Ohrarieskat paistinpannulla – pehmeät ja nopeat rieskat pannulla

Pannulla kypsennettyjä pehmeitä ohrarieskoja.

Sain vihdoin kehiteltyä ohrajauhoista tehtävän rieskan reseptin, jolla tulee sekä pehmeitä että hyvänmakuisia ohrarieskoja ilman leivinuunia. Nämä ohrarieskat on nopea tehdä, koska näitä ei tarvitse kohottaa niin kuin esimerkiksi toinen itsetehty ohraleipä nimeltään rievä tarvitsee. Nämä pienet matalat ohraleivät on monia muita leipiä nopeampi tehdä myös siksi, koska uunin sijaan nämä kypsennetään paistinpannulla. Siksi näitä nopeita ohraisia rieskoja voi kutsua myös nimellä pannurieska. Tässä reseptissä tarvitsee vain sekoittaa taikina, muotoilla rieskoiksi ja paistaa pannulla. Taikinaan tarvitaan vain nämä ainekset: ohrajauho, maito, voi, leivinjauhe ja suola. Lisäksi tarvitaan muotoiluun jauhoja, joksi jauhoksi itse valitsen mieluiten halvimman jauhon eli vehnäjauhon, mutta valitsemalla muotoiluun eri jauhon voi nämä ohrarieskat tehdä myös kokonaan ilman vehnää.

Ohrarieskat paistinpannulla (reseptin voi tuplata tai moninkertaistaa, mutta ohrarieskat eivät säily hyvänä seuraavaan päivään)

n. 1½ dl ohrajauhoja (90 g)

½ tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

1 dl täysmaitoa (100 g)

10 g voita sulatettuna

muotoiluun: jauhoja (vehnäjauhoja tai muita sellaisia jauhoja, joiden maku ei riitele ohran maun kanssa)

Sekoita ensin leivinjauhe ja suola yhteen desilitraan ohrajauhoja. Sekoita kierrevispilällä mukaan maito. Lisää ohrajauhoja vähitellen koko ajan kierrevispilällä sekoittaen. Ohrajauhoja on sopiva määrä sitten, kun taikinaan jää kierrevispilän jäljet. Taikinasta on tarkoitus tulla sellaista, että siitä voi lusikoida möykkyjä, sen kiinteämpää ei tarvitse tulla. Sekoita mukaan voisula.

Laita pöydälle leivinpaperiarkki. Ripottele koko sen leivinpaperiarkin alueelle reilusti jauhoja, jotta sen päälle voidaan lusikoida taikinamöykkyjä ilman, että ne tarttuvat kiinni. Nosta lusikalla taikina pieniksi möykyiksi jauhotetulle leivinpaperille. Koska nämä rieskat tullaan siirtämään raakana leivinpaperilta pannulle, kannattaa mieluummin tehdä pieniä möykkyjä kuin isoja, koska pieniä on helpompi siirrellä niin, että muoto säilyy.

Ripottele taikinamöykkyjen päälle jauhoja. Laita viereen myös syvä lautanen, ja kaada siihen jauhoja kättä varten. Kasta kättä jauhoissa, taputtele taikinamöykky matalaksi, töni röpeloiset reunat tasaisemmiksi. Toista tämä kaikille taikinamöykyille. Muista kastaa käsi jauhoissa aina ennen jokaista möykkyä, jotta taikina ei tartu käsiin. Kun kaikki rieskat on muotoiltu, pistele ne haarukalla.

Kuumenna iso paistinpannu, mieluiten valurautainen. Nosta rieskat lastan avulla pannulle, vain yhteen kerrokseen (ei siis rieskoja päällekkäin). Parasta on, jos rieskat eivät pannulla koske toisiinsa, koska ne helposti tarttuvat yhteen. Paista tarvittaessa useammassa erässä tai useammalla pannulla. Paista puhtaalla kuivalla pannulla ilman lisättyä rasvaa. Paista vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) molemmin puolin n. 5 minuuttia per puoli. Kukin puoli on valmis, kun siinä on jotain ruskistumista, mutta ei vielä paljon mustaa.

Vinkki: Jos mitään ruskistumista ei tapahdu viidessä minuutissa, silloin paistolämpötila on todennäköisesti liian matala ja sitä kannattaa nostaa. Jos taas tulee mustaa jo 1-2 minuutissa, silloin paistolämpötila on todennäköisesti liian korkea ja sitä kannattaa laskea.

Olen yrittänyt paljon tehdä ohrarieskaa tällä reseptillä, joka on Myllyn Paras -sivustolla ja ohrajauhopussin kyljessä: https://www.myllynparas.fi/reseptit/ohrarieska Minun sähköuunissani, jonka maksimilämpötila on 250 astetta, tuolla reseptillä on aina tullut kovaa ohrarieskaa. Siksi olinkin kauan luovuttaneessa tilassa itsetehtyjen ohrarieskojen suhteen.

Tammikuussa kun tein perunarieskoja pannulla, huomasin niissä olevan sellaisen vanhanajan rieskan maun, jonka halusin myös itsetehdyissä ohrarieskoissa olevan, mutta jollaista en sähköuunissa ole ohrarieskoissa koskaan saanut. Pian tuon jälkeen sitten kokeilin tehdä ohrarieskojakin pannulla. Silloin käytin tuota Myllyn paras -ohjetta, johon tulee vain ohrajauhoja, vettä ja suolaa. Reseptin alla olevien kommenttien perusteella vähensin jauhojen määrää suhteessa nesteen määrään reilusti niin, että jauhoja on vain se minimimäärä, jolla saadaan jotain koossapysyvää. Sillä kerralla, kun paistoin ohrarieskat paistinpannulla, sain ensimmäistä kertaa tehtyä pehmeitä ohrarieskoja. Maku vain ei ollut sillä kertaa hyvä. Perunarieskoissa pannumustuneet pilkut maistuivat hyvältä, mutta sama määrä mustia pilkkuja ohrarieskassa maistuikin huonolta, ja sisus sillä kertaa maistui tylsältä. Sen kerran jälkeen luovutin taas kuukausiksi ohrarieskojen suhteen.

Nyt sitten ohrarieskahimoissani minulle tuli sellainen inspiraatio, että mitä jos teen niistä ohrarieskoista maukkaita samoilla aineksilla kuin muistakin rieskoistani (esim. perunarieskat, puurorieskat, riisirieskat, spagettirieskat, ryynirieska kaurahiutaleista, neljän viljan ryynirieska): täysmaito ja voi. Voisulan lisääminen taikinaan aiheutti sen, että taikina ei ole enää jääkylmä niin kuin ohrarieskataikinan pitäisi olla mureutuakseen ilman kohotusainetta, joten koin tarpeelliseksi lisätä vielä leivinjauhettakin. Pelkällä ohrajauho-vesi-suola -taikinalla siis sain aiemmin tehtyä pehmeitä ohrarieskoja pannulla ilmankin leivinjauhetta, mutta sillä kerralla tosiaan maku ei ollut minulle mieluinen.

Maidon, voin ja leivinjauheen käyttäminen ohrarieskataikinaan teki sen ratkaisevan eron makuun niin, että tulikin maukkaita ohrarieskoja. Sen jälkeen vielä kokeilin, mikä on se paras paistolämpö minun hellallani, jossa säätöväli on 0-3. Kolmosella paistaessa tuli liian mustapintaisen makuisia jo 1-2 minuutissa per puoli. 1½:lla paistaessa ei tullut viidessäkään minuutissa per puoli kunnon ruskistumista pintoihin, ja reunat ehtivät mennä rapeiksi ennen kuin pinnat näyttivät valmiilta. Rapeareunaisetkin silti olivat keskeltä pehmeitä, hyvänmakuisia ja niissä keskellä maistui tiivis ohran maku hyvällä tavalla. Minun makuuni paras kuitenkin tuli, kun paistoin kakkosella. Silloin tuli kauttaaltaan pehmeitä mutta kypsiä, hyvällä tavalla ohran makuisia, eikä tullut liikaa mustaa makua.

Tänään tein tämän saman taikinan toiseenkin kertaan, kun tutkin sitä optimaalista paistolämpöä. Alla kuvat korkeammalla ja matalammalla lämpötilalla paistamistani ohrarieskoista.

Samoilla astioiden sotkemisilla kokeilin tehdä samalla taikinalla myös ohrarieskoja sähköuunissa. Okei, melkein samalla. Uunia varten tein taikinan, jossa oli 1½ dl ohrajauhoja, 1 tl leivinjauhetta, ½ tl suolaa, 1 dl täysmaitoa ja 15 g voisulaa. Taputtelin koko taikinan leivinpaperoidulle pellille yhdeksi rieskaksi ja pistelin sen haarukalla. Paistoin 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla, kunnes näytti valmiilta. Siinä meni 10 minuuttia. Pinta oli jo rapsakka, mutta sisältä vielä vähän taikinainen. Tämä sähköuunissa paistetun ohrarieskan resepti kaipaa vielä viilaamista, mutta jatkokehitystä varten laitan kuitenkin tähän alle nekin kuvat.

Tämä uunissa paistettu ohrarieska näytti kypsältä, mutta maistui ja tuntui raa’alta. Onneksi kuitenkin pannulla kypsennetyt onnistuivat hyvin.

Päivitys seuraavana päivänä:

Ylijääneet ohrarieskat olivat huoneenlämmössä peitettyinä yön yli. Olivat pysyneet pehmeinä, mutta suutuntuma oli nyt paljon kuivempi. Nämä ohrarieskat selvästikään eivät säily hyvinä seuraavaan päivään, joten jatkossa niitä kannattaa tehdä kerralla vain sellainen määrä, joka syödään samana päivänä. Muutama tunti valmistamisen jälkeen olivat kyllä vielä hyviä.

Muita leipäreseptejä:

Katso myös: Leipäreseptejä ilman hiivaa

Perunalimppu muusista

Makeaa rukiista ja pehmeää leipää perunamuusista.

Minulla oli vielä tähteenä perunamuusia, jota olin tehnyt ison määrän hirvipullien kanssa syötäväksi. Senkertaisen perunamuusin jämistä olin tehnyt jo perunapannukakkua savusiikatäytteellä, duchesse-perunoita ja talonpojan munakasta. Nyt teki mieli tehdä perinteistä makeaa rukiista perunalimppua. Aiemmin en ollut tehnyt perunalimppua ylijääneestä perunamuusista, enkä ollut löytänyt Googlella perunamuusista tehtävän rukiisen perunalimpun ohjetta. Päätin vain sitten googlata tavallisen perunalimpun ohjeen ja vain korvata siinä olevat perunat perunamuusilla. Onnistui oikein hyvin. Tuli kaksi pehmeää perunalimppua, jotka maistuvat rukiisilta, siirappisen makeilta ja siltä, mitä maistan Uotilan perunalimpussa. Uotilan perunalimppu onkin minulla juuri se tavoite, jonka makuun pyrin, kun teen perunalimppua itse. Tällä reseptillä tosin perunalimpusta tuli makeamman makuista kuin siitä Uotilan perunalimpusta, joten vähemmän makeasta pitävät voivat ehkä haluta vähän vähentää siirappimäärää.

Perunalimppu perunamuusista (2 kpl)

200 g perunamuusia (n. 2 dl)

5 dl piimää (500 g)

50 g hiivaa

1 rkl suolaa

1 dl tummaa siirappia (140 g)

8 dl ruisjauhoja (440 g)

5 dl vehnäjauhoja (325 g)

50 g voita sulatettuna

Voiteluun:

½ dl tummaa siirappia (70 g)

½ dl vettä (50 g)

Sekoita keskenään piimä ja perunamuusi (esim. kierrevispilällä). Lämmitä seos kädenlämpöiseksi (esim. kattilassa hellan levyllä). Liuota hiiva kädenlämpöiseen seokseen. Sekoita mukaan suola ja siirappi.

Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot (käsin). Alusta taikinaan vehnäjauhot ja lopuksi voisula. Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia, tai kunnes taikina on selvästi kohonnut.

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Leivo kohonneesta taikinasta leivinpaperin päälle kaksi pyöreähköä limppua (tässä vaiheessa taikina oli sellaista, että sen muotoiluun en tarvinnut jauhoja avuksi). Anna limppujen kohota pellillä puoli tuntia.

Leikkaa kohonneisiin limppuihin ristiviillot. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45-50 minuuttia. Sekoita keskenään vesi ja siirappi, ja voitele juuri uunista otetut limput vesi-siirappiseoksella. Anna jäähtyä peittämättä.

Ylläoleva resepti perustuu tähän Valion perunalimppuohjeeseen: https://www.valio.fi/reseptit/perunalimppu/ Ohjeessa olleet 3 keskikokoista perunaa korvasin 200 grammalla perunamuusia, koska 3 keskikokoista keitettyä perunaa painavat keskimäärin 180 grammaa, ja koska perunamuusissa on muutakin kuin perunaa, heitin arvioksi, että 200 grammaa perunamuusia voisi sisältää 3 perunaa. Valion ohjeessa oli myös ruissihtijauhoja, joita minulla ei ollut, joten korvasin ne tavallisilla ruisjauhoilla. Tavalliset ruisjauhot siis ovat täysjyväruisjauhoja ja ruissihtijauhot ei-täysjyvää. Lopputuloksen maun ja rakenteen perusteella korvaukset olivat toimivia.

Olen tehnyt aiemminkin itse perunalimppua, mutta silloin varta vasten keitetyistä perunoista: https://ruokaideat.com/2019/05/13/amerikkalaista-jauhelihakeittoa-ja-suomalaista-perunalimppua/ Sillä ohjeella en halunnut tehdä perunalimppua uudestaan, koska mielestäni perunalimpun kuuluu maistua makeammalta kuin mitä sillä ohjeella tuli. Tänään tekemästäni perunalimpusta tuli juuri niin makeaa kuin perunalimpun mielestäni kuuluu ollakin, joten tämänpäiväisellä ohjeella mieluiten teen jatkossakin.

Tämän päiväinen perunalimppu on maultaan samankaltainen kuin tämä piimälimppu: https://ruokaideat.com/2019/08/02/piimalimppua-jonka-taikinassa-tahteeksi-jaaneet-keitetyt-perunat/ Eroina on, että tämänpäiväinen perunalimppu maistuu makeammalta ja rukiisemmalta kuin tuo piimälimppu. Piimälimpussa taas maistuu mausteet (pomeranssinkuori, kumina, anis, fenkoli), joita tässä perunalimpussa ei ole. Molemmat ovat suutuntumaltaan pehmeitä limppuja.

Tämänkertainen perunalimppu on myös samankaltaista maultaan kuin nämä tummat saaristolaissämpylät: https://ruokaideat.com/2019/11/08/tummat-saaristolaissampylat-siirappisen-maltaiset-rouheiset-ruissampylat-ilman-piimaa-puolukkaa-ja-leseita/ Eroina on, että saaristolaissämpylöissä maistuu maltaat ja ne ovat rouheisempia. Perunalimppu on ehkä saaristolaissämpylöitä makeampi, mutta makeusero ei ole suuri.

Muita tapoja uusiokäyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi.

Rievä – maukas vanhanajan ohraleipä

Myllyn Paras Ohrajauho -pussin kyljessä ollut rievän ohje herätti kiinnostukseni, joten päätin kokeilla. Tuli hyvä tutun makuinen perinteinen ohraleipä. Ohrarievä maistuu hyvällä tavalla eriltä kuin tavallinen vehnäleipä. Ohrajauho antaa oman hyvän makunsa, joka mielestäni maistuu tässä erilaisena kuin ohrapuurossa ja ohrarieskassa. Hiivalla kohotettu ohrainen leipä on myös mukavan pehmeää, toisin kuin ohrarieskayritelmäni, joihin olen ohrajauhoa tähän mennessä eniten käyttänyt. Päivitys 19.2.2020: Nyt olen onnistunut tekemään pehmeitä ja hyvänmakuisia ohrarieskoja.

Rievä (3 kpl)

5 dl täysmaitoa (500 g) – alkuperäisessä reseptissä ”vettä (tai maitoa)”

2 pussia kuivahiivaa (tai 50 g tuorehiivaa)

2 tl suolaa

5 dl ohrajauhoja (300 g)

5 dl vehnäjauhoja (300 g)

Lämmitä maito 42-asteiseksi (tai 37-asteiseksi, jos käytät tuorehiivaa). Sekoita lämmitettyyn maitoon kuivahiiva (tai tuorehiiva). Lisää suola ja ohrajauho. Sekoita kierrevispilällä tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot koko ajan käsillä sekoittaen. Sekoita tasaiseksi. Taikina jää löysäksi ja tarttuu paljon käsiin. Astian reunoista irtoava taikina kuitenkin tarkoittaa ohraleivän tapauksessa, että jauhoja on tarpeeksi. Jätä taikina kohoamaan peitettynä kaksinkertaiseksi (noin puoli tuntia).

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Jaa kohonnut taikina kolmeen osaan, ja nosta osat leivinpaperoidulle pellille. Ripottele taikinakasojen päälle vehnäjauhoja, ja madalla kasat käsillä matalahkoiksi leiviksi. Tasoita reunat pyöreähköiksi. Jauhoja voi tarvittaessa ripotella lisää. Anna leipien kohota pellillä kaksinkertaisiksi (n. 15 min). Pistele leivät haarukalla. Paista leivät 250-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. Peitä valmiit leivät liinalla, jos haluat leipiin pehmeän pinnan.

Taikinakasoja leivinpaperin päällä.
Taikinakasat madallettuna leiviksi jauhojen avulla. Jauhoja riittäisi vähempikin määrä.
Matalahkoiksi taputellut leivät sivusta kuvattuna.
Kohonneet leivät.
Kohonneet leivät sivusta kuvattuna.
Valmiit leivät ravisteltuina pois ylimääräisistä jauhoista ja siirrettynä liinaan, johon ne käärin.
Rievä siivutettuna. Kantapaloista tapeltiin.

Muita hyviä leipäreseptejä:

Perunarieska perunavellistä

Perunavellin jämistä tehty rieska.

Tein kolme päivää sitten perunavelliä. Sen tähteitä oli jäljellä kattilassa vähän reilut 2 desilitraa. Olen tehnyt usein perunarieskaa perunamuusista (pellillinen tai pienet rieskat), mutta nyt kokeilin tehdä samanlaista rieskaa perunavellistä. Sekoitin perunavellin loppuihin 2/3 tl suolaa, 1 kananmunan ja 2 dl vehnäjauhoja. Levitin taikinan lusikalla leivinpaperoidulle pellille pyöreähköksi muodoksi, ja pistelin haarukalla. Paistoin 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia. Maku on sama kuin perunamuusista tehdyllä rieskalla, mutta taikina tuntui olevan vähemmän tarttuvaa ja helpommin lusikalla muotoon levitettävää. Yleensä jos teen pyöreitä perunarieskoja muusista, taputtelen pyöreään muotoon käsillä jauhoja apuna käyttäen, mutta nyt ei tarvinnutkaan sotkea käsiä ollenkaan, vaan riitti muotoon levittäminen lusikalla.

Perunarieska perunavellistä (1 isohko pyöreä rieska – voi tarvittaessa tehdä tupla-annoksen, jolloin tarvitaan kaksi peltiä)

reilu 2 dl perunavelliä (oli 220 g)

2/3 tl suolaa

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja (130 g)

Sekoita perunavelliin suola ja kananmuna kierrevispilällä. Sekoita lusikalla tai kaapimella joukkoon vehnäjauhot, sekoita taikina tasaiseksi. (Tässä vaiheessa lisäisin maitoa, jos kaikki vehnäjauhot eivät kostuisi. Lisäisin maitoa sen verran, että kaikki jauhot kostuvat, taikinan saa sekoitettua tasaiseksi ja taikina on lusikoitavaa.) Levitä taikina lusikalla leivinpaperin päälle pellille pyöreähköön ohuehkoon muotoon. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia tai kunnes pinnassa on ruskeita pilkkuja. Leikkaa paloiksi.

Perunarieskan pala alapuoleltaan voideltuna.

Perunarieskat muusista – pannulla ja uunissa

Vasemmalla lautasella: pannulla paistettuja perunarieskoja. Oikealla pellillä: uunissa paistettuja perunarieskoja.

Perunamuusin jämät on yleistä käyttää perunarieskoihin. Rieska kuuluukin herkullisimpiin juttuihin, mitä voi tehdä ylijääneestä perunamuusista, mutta tulee perunamuusista muutakin hyvää leipää. Ylijäänyt perunamuusi tyypillisesti makeutuu ja löystyy raa’an vehnäjauhon vaikutuksesta tehden pehmeitä, meheviä ja makoisia leipiä. Niinpä tunkkaisenkin makuinen ylijäämä perunamuusi muuttuu hyvänmakuiseksi, kun sen käyttää leivontaan, ja siksi leivonta on aina hyvä uusiokäyttö, kun halutaan hyödyntää perunamuusin tähteet. Suorastaan nerokasta, miten muusin jämät muuntuvat herkullisiksi näinkin helposti. Tänään, kun tein perunarieskat muusista, paistoin osan pannulla ja osan uunissa – molemmista tuli hyviä, mutta keskenään täysin eri makuisia, vaikka taikina oli sama. Pannulla paistetut rieskat maistuvat enemmän rieskalta, kun taas uunissa paistettu perunarieska enemmän perunalta. Pannulla paistetut ehtivät valmiiksi ennen kuin uuni lämpeni 250 asteeseen, joka on uunissa paistettavien perunarieskojen paistolämpötila.

Perunarieskat pannulla tai uunissa

3 dl perunamuusia

3 dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja)

1 kananmuna

1 tl suolaa

n. 1 dl maitoa tai sen verran kuin tarvitaan, että saa taikinan sekoitettua tasaiseksi lusikoitavaksi

Sekoita perunamuusiin kananmuna ja suola. Lisää jauhot ja tarvittaessa sen verran maitoa, että sekoittaminen tasaiseksi taikinaksi onnistuu. Sekoita taikina juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa.

Ota taikinasta lusikalla nokareita (kahden erillisen) leivinpaperin päälle (ja pelti alle, jos kypsennät uunissa). Ripottele päälle jauhoja, ja taputtele rieskat jauhojen avulla mataliksi. Pistele haarukalla reikiä kaikkiin rieskoihin. Jos haluaa pannulla kypsennetyistä nätimpiä ja helpommin siirrettäviä, voi myös ripotella jauhoja leivinpaperin päälle jo ennen rieskojen taputtelua siinä.

Kypsentäminen uunissa: Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 12-15 minuuttia, tai kunnes rieskoissa on tummia pilkkuja pinnassa.

Kypsentäminen pannulla: Kuumenna iso (valurautainen) paistinpannu. Siirrä siihen rieskat varovasti. Paista vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) n. 5 minuuttia per puoli, kunnes molemmat puolet ovat tummapilkkuisia. Siirrä rieskat pois pannulta heti, kun ne ovat valmiita.

Vinkki:

Perunarieskat voi tehdä tuoreista perunoista tehdyn muusin sijaan myös muusijauheesta. Silloin voi tehdä esimerkiksi näin: Sekoita keskenään ½ dl muusijauhetta (esim. Mummon muusi) ja 2 dl kuumaa vettä tai maitoa. Anna tasaantua hetki. Sekoita mukaan nokare voita. Anna jäähtyä sen lämpöiseksi, että seos ei polta sormia. Korvaa reseptissä oleva 3 dl perunamuusia muusijauheesta syntyneellä muusilla.

Pannulla paistettaessa tuli mukavat perinteisen rieskan tuoksut. Pannulla paistetut perunarieskat myös maistuivat siltä, miltä miellän perinteisen vanhan ajan tummapilkkuisen rieskan maistuvan. Perunarieskoiksi en olisi pannuversioita maun perusteella tunnistanut, mutta niissä tuntui kuitenkin perunaleiville ominainen pehmeä suutuntuma. Pannulla paistetut perunarieskat olivat kauttaaltaan pehmeitä, kun taas uunissa paistetuissa perunarieskoissa tummuneet reunat olivat rapeita. Rapeat reunat tulivat 15 minuutin paistamisella – muutama minuutti lyhyemmällä paistoajalla reunat olisivat säilyneet pehmeämpinä.

Uunissa paistetut perunarieskat maistuivat perunarieskoilta, eli niissä maistui juuri perunaisen rieskan maku. Niistä taas puuttui se ”tummapilkkuisen vanhan ajan rieskan” ominaismaku, joka pannulla paistetuissa perunarieskoissa oli vahvana. Uunissa paistetuissa perunarieskoissa kaikki ruskistuneet kohdat maistuivat perunan paistopinnalta. Sekä pannupaistetut että uunipaistetut perunarieskat olivat hyvän makuisia, ja kaikki meni.

Vertaan tässä vielä näitä uunissa paistettuja pieniä perunarieskoja pellilliseen perunarieskaa, jota olen tehnyt usein. Pellillinen perunarieskaa on makeampaa ja pehmeämpää kuin pieninä uunissa paistetut perunarieskat, joissa reunat helposti rapeutuvat. Pienet perunarieskat maistuvat enemmän siltä, miltä peruna sellaisenaan maistuu, kun taas pellillinen perunarieskaa maistuu ja tuntuu imeltyneemmältä perunalta.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt perunamuusi löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Sieltä löytyy reseptit Perunasämpylät, Perunaletut, Perunatassut, Perunapannukakku, Perunamuffinit ja Perunamuusivuoka. Muita reseptejä perunamuusista:

Muita rieskareseptejä:

Muita perunaan liittyviä kirjoituksia: