Perunaleipäset ylijääneistä kypsistä perunoista

Hiivalla kohotetut leipäset, joihin meni ylijääneet kypsät perunat.

Aiempana päivänä syötiin kasslerkyljyksiä, paistinkastiketta ja perunoita. Perunoita jäi kahdeksan (8) kappaletta yli, mikä oli juuri sama määrä kuin aiemmin talteen ottamassani perunaleipästen reseptissä, joten päätin kokeilla tehdä niistä ylijäämä perunoista perunaleipäsiä. Onnistui oikein hyvin: Tuli ihanan pehmeitä hiivaleipäsiä, joiden paksuus on rieskan ja sämpylän välimaastossa ja joissa on sopivassa suhteessa paistopintaa ja perunaisen mehevää sisusta. Tämä ei ole se nopein leipomani leipä jämäperunoista, sillä paljon nopeampia leipiä tähteeksi jääneistä perunoista ovat ainakin perunarieskat ja teeleivät. Näissä hiivalla kohotetuissa perunaleipäsissä kuluu aikaa kohotuksiin ja paistamisiin, mutta silloin kun aikaa ja kiinnostusta leipomiseen on, tämäkin on mielestäni ehdottomasti leipomisen arvoinen leipä. Alla perunaleipästen resepti.

Perunaleipäset kypsistä perunoista (4 isoa perunaleipästä)

8 kypsää jäähtynyttä perunaa ilman kuoria (perunat voivat olla keitettyjä, höyrytettyjä tai vaikka mikrossa kypsennettyjä)

1 pussi kuivahiivaa (11 g) TAI 25 g tuorehiivaa (puolet tavallisesta kuluttajille myytävästä hiivapaketista, joka painaa 25 g)

50 g voita

3 rkl tummaa siirappia (60 g)

2 tl suolaa

6 dl maitoa (600 g)

2 dl hiivaleipäjauhoja (120 g – alkuperäisessä reseptissä sama desilitramäärä grahamjauhoja – voi myös korvata vehnäjauhoilla, sama desilitramäärä)

12 dl vehnäjauhoja (780 g)

Muusaa jäähtyneet kypsät perunat. Itse muusaan jäähtyneet perunat mieluiten nyrkeillä siinä kulhossa, johon aion taikinan tehdä. Muusaamisen voi tehdä nyrkkien sijaan myös esimerkiksi haarukalla tai perunasurvimella, jos haluaa.

Laita kattilaan voi ja maito. Lämmitä ne kattilassa levyllä miedolla lämmöllä. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä seos 42-asteiseksi. Jos taas käytät tuorehiivaa, lämmitä 37-asteiseksi. Sekoita kierrevispilällä niin, että mukaan ei jää kiinteitä voipaloja.

Sekoita voi-maitoseokseen siirappi ja suola. Sekoita siihen tuorehiiva, tai sekoita kuivahiiva hiivaleipäjauhoihin.

Sekoita kierrevispilällä keskenään voi-maitoseos ja muusatut perunat. Sekoita kierrevispilällä mukaan hiivaleipäjauho. Sitten laita kierrevispilä pois, koska on aika lisätä vehnäjauhot käsin.

Sekoita käsin vehnäjauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, joka irtoaa kulhon reunoista. (Jos ei taikina irtoa kulhon reunoista siinä vaiheessa, kun koko jauhomäärä on sekoitettu mukaan, sekoita mukaan lisää jauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Toisaalta jos taikina tuntuu kuivalta eli jauhoja tuli liikaa, voi tarvittaessa lisätä maitoa vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopiva.)

Peitä taikinakulho (esim. leivinliinalla) ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan vähintään 40 minuutiksi.

Kun taikina on kohonnut, jaa taikina neljään osaan. Nosta neljälle leivinpaperiarkille kullekin neljäsosa taikinasta, kukin neljäsosa yhtenä möykkynä. (Kunkin leivinpaperiarkin alla voi tässä vaiheessa olla uunipelti tai olla olematta.)

Ripottele kunkin taikinamöykyn päälle jauhoja. Taputtele käsillä kukin taikinamöykky matalahkoksi isoksi leipäseksi. Jos taikina alkaa liiaksi tarttua tässä vaiheessa käsiin, ripottele päälle vähän lisää jauhoja. Töni käsillä röpelöiset reunat tasaisemmiksi. Anna leipästen kohota leivinpapereilla puoli tuntia. Laita uuni lämpenemään 200 asteseen niin, että uuni on lämmennyt puolen tunnin kohoamisen jälkeen. (Minun uunillani lämpeneminen 200 asteeseen kestää 10 minuuttia, eli laitan uunin lämpenemään 20 minuutin kohoamisen jälkeen.)

Juuri ennen paistoa pistele haarukalla se leipänen, joka on menossa uuniin. (Siirrä leipänen leivinpapereineen uunipellille, jos ei ollut jo.) Paista kutakin leipästä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, tai kunnes pinta on ruskistunut.

Anna kunkin kypsän leipäsen jäähtyä hetki sen verran, että niihin voi käsillä koskea. Sitten leikkaa leipäset paloiksi ja nauti. (Maku on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun perunaleipäsen on antanut jäähtyä käsinkoskettavaksi ennen leikkaamista, mutta leipänen on vielä lämmin.)

Vinkki: Alkuperäisen reseptin mukaan taikinaan voi lisätä halutessa myös ½ dl paahdettuja auringonkukansiemeniä. Ne sekoitettaisiin nesteeseen heti siirapin ja suolan jälkeen.

Tämä perunaleipästen resepti tuli minua vastaan sivustolla mtvuutiset.fi, tässä linkki: https://www.mtvuutiset.fi/teemasivut/leivontanurkka/ajankohtaista/artikkeli/ylijaaneet-peruna-hyotykayttoon-syksyn-pehmein-leipa-syntyy-edellisillan-tahteista/7095944#gs.b1o9q1 Kyseisen sivuston mukaan resepti on alun perin ruotsinkieliseltä MittKök-sivustolta, jonka linkki on tässä: https://mittkok.expressen.se/recept/potatisbrod/ . Itse käytin leipoessani tuota alkuperäistä ruotsinkielistä Potatisbröd-reseptiä. Suurin ero noissa mtvuutiset-sivuston ja MittKök-sivuston resepteissä näytti olevan se, että ensin mainitussa perunat muusataan, jälkimmäisessä raastetaan. Itse mieluiten muusaan, koska olen leipomiskokemusteni perusteella tullut siihen tulokseen, että perunan erityisominaisuudet leivonnassa tulevat paremmin esille silloin, kun perunat kunnolla muusaa taikinaan eikä vain raasta. Erityisominaisuuksilla tarkoitan tässä perunan kykyä tehdä taikinasta erityisen pehmeää, mehevää ja hienolla tavalla makeutuneen perunan makuista.

Nämä perunaleipäset maistuvat mielestäni ihanalta yhdistelmältä hiivaleipää ja perunaista leipää. Tykkään haukata tällaista, joka on rieskaa paksumpaa, mutta niin mehevää, etten koe tarvetta halkaista. Tämän paksuiset leivät silloin, kun ne eivät sisällä merkittävää määrää perunaa, syön mieluiten halkaistuna, mutta peruna tekee tästä ihanan pehmeää unelmaleipää.

Alkuperäisestä reseptistä poikkesin tosiaan siinä, että raastamisen sijaan muusasin perunat. Tämän lisäksi poikkesin alkuperäisreseptistä vielä kahdessa kohdassa. Grahamjauhoa minulla ei ollut, joten korvasin samalla määrällä hiivaleipäjauhoa. En huomaa hiivaleipäjauhon läsnäoloa lopputuloksesta, joten jos ei olisi sitäkään, sen voisi ihan hyvin korvata samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Tuoretta hiivaakaan minulla ei ollut, joten korvasin kuivahiivalla. Alkuperäisen ohjeen mukainen 50 grammaa tuorehiivaa vastaisi kahta pussia kuivahiivaa, mutta minä käytin vain yhden. Leipomiskokemusteni perusteella yksi pussi kuivahiivaa tai 25 grammaa tuorehiivaa yleensä riittää tämän kokoisille leipätaikinoille. Tässä tapauksessa oli vielä kohotusaikakin sellainen, että minulla ei jäänyt epäilystäkään, eikö tämä hiivamäärä riittäisi, ja riittihän se. Esimerkiksi vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa muuten todetaan, että hiivamäärä yleensä laitetaan resepteihin varmuuden vuoksi isommaksi kuin mitä oikeasti tarvitaan. Ottamatta enempää kantaa juuri tähän perunaleipästen reseptiin, itse olen leipoessani käyttänyt hiivaa niinkin vähän kuin neljännes tai kolmannes reseptin hiivamäärästä, ja silti on kohonnut ohjeen mukaisessa ajassa.

Tämä ja muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet kypsät perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Kyseinen kirjoitus on tätä kirjoittaessani tämän blogini suosituin ruokahävikkikirjoitukseni, ja itse asiassa suosituin kaikista kirjoituksistani. Toiseksi suosituin on Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi ja kolmanneksi suosituin Ruokaa tähteistä: ylijäänyt perunamuusi. Tällä kirjoitushetkellä tämän blogin suosituimmat reseptit ylijääneiden kypsien perunoiden jatkojalostuksesta ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista, Röstiperunat keitetyistä perunoista ja Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista.

Ylijääneitä perunaleipästen paloja menossa pakkaseen pakastuspusseissa, jotka on suljettu pussinsulkijoilla.

Riisiteeleivät keitetystä riisistä

Jääkaapissa oli keitettyä riisiä, jota oli syöty mm. broilerin koipien ja paistoliemikastikkeen kanssa. Viime viikolla tekemäni perunateeleivät keitetyistä perunoista oli juuri eilen syöty pakkasesta loppuun, ja minun teki mieli saada lisää teeleipiä. Nytkin minulla olisi ollut keitettyjä perunoita jääkaapissa (niitä oli syöty aterialla, jossa oli myös pestoa, ahvenfileitä ja kaalisalaattia). Kuitenkin keitetty riisi oli ollut jääkaapissa kauemmin, koska olin keittänyt sitä isot määrät jo viikonloppuna ja tämänpäiväiselle broileriaterialle vain lämmitin kypsää riisiä mikrossa. Niinpä päätinkin tällä kertaa käyttää teeleipiin sitä keitettyä riisiä, jota oli hyvä jatkojalostaa johonkin, ja tämä oli hyvin onnistunut uusiokäyttö. Keitetystä riisistä tehdyt teeleivät maistuvat mielestäni hyviltä teeleiviltä, joiden maussa ja suutuntumassa on paljon samaa kuin karjalanpiirakan täytteessä. Munavoikin varmasti sopisi näidenkin kanssa hyvin, mutta hyvää oli pelkän voinkin kanssa.

Teeleivät keitetystä riisistä (2 isoa teeleipää)

n. 180 g keitettyä riisiä (reilu 2 dl eli 2 1/4 dl)

4 dl täysmaitoa (400 g)

75 g voita sulatettuna

5 dl vehnäjauhoja (325 g)

3 tl leivinjauhetta

2 tl suolaa

Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään märemmät aineet eli riisi, maito ja voisula. Sekoita keskenään kuivat aineet ja märemmät aineet. (Tässä vaiheessa voi tarvittaessa lisätä maitoa, jos muuten taikinaa ei saa sekoitettua tasaiseksi. Toisaalta tässä vaiheessa voi lisätä myös jauhoja, jos seos näyttää nesteeltä. Taikinasta kuuluu tulla sellainen, että sitä voi lusikoida ilman, että se ennen paistoa leviää pellillä itsestään.) Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, älä vaivaa sitkoa.

Vuoraa kaksi peltiä leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kullekin leivinpaperoidulle pellille yksi iso kasa. Ripottele kasojen päälle vehnäjauhoja. Madalla kasat käsillä (ripottele lisää jauhoja tarvittaessa). Tasoita reunat käsillä ja muotoile pyöreähköksi, jos jaksat. Pistele haarukalla. Paista kutakin teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa. Minulla siinä kesti 15 minuuttia. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää voin kanssa, mutta kokeile myös munavoita.

(Sopii myös pakastettavaksi, mutta pakastamisen jälkeen voi maistua makeammalta ja tuntua suussa kuivemmalta, mitä voi yrittää kompensoida esim. munavoilla tai sulattamalla päälle juustoa.)

Vinkki: Riisin määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinasta saa suhteellisen tasaisen sellaisen, jonka voi lusikoida kasaksi ja se kasa ei leviä itsestään pellillä ennen paistoa, ainesmäärät ovat todennäköisesti sopivia. Paistoaika todennäköisesti on riittävä, kun on väriä pinnassa.

Tämän riisiteeleivän resepti perustuu tähän perunateeleivän reseptiin: https://ruokaideat.com/2020/05/08/perunateeleivat-keitetyista-perunoista/ Sopivat riisin ja maidon määrät katsoin silmätuntumalla, mutta muiden ainesten määrät ovat samat kuin perunateeleivän reseptissä.

Sivuhuomautuksena muuten, että paras riisi tähän on tavallinen valkoinen riisi. Jasmiiniriisistä tuli tähän jasmiiniriisin (sienimäistä) ominaismakua enemmän kuin mitä jasmiiniriisissä sellaisenaan on. Jokin tässä taikinassa ilmeisesti tuotti odotettua enemmän umamia voimistamaan makuja. Oletan kyse olevan siitä, että raa’an vehnäjauhon entsyymit rikkovat paitsi riisin kypsää tärkkelystä sokereiksi, ne ehkä mahdollisesti myös rikkovat kypsän riisin proteiinia umamiksi? Soijakastikkeenkin valmistamiseen käytetään vehnäjauhoa, ehkä samasta syystä? Olen aiemminkin todennut esimerkiksi spagettirieskoja tehtyäni, että tärkkelystähde usein maistuu paremmalta leivässä kuin sellaisenaan. Silloin ajattelin asian johtuvan vehnäjauhon amylaasientsyymeistä, jotka kykenevät hajottamaan kypsää tärkkelystä sokereiksi, mutta nyt tämän jasmiiniriisikokeilun myötä tuntuu siltä, että umamiakin raaka vehnäjauho ehkä tuo tärkkelystähteistä esiin lisää.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Tätä kirjoittaessani tämän blogin suosituimmat reseptit ylijäämä riisistä ovat Riisirieska keitetystä riisistä – pellillinen ja pienet riisirieskat, Savukala-riisisalaatti ja Riisi-kinkkuvuoka tähteistä.

Riisirieska keitetystä riisistä – pellillinen ja pienet riisirieskat

Kolme päivää sitten tein kanakastiketta ja riisiä. Keitin riisiä tarkoituksella ison määrän kerralla, jotta jää myös jotain, mitä jatkojalostaa. Sen satsin keitetystä riisistä tein aiemmin savusiika-riisisalaattia ja paistettua riisiä pyttipannun tapaan. Kaikki se ylijäänyt riisi, mitä oli jäljellä vielä tänään, meni näihin rieskoihin. Tein riisirieskaa pellillisen, josta on tarkoitus pakastaa ylimääräiset, sekä pieniä riisirieskoja, jotka oli tarkoitettu tuoreeltaan syötäviksi. Tämä uusiokäyttö oli hyvin onnistunut: molemmanlaiset riisirieskat olivat hyvänmakuisia, mutta keskenään erimakuisia, vaikka ne olikin tehty samoista raaka-aineista: keitetty riisi, vehnäjauho, täysmaito, kananmuna, voi, leivinjauhe, suola. Jos kiinnostaa jauhoton tai gluteeniton riisirieska (joka on myös hiivaton ja leivinjauheeton), silloin suosittelen tätä reseptiä: Kaura-riisirieska. Siinä olevat kaurahiutaleet voi tarvittaessa kokeilla korvata muilla hiutaleilla.

Päivitys 13.5.2020: Jos haluaa leipoa riisin jämistä jotain nopeaa ilman kananmunaa, silloin suosittelen riisiteeleipää.

Riisirieska keitetystä riisistä, pellillinen

3 dl jäähtynyttä keitettyä riisiä (240 g)

3 dl vehnäjauhoja (195 g)

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

2 kananmunaa

3 dl täysmaitoa (300 g)

2-3 rkl voita sulatettuna

Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään kananmunat ja maito. Sekoita mukaan riisi ja sen jälkeen voisula. Sekoita mukaan kuiva-aineseos. Sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä taikina lusikalla tai nuolijalla tasaiseksi. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 17 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. (Itse paistoin ensin 15 min, sitten katsoin tilanteen ja totesin, että toinen pääty on vielä vaalea, joten laitoin takaisin se vaaleampi pääty toiseen suuntaan kuin alun perin, ja paistoin vielä 2 minuuttia, jolloin vaaleampikin pääty oli saanut väriä.) Leikkaa valmis pellillinen riisirieskaa paloiksi. Sopii pakastettavaksi.

Riisirieskat keitetystä riisisistä, pienet

2 dl keitettyä jäähtynyttä riisiä (160 g)

3 dl vehnäjauhoja (195 g)

1 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

2 dl täysmaitoa (200 g)

1 kananmuna

n. 2 rkl sulatettua voita (n. 30 g)

Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Sekoita keskenään kananmuna ja maito. Sekoita mukaan riisi ja sitten sulatettu voi. Sekoita mukaan kuiva-aineseos. Sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista.

Nosta lusikalla taikinasta kasoja leivinpaperoidulle uunipellille. Jätä leviämisvaraa, jos mahdollista. Taputtele kasat mataliksi jauhojen avulla. Pistele rieskat haarukalla.

Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla noin 17 minuuttia tai kunnes pinnassa on väriä. (Itse paistoin ensin 15 min, sitten katsoin tilanteen ja totesin, että toinen pääty on vielä vaalea, joten laitoin takaisin se vaaleampi pääty toiseen suuntaan kuin alun perin, ja paistoin vielä 2 minuuttia, jolloin vaaleampikin pääty oli saanut väriä. Jos muuten jakaisin saman taikinamäärän kahdelle pellille, silloin paistaisin uunin ylätason sijaan keskitasolla, ja tarkistaisin tilanteen ensimmäistä kertaa 13 minuutin paistamisen jälkeen.)

Näitä reseptejä minulla ei ollut valmiina, joten käytin pellilliseen puurorieskapellillisen reseptiä. Korvasin vain puuron samalla desilitramäärällä riisiä, ja taikina tuli sopivan näköiseksi sillä. Paistoaika oli 2 minuuttia pitempi kuin puurorieskalla. Näin ollen arvioisin, että pellillisen riisirieskaa voisi tehdä myös ylijääneestä riisipuurosta korvaamalla keitetyn riisin samalla desilitramäärällä riisipuuroa.

Pieniin riisirieskoihin sovelsin spagettirieskojen reseptiä. Jauhoja tarvittiin 1 dl enemmän kuin spagettirieskoihin, ja paistoaika oli 2 minuuttia pitempi. Spagetti ja riisi käyttäytyivät rieskoissa vähän eri tavalla: spagetti maistui pikkurieskoissa jo heti kuumanakin mutta kylmänä vähemmän, riisi taas ei maistunut pikkurieskoissa kuumana, mutta kylmänä maistui selvästi.

Kuten aiemmin totesin, pellillinen riisirieskaa maistui aivan eriltä kuin pienet riisirieskat. Pienet rieskat maistuivat ennen kaikkea paahteisilta rieskoilta. Riisin makua ja suutuntumaa en huomannut niissä kuumina, mutta jäähtyneinä kyllä. Pellillinen riisirieskaa maistui ennen kaikkea karjalanpiirakoilta ilman ruiskuorta. Sekä pellilinen että pikkuiset riisirieskat siis olivat hyviä. Oma suosikkini näistä oli ne pienet riisirieskat. Lapsi taas sanoi tykkäävänsä molemmista, mutta ihan vähäsen enemmän pellillisestä, koska se on pehmeämpää. Pellillinen siis oli kauttaaltaan pehmeä, kun taas pikkurieskat olivat reunoista rapeita ja sisältä pehmeitä.

Karjalanpiirakkamielleyhtymästä tuli mieleeni, että joskus voisin kokeilla tehdä riisirieskaa, jossa olisi ruistakin mukana. Minulla on jo mielessä resepti, jota voisin siihen soveltaa, nimittäin tämä kaura-riisirieska kaurahiutaleista ja keitetystä riisistä: https://ruokaideat.com/2019/10/19/ruokaa-tahteista-riisi/#riisirieska Tuosta reseptistä kokeilisin korvata kaurahiutaleet ruishiutaleilla tai neljän viljan hiutaleilla, riippuen sitä, mitä sattuu olemaan (tällä hetkellä neljän viljan, mutta ei ruishiutaleita). Neljän viljan hiutaleista tehtynä kutsuisin tuota silloin nimellä viiden viljan rieska.

Näiden rieskojen tekemisen jälkeen oli jo päivällisaika. Rieskojen lisäksi nostin pöytään lohilounaalta jäänyttä salaattia, ja lisäksi revin tarjolle kinkkua ja pilkoin juuston kannikoita, sekä lisäksi tarjolle öljyä. Niistä aineksista koottu kinkku-juustosalaatti ja riisirieskat olivat oikein maistuva ja täyttävä päivällinen, ja lapset kehuivat, että onpas ollut viime aikoina tosi hyvää ruokaa.

Olen tehnyt aiemmin myös keskikokoisen pyöreän riisirieskan keitetystä riisistä: https://ruokaideat.com/2019/06/04/savusiikasalaattia-ja-itsetehtya-riisirieskaa-keitetyn-riisin-tahteista/ Se jäi päältä paljon vaaleammaksi kuin nämä tämänpäiväiset riisirieskat. Syynä vaaleuteen oli luultavasti liian pieni määrä leivinjauhetta, minkä tajusin siitä, että esimerkiksi keskikokoisissa puurorieskoissa käytän samaan taikinamäärään paljon enemmän leivinjauhetta.

Ylijääneitä riisirieskan palasia pakastuspussissa menossa pakkaseen.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Siellä on reseptejä sekä linkkejä, kuten esimerkiksi Kiinalainen paistettu riisi, Appelsiiniriisi keitetyn riisin tähteistä ja Riisipuuro keitetystä riisistä mikrossa.

Muita leipiä tähteistä:

Päivitys 28.3.2020:

Tämän riisirieskapellillisen pakastettuja palasia on aina välillä lämmitetty mikrossa pakastimesta ja syöty. Pakastimesta mikrotettuina ne ovat selvästi makeutuneet maultaan, eli vehnäjauhon amylaasientsyymejä todennäköisesti jäi eloon paistamisesta huolimatta. Pakastamisen jälkeen mikrossa lämmitettyinä suutuntuma oli myös aavistuksen kuivempi kuin tuoreeltaan, ja vähän sellainen, josta tulee mieleen, että olisi kiva olla munavoita päällä.

Rieskat ylijääneestä spagetista

Rieskat spagetin jämistä.

Tein kolme päivää sitten tomaattista linssikastiketta ja spagettia. Spagetista oli nyt jäljellä vain jämät. Tällä kertaa teki mieli tehdä spagetin tähteistä rieskoja. Sovelsin niihin riisirieskan ja puurorieskan reseptejä ja niistä oppimiani asioita. Spagettirieskat onnistuivat oikein hyvin. Maistuu hyvältä, ja suutuntuma on pehmeä. Maistuu hyvältä vehnärieskalta, jossa on siellä täällä sattumina hyvänmakuisia spagetin paloja. Spagetin palaset maistuvat mielestäni näissä rieskoissa selvästi paremmalta kuin se tähteeksi jäänyt spagetti sellaisenaan, joten näitä spagettirieskoja kannattaa mielestäni ehdottomasti tehdä, jos on tarvetta hyödyntää ylimääräinen spagetti. Tähän käy esim. eilinen spagetti, toissapäiväinen tai kolme päivää sitten keitetty jääkaapissa säilytetty spagetti, mutta sitä vanhemmaksi mieluiten en päästä spagettia.

Spagettirieskat ylijäämä spagetista

2 dl keitettyä jäähtynyttä spagettia (painoi minulla nyt 156 g)

2 dl vehnäjauhoja (130 g)

2 dl täysmaitoa (200 g)

1 kananmuna

1 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

2 rkl sulatettua voita (n. 30 g)

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen.

Pilko spagetit pieniksi. Hyvä pyrkimys tässä on pilkkoa spagetit riisin kokoisiksi. Jos spagetit ovat jäähtyessä tarttuneet yhteen, niitä on hyvä myös vähän irrotella toisistaan.

Sekoita keskenään vehnäjauho, leivinjauhe ja suola.

Eri astiassa sekoita pilkottu spagetti maitoon. Riko kananmuna kuppiin, ja sekoita sen rakenne tasaiseksi haarukalla. Sekoita spagettiin kananmuna ja voisula. Lisää vehnäjauhoseos, ja sekoita tasaiseksi. Ylimääräistä sekoittamista kannattaa välttää, jottei muodostu sitkoa, joka tekisi rieskoista kovia. Sekoittaminen riittää heti, kun on tasaista.

Vuoraa leivinpelti leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kasoja leivinpaperoidulle pellille. Jätä leviämisvaraa, jos mahdollista. Taputtele rieskat mataliksi jauhojen avulla. Pistele rieskoihin reikiä (haarukalla).

Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla 15 minuuttia, tai kunnes pinnassa on ruskistumista. Voi nauttia heti tai säilyttää huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Sopii myös pakastettavaksi.

Vinkki: Tähän voi käyttää myös spagetin sijaan muuta ylijäänyttä pastaa, kunhan vain pilkkoo hienoksi. Nyt käytin tähän vaaleaa spagettia, mutta tähän sopisi myös täysjyväspagetti.

Nämä rieskat maistuivat hyvältä sekä tuoreeltaan lämpiminä että tunteja myöhemmin huoneenlämpöisinä. Rakenne oli sekä tuoreeltaan että jäähtyneenä pehmeä, paitsi tummuneissa reunoissa oli vähän rapeutta. Lämpiminä näissä maistui spagetti, mutta parempi spagetin maku kuin spagetissa sellaisenaan. Huoneenlämpöisiksi jäähtyneissä spagettirieskoissa en enää huomannut spagetin makua.

Spagetti maistui paremmalta rieskoissa kuin sellaisenaan todennäköisesti samasta syystä, miksi moni muukin tähde maistuu paremmalta rieskassa kuin sellaisenaan. Raa’an vehnäjauhon sisältämät amylaasientsyymit luultavasti rikkovat kypsennettyä tärkkelystä sokereiksi. Mausta päätellen sama asia tapahtuu myös esimerkiksi perunarieskassa, puurorieskassa ja riisirieskassa, ja juuri siksi epäilen niiden olevan niin hyvänmakuisia.

Nämä spagettirieskat oli alun perin tarkoitus tehdä samalla reseptillä kuin aiemmin tekemäni riisirieska keitetyn riisin tähteistä, mutta riisin sijaan spagettia. Kyseistä blogipostaustani katsoessani kuitenkin näin siinä parantamisen varaa: kuvan perusteella leivinjauhetta voisi laittaa enemmän, ja tekstin perusteella suolaa riittäisi vähemmänkin. Niinpä katsoin leivinjauheen ja suolat määrät hyväksihavaitsemastani puurorieskan reseptistä. Muutokset olivat onnistuneita, ja aion tehdä samat muutokset myös sitten, kun seuraavan kerran teen riisin jämistä rieskaa.

Yleensä ottaen, silloin kun teen rieskoja, jotkut rieskoista paistan uunin ylimmällä tasolla, jotkut keskitasolla. Olen rieskan teosta oppinut kokemuksen perusteella tämän: Jos pelti on täynnä tai melkein täynnä, paistan ylimmällä tasolla. Jos taas pellillä on ylimääräistä tilaa tehdä vaikka enemmänkin rieskoja, paistan keskitasolla. Jos kuitenkin pelti on täynnä, mutta koko rieskapellillinen sisältää kaksi kananmunaa yhden sijaan, paistan keskitasolla.

Tätä tämänkertaista spagettirieskan reseptiä voisin jatkossa viilata sen verran, että tekisin taikinasta hiukkasen pienemmän. Tätä taikinamäärää oli vaikea saada mahtumaan pikkurieskoina yhdelle pellille, ja kuten kuvasta näkyy, osa levisikin yhteen. Helpommin yhdelle pellille mahtuva määrä pikkurieskoina voisi olla 1½ dl spagettia + 1½ dl vehnäjauhoja + 1½ dl täysmaitoa + 3/4 tl leivinjauhetta + 3/4 tl suolaa + 1 kananmuna + 1½ rkl sulatettua voita. Kananmunan maun on mahdollista tulla silloin huomattavammaksi, mutta tuskin häiritsevässä määrin. Toinen kelpo vaihtoehto voisi olla tehdä pienet spagettirieskat suosiolla kahdelle pellille, jolloin sopiva taikinamäärä voisi olla 3 dl spagettia + 3 dl vehnäjauhoja + 1½ tl leivinjauhetta + 1½ tl suolaa + 1 kananmuna + 3 rkl sulatettua voita.

Muita tapoja hyödyntää tähteeksi jäänyt spagetti tai muu pasta on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta. Siellä on reseptejä ja linkkejä, kuten esimerkiksi paistettu spagetti kiinalaiseen tapaan.

Muita rieskoja:

Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta

Tähteeksi jäänyt spagetti kattilassa.

Tässä kirjoituksessa kerron, miten hyödynnän tähteeksi jäänyttä pastaa. Kyseessä voi olla ylimääräinen spagetti, makaroni tai muu pasta, joka voi olla eilistä, toissapäiväistä tai kolme päivää sitten keitettyä ja jääkaapissa säilytettyä. Annan reseptejä ja linkkejä. Ylijäänyttä pastaa voidaan uusiokäyttää moniin samoihin ruokiin kuin perunamuusia, riisiä, keitettyjä perunoita, puuroa, risottoa ja couscousia. Kirjoituksestani Tähteiden jatkojalostus: perunamuusi, riisi, puuro, pasta, perunat, risotto ja couscous löytyy uusiokäyttökohteita, joihin voi käyttää niistä yhtä tai useampaa:

Siirry kohtaan: Makaronilaatikko, Pastavuoka, Linkkejä

Pelkkä reseptilista ylijääneen pastan hyödyntämisestä täällä.

Tähteeksi jäänyt nauhapasta kattilassa.

Nopeisiin tapoihin uusiokäyttää ylijäämä pasta kuuluu salaatti ja pannullapaistaminen. Pannullapaistamisesta hyviä esimerkkejä ovat paistettu spagetti kiinalaiseen tapaan, paistettu makaroni pyttipannun tapaan ja nopea halloumi-pastapannu. Pastasalaattiin voi käyttää monenlaista pastaa ja monenlaisia aineksia. Esimerkiksi makaroni-tonnikalasalaatti on muunneltavissa sen mukaan, mitä sattuu löytymään. Jos pastan lisäksi tähteenä on myös uunitomaatteja, voi tehdä hyvän ja simppelin pasta-uunitomaattisalaatin. Ylijääneestä pastasta voi tehdä nopean keiton, esimerkiksi pasta-kinkkukeitto. Ylijäämä spagetista tehdyt rieskat ovat herkullisia. Ylijääneestä makaronista tai muusta pastasta voi tehdä nopean mac and cheese -ruoan (suomeksi juustomakaroni).

Rakettispagetin jämät kattilassa.

Tähteeksi jäänyt pasta sopii muutenkin leipätaikinoihin esim. limppu, vuokaleipä, sämpylät ja teeleivät. Ennen taikinaan lisäämistä pasta kannattaa hienontaa tavalla tai toisella, esimerkiksi veitsellä pilkkomalla tai nesteeseen soseuttamalla. Pieninä määrinä kypsää pastaa voi lisätä taikinoihin muuttamatta taikinan reseptiä. Keitetty ylijäänyt pasta sopii myös lettutaikinoihin ja pannukakkuihin, munakkaisiin ja uuniruokiin. Hienonnettu jämäpasta sopii myös liha-/kana-/kala-/kasvismureke-/pyörykkä-/pihvitaikinaan korppujauhoja tai muita jauhoja korvaamaan.

Ylijäänyt makaroni kattilassa.

Usein ruoka tuntuu riittävän eriltä, kun niitä pastan jämiä tarjoaa sellaisenaan (uudelleenlämmitettynä), mutta eri lisukkeiden kanssa. Itse syön usein eilistä tai vanhempaa pastaa mikrolämmitettynä. Jos pasta tuntuu liian kuivuneelta, mehevöitän pastan uudestaan lisäämällä pastaan esim. öljyä, kastiketta, kermaa, lientä riippuen siitä, mitä löytyy. Pyrin yleensä käyttämään keitetyt pastat kolmen päivän kuluessa, mutta tämän mukaan pasta säilyisi jääkaapissa jopa viisi (5) päivää (ja pakastimessa 3 kk): https://www.goodtoknow.co.uk/food/how-long-keep-cooked-foods-fridge-529949

Yksi pikaruoka, mitä teen tähteeksi jääneestä pastasta, jos muita tähteitä ole, on tämä: Laitan lautaselle annoksen keitettyä pastaa. Lisään päälle kinkun, makkaran tai nakin palasia. Lisään päälle kermaa, voita tai maitoa sekä suolaa ja pippuria. Lämmitän annoksen mikrossa, ja sekoitan tasaiseksi. Päälle joskus höylään tai raastan juustoa, mutta en aina. Juustoksi sopii tähän kaikki juustot, mitä löytyy – niin parmesaani kuin mieto kermajuustokin. Kinkun/makkaran/nakin sijaan voin käyttää myös muuta kypsää lihaa, jos on. Yksi esimerkki siitä on nyhtöpossupasta tähteeksi jääneestä spagetista, nyhtöpossusta ja kuohukermasta nopeasti mikrossa. Tällaiseen pika-annokseen voi käyttää myös tähteeksi jäänyttä tai valmista kastiketta, jos on. Kastikkeen tai nesteen sijaan joskus lisään vain öljyä päälle mikron jälkeen.

Ylijääneet nuudelit kattilassa.

Makaronilaatikko tähteeksi jääneestä makaronista/muusta pastasta

800 g vaaleaa tähteeksijäänyttä keitettyä makaronia tai muuta pastaa

halutessa sattumia: esim. 400 g jauhelihaa/muuta nopeasti kypsyvää lihaa TAI 300 g kypsää tähteeksijäänyttä jauhelihaa tai muuta lihaa/kanaa/kalaa/vihanneksia/sieniä TAI 200 g lihajalosteita esim. kinkkua/meetvurstia/nakkeja/makkaraa/pekonia

sattumiin suolaa, jos ei ole jo (esim. 400 grammaan jauhelihaa laitan tässä ruuassa 1 tl suolaa)

halutessa 1 sipuli silputtuna + voita tai muuta rasvaa paistamiseen TAI 1 tl sipulijauhetta

halutessa muita mausteita

halutessa juustoraastetta esim. 100 g – sekaan ja/tai pinnalle

Munamaito:

8 dl täysmaitoa (voi korvata osittain tai kokonaan maitopohjaisella tähteeksijäänellä keitolla tai kastikkeella, jos on – esim. pinaattikeitto/valkokastike/juustokastike)

2 kananmunaa

½ tl suolaa (tai vähemmän, jos maito korvataan jollain missä on jo suolaa)

(jos sattumia ei käytetä, munamaitoon voi sekoittaa vanhanajan tyyliin esim. 1 rkl sokeria, 1 tl suolaa ja 1/4 tl valkopippuria)

(halutessa muita mausteita)

Pinnalle halutessa yhtä tai useampaa näistä:

juustoraastetta

korppujauhoja (tai kuivahtanutta leipää raastettuna)

voinokareita

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Jos käytät raakaa jauhelihaa tai muuta nopeastikypsyvää lihaa, ruskista se ensin pannulla voissa tai muussa rasvassa. Lisää ruskistuneeseen lihaan pannulle suola sekä sipulisilppu tai sipulijauhe (ja halutessa muut mausteet). Paista sekoitellen, kunnes sipulisilppu on läpikuultavaa ja/tai mausteet tuoksuvat. Jos et käytä lihaa, sipulisilpun voi kuullottaa pannulla pelkässä rasvassa. Jos mitään ei paisteta, sipulijauheen (ja halutessa muut mausteet) voi sekoittaa munamaitoon.

Voitele uunivuoka (n. 3 litran vetoinen). Jos käytät pitkää valmiiksikypsää pastaa, pilko se suupaloiksi. Jos pastat ovat tarttuneet yhteen, irrottele niitä käsillä. Jos sattumat ovat isoina paloina, pilko ne suupaloiksi tai pienemmiksi. Sekoita keskenään kypsä makaroni/muu pasta ja kypsät sattumat (uunivuoassa tai muualla). Mukaan voi halutessa sekoittaa juustoraastetta. Levitä seos tasaisesti uunivuokaan, ja tasoita pinta.

Sekoita munamaidon ainekset keskenään. Kaada munamaito uunivuokaan makaroniseoksen päälle. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta ja/tai korppujauhoja. Jos et ripottele juustoraastetta, pinnalle voi halutessa laittaa muutaman voinokareen.

Paista 175-200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja munamaito hyytynyt (30-60 min). Korkeampaa paistolämpötilaa ja -tasoa käytän itse yleensä silloin, kun en ole ripotellut pinnalle juustoraastetta enkä korppujauhoja. Jos laatikosta ei tullut tarpeeksi ruokaisaa, sen voi tarjota lisäkkeenä. Sopii pakastettavaksi.

Siirry kohtaan: Alku, Makaronilaatikko, Pastavuoka, Linkkejä

Pastavuoka tähteistä

keitettyä pastaa

tähteeksijääneitä kastikkeita ja/tai keittoja/liemiä (lämmitettynä, jos kiinteytynyt kylmässä) JA/TAI suolattua tomaattimurskaa, tai munamaitoa suhteessa 1 kananmuna per 2 dl maitoa + 1-2 maustemittaa suolaa

halutessa kermaa

sattumia mitä löytyy: esim. tähteeksijäänyttä kypsää lihaa/kanaa/kalaa/sieniä/vihanneksia TAI (viimeisen käyttöpäivän) liha-/kalajalosteita esim. kinkkua/makkaraa/nakkia/savukalaa/graavikalaa/tonnikalaa

viimeisen käyttöpäivän pehmeitä juustoja, jos on

halutessa mausteita/maustekastikkeita ja/tai juustoraastetta – pintajuustot joko sellaisenaan tai sekoitettuna suolattuun kermaan tai valkokastikkeeseen

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Jos pasta on pitkää kuten spagetti tai tagliatelle, pilko se suupaloiksi. Voitele uunivuoka. Sekoita siinä keskenään kypsä pasta ja sattumat. Sekoita mukaan halutessasi mausteita/maustekastikkeita ja juustoraastetta. Sekoita pastaseokseen nestemäisiä aineksia sen verran, että kaikki pastat kastuvat, mutta seos ei vielä näytä keitolta. Ripottele pinnalle halutessasi juustoraastetta, juustokastiketta tai kerma-juustoraasteseosta.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä. Voidaan tarjota pääruokana tai lisäkkeenä riippuen siitä, kuinka ruokaisaa siitä tekee. Sopii pakastettavaksi.

Siirry kohtaan: Alku, Makaronilaatikko, Pastavuoka, Linkkejä

Allaolevissa kuvissa on linkkejä blogipostauksiini, joissa olen käyttänyt keitetyn pastan tähteitä.

Nyhtöpossupasta tähteeksi jääneestä spagetista, nyhtöpossusta ja kuohukermasta nopeasti mikrossa.
Paistettu spagetti kiinalaiseen tapaan.
Kinkku-makaronilaatikko. Siihen meni tähteeksijääneet keitetyt makaronit, melkein vanhaa kinkkua, ylimääräistä juustoa, melkein vanhoja munia ja melkein vanhaa maitoa.
Tähteeksijääneitä makaronia ja halloumikuutioita sekoitettuna keskenään ja lämmitettynä mikrossa. Päällä paistettua parsakaalia hunajan kanssa sekä tuoretta minttua.
Minestronekeitto, jossa on tähteitä: keitettyä spagettia pilkottuna sekä pihvin ja uunitomaattien jämät.
Nakki-makaronilaatikkoa, johon on käytetty keitetyn makaronin ja smetanapurkin loput.
Mikrossalämmitettyä tähdespagettia öljyn ja pakkasesta sulatetun lihamurekkeen kanssa.
Mikrossalämmitettyä tähdepastaa öljyn ja pakkasesta sulatettujen jauhelihapihvien kanssa. Lisänä varhaiskaalisalaatin tähteet paistettuna pekoninrasvan ja vaahterasiirapin kanssa.
Mikrossa lämmitettyä tähdemakaronia paistettujen herkkusienien kanssa.
Tähteeksi jäänyt raketti spagetti paistettuna makkaran ja kasvisten kanssa.
Mikrossa lämmitetty sekoitus tähteeksi jäänyttä makaronia, paistinkastiketta ja kinkkua. Mikron jälkeen mukaan sekoitettu ruohosipulin loput.
Makaroni-tonnikalasalaatti.
Paistettu makaroni pyttipannun tapaan.
Spagettirieskat tähteeksi jääneestä spagetista.
Pasta-kinkkukeitto ylijääneestä pastasta.
Nopea mac and cheese eli juustomakaroni ylijääneestä keitetystä makaronista.
Pasta-uunitomaattisalaatti ylijääneestä pastasta ja ylijääneistä uunitomaateista.
Nopea halloumi-pastapannu ylijääneestä pastasta.

Alla linkkejä tämän blogin ulkopuolisiin tapoihin uusiokäyttää tähteeksi jäänyttä pastaa.

Siirry kohtaan: Alku, Makaronilaatikko, Pastavuoka, Linkkejä

Alla linkit muihin ruokahävikkiin liittyviin kirjoituksiini.