perunamuusia, sitten perunavelliä. Nyt perunamuusia oli jäljellä juuri sopiva määrä perunasämpylöiden tekemiseen, eli 3-4 desilitraa. Sämpylät ja leivonta ylipäätään kuuluvat suosikkijuttuihini, mitä ylijäämä perunamuusista voi tehdä. Perunamuusi tekee sämpylöistä ihanan pehmeitä, meheviä ja makoisia. Ylijäänyt perunamuusi antaa sämpylöille samanlaista makeutta kuin pellilliseen perunarieskaa, mutta sämpylät ovat toki hitaampia tehdä hiivalla kohottamisen takia. Perunamuusista tulee yleensäkin hyvää leipää johtuen perunasoseen makeus- ja mehevyysominaisuuksista, jotka toisaalta tekevät myös matalampaa ja löysempää leipää, mikä pätee myös näihin perunasämpylöihin. Mataluudesta ja löysyydestä huolimatta kuitenkin muusin jämät ovat näissä sämpylöissä se stara, joka tekee näistä sämpylöistä aivan erityisen spesiaalin hyviä. Tähteet usein vain jemmataan johonkin ruokaan, mutta näissä sämpylöissä se tähteeksi jäänyt perunamuusi ei ole mikään piilotettava ongelmajäte, vaan juuri se pointti. Nämä perunamuusista tehdyt sämpylät kuuluvatkin sekä suosikkisämpylöihini, suosikkiperunaruokiini että suosikkitapoihini uusiokäyttää ylimääräinen perunamuusi.

Perunasämpylät perunamuusista (n. 13 kpl)
3-4 dl perunamuusia (n. 300-400 g)
2 dl täysmaitoa (200 g)
pieni nokare voita (n. 5 g)
1 pussi kuivahiivaa (11 g)
3 rkl tummaa siirappia
1 tl suolaa
n. 5 dl vehnäjauhoja (325 g)
3 rkl sulatettua voita (n. 45 g)
Vispaa perunamuusin sekaan maito. Lämmitä seos 42-asteiseksi joko mikrossa tai kattilassa hellan levyllä miedolla lämmöllä. 42-asteinen on kuumempi kuin kädenlämpö, mutta ei sormiapolttava.
Lisää seokseen pieni nokare voita, ja sekoita. Sekoita joukkoon siirappi, suola ja kuivahiiva. Sekoita käsin joukkoon vehnäjauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon (tai kattilan) reunoista, mutta on vielä hyvin pehmeää. Sekoita käsin mukaan sulatettu voi sen lämpöisenä, että se ei polta sormia. Anna taikinan kohota kulhossaan peitettynä puolisen tuntia, kunnes on selvästi kohonnut.
Nostele taikinasta käsin tai lusikalla leivinpaperoiduille tai voidelluille uunipelleille sämpylää muistuttavia kasoja. Anna kohota pelleillä vartin verran.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. On hyvää sekä lämpimänä että kylmänä, sopii myös pakastettavaksi.
Vinkkejä:
* Kuivahiivan sijaan voi myös käyttää 25 g tuorehiivaa. Silloin lämmitä perunamuusiseos 37-asteiseksi eli kädenlämpöiseksi, ja murustele hiiva perunamuusiseokseen siinä vaiheessa, jossa oli aika lisätä kuivahiiva.
* Jos perunamuusia on 6-7 dl, voi tehdä tupla-annoksen ja pakastaa ylimääräiset sämpylät.
* Perunasämpylät voi tehdä myös muusijauheesta. Silloin voi tehdä esimerkiksi näin: Sekoita keskenään 3/4 dl muusijauhetta (esim. Mummon muusi) ja 3 dl kuumaa vettä tai maitoa. Anna tasaantua hetki. Sekoita mukaan nokare voita. Sekoita mukaan 2 dl täysmaitoa. Lämmitä tai jäähdytä 42-asteiseksi. Sitten jatka reseptin kappaleesta ”Lisää seokseen pieni nokare voita, ja sekoita. ” ja jatka ohjeen mukaan.

Perunasämpylöiden resepti on alun perin täältä: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/374473/Kuohkeat%20perunas%C3%A4mpyl%C3%A4t/

Näissä perunasämpylöissä on omalaatuinen maku ja suutuntuma. Perunasta tulee makeutta, mehevyyttä ja pehmeyttä. Siirappi antaa paistopintaan omaa makeuttaan myös. Nämä perunasämpylät syön usein halkaisematta, jolloin voitelen vain alapinnan. Kuitenkin nämä voi myös halkaista ja voidella sisäpinnat. Halkaistuina nämä ovat löysiä kuin letut, ja taipuvat otteesta samaan tapaan kuin letut. Löysyys tarkoittaa perunasämpylöiden kohdalla yleensä onnistuneita sämpylöitä, sillä juuri silloin perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat parhaiten esille.

Olen tehnyt samalla reseptillä perunasämpylöitä myös ylijääneestä joulun imelletystä perunalaatikosta. Silloin olen vain korvannut perunamuusin samalla määrällä perunalaatikkoa muuttamatta mitään muuta. Samalla lailla olen myös tehnyt pellillisen perunarieskaa korvaamalla perunamuusin perunalaatikolla.

Pieni nokare voita lisättynä lämmitettyyn perunamuusi-maitoseokseen.

Valmis taikina ennen kohoamista. Tiskiä säästääkseni tein taikinan samaan kattilaan, jossa perunamuusi oli tehty ja jossa lämmitin perunamuusi-maitoseoksen.

Sämpylöitä kohoamisen jälkeen pellillä 1…

Ensimmäinen valmis pellillinen 20 minuutin paiston jälkeen.

Toinen valmis pellillinen 18 minuutin paistamisen jälkeen.

Halkaisemattomia sämpylöitä, joissa voidellut alapuolet.

Tämä perunasämpylöiden resepti on sama, joka on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Sieltä löytyy perunamuusin hyödyntämiseen myös reseptit Perunaletut, Perunatassut, Perunapannukakku, Perunamuffinit ja Perunamuusivuoka sekä linkkejä muihin resepteihin, joissa käytetään perunamuusin jämiä. Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyttä perunamuusia:

Muita sämpyläreseptejä: