Teki mieli uuniperunoita, samalla miettien mitä tehdä eilen keitetyistä perunoista. Kokeilin sitten tehdä uuniperunat keitetyistä perunoista, kun kerran uuniperunaa himotti ja johonkin piti käyttää ne keitettyjen perunoiden tähteet. Tämä uusiokäyttö keitetyille perunoille onnistui mielestäni hyvin: kylmät ylijääneet keitetyt perunat paahtuivat uunissa sellaisiksi, että ne maistuivat herkullisilta samanlaisen täytteen kanssa kuin tavallisetkin uuniperunat. Tällaista makoisaa ruokaa keitetyistä perunoista teen takuulla toistekin, jos sattuu olemaan keitettyjä perunoita tähteenä. Hyvin kätevää, että uuniperunat voi tehdä myös tähteeksi jääneistä keitetyistä perunoista, ja täytteenkin voi tarvittaessa tehdä tähteistä. En väitä, että keitetyistä perunoista tehdyt uuniperunat olisivat täysin sama asia kuin tavalliset uuniperunat, mutta hyvää ruokaa kuitenkin. Koko on tietenkin pienempi, ja maussa on vivahde-eroja. Molemmanlaiset uuniperunat kelpaavat minulle todella hyvin. Alla resepti.
Uuniperunat keitetyistä perunoista
kuorineen keitettyjä perunoita n. 2 kpl per syöjä korkeintaan sen verran, kuin uunipellille mahtuu
Pistele perunoiden kuoriin reikiä, jotta höyry pääsee ulos. Pistele kuitenkin vain varovasti, jotta perunat eivät hajoa. Jos perunoiden pintaan on jäänyt vettä keittämisestä, kuivaa vedet pois, koska vesi hidastaa paahtumista.
Laita pistellyt ehjät perunat leivinpaperoidulle uunipellillle niin, että perunat eivät koske toisiinsa. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes kuoret näyttävät paahtuneilta eli ruskeilta, mutta ei mustilta. Minulla siinä kesti 45 minuuttia.
Leikkaa valmiisiin uuniperunoihin ristiviillot täytteitä varten. Tarjoa täytteiden kanssa. Minulla oli nyt savusiikatäyte, mutta hyviä täytteitä ovat myös ainakin savulohitäyte ja kinkkutäyte.
Hyvä ruokailuväline syömiseen on lusikka.
Tavalliset uuniperunat ovat yleensä uunissa tunnin, joten valmiiksi kypsillä perunoilla säästää aikaa vain 15 minuuttia. Rosamunda-lajikkeesta tehdyissä uuniperunoissa on häivähdys sienimäisiä ja pähkinämäisiä makuja, joita ei ole tavallisista keitinperunoista tehdyissä uuniperunoissa. Kuitenkin jos keitettyjä perunoita haluaa uusiokäyttää, tämä on yksi hyvä vaihtoehto, vaikkei se täysin sama asia perinteisten uuniperunoiden kanssa olekaan. Muita käyttötapoja ylimääräisille keitetyille perunoille löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.
Kylmiä keitettyjä perunoita kattilassa.
Pistellyt kylmät keitetyt perunat valmiina uuniin.
Valmiit uuniperunat 45 minuutin uunipaahtamisen jälkeen.
Uuniperunoita lautasella. Kaksi keitinperunoista tehtyä uuniperunaa oli sopiva annoskoko.
Ristiviillot tehty.
Uuniperunat savusiikatäytteen kanssa.
Uuniperunat savusiikatäytteellä sekä kurkku- ja paprikatikkuja.
Jääkaapissani sattui olemaan eilen keitettyjen perunoiden tähteet, kermaa ja Aura-juustoa. Aura-juusto ei ollut enää tuoreimmillaan, sillä sen parasta ennen oli mennyt jo 3.1. eli kymmenen päivää sitten (kuva alla). Mitä muutakaan tehdä eilen keitetyistä perunoista, aurajuustosta ja kermasta kuin maukkaat aurajuustoperunat uunissa? Toki voi tehdä muutakin, mutta aurajuustoperunat nyt ovat vain niin hyviä, että niitä nyt ainakin kannattaatehdä. Aurajuustoperunat on yksi suosikkejani aurajuustoruuista, vaikka on kyllä portobello-aurajuustopizza myös tosi hyvää. Keitetyille perunoille löytyy uusiokäyttötapoja myös kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat.
Kymmenen päivää sitten mennyt parasta ennen -päiväys ei haitannut yhtään.
Niiden kypsennysajat ovat tunnin luokkaa, kun taas keitetyistä perunoista tehdyt aurajuustoperunat kypsyvät 25 minuutissa. Puolisen tuntia siis säästää siinä, jos on keitettyjä perunoita valmiina.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista teen soveltamalla tätä Valion ohjetta, jossa aurajuustoperunat tehdään keitetyistä uusista perunoista: https://www.valio.fi/reseptit/aura-perunat/
Minun kokemukseni mukaan keitetyt uudet perunat ja keitetyt vanhat perunat käyttäytyvät uusioruoissa samalla tavalla, joten vaihdan surutta niitä resepteissä sen mukaan, mitä minulla sattuu olemaan. Alkuperäisessä reseptissä olevat tomaatit ja uudet sipulit jätän sujuvasti pois aurajuustoperunoista, jos minulla ei niitä ole eikä nyt ollut. Aurajuustoperunat ovat maukkaita ilmankin sipulia ja tomaattia, mutta ei niidenkään käyttö pahitteeksi ole, jos niitä löytyy. Valion ohjeessa on kypsentämisvaihtoehdot sekä liedellä että uunissa/grillissä, joista itse olen valinnut mieluiten uunin. Ohjeessa käytetään folionyyttejä, mutta itse käytän uunissa mieluummin uunivuokaa.
Nyt minulla oli keitettyjä perunoita tähteinä kolme kappaletta, joista tuli aurajuustoperunoita noin kaksi annosta. Jos perunoita olisi ollut enemmän, olisin voinut tehdä isommankin annoksen.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 2 annosta
n. 3 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 200-250 g)
suolaa ja mustapippuria
40 g Aura-juustoa (tai 1/4 pussia valmista Aura-murua)
3/4 dl kuohukermaa (75 g)
Leikkaa perunat kuutioiksi. Levitä perunakuutiot voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Murustele päälle Aura-juusto. Kaada päälle kerma. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 25 minuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Hyvää sekä sellaisenaan että lisäkkeenä lihalle, kanalle tai kalalle. Sopii myös uudelleenlämmitettäväksi.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 4 annosta
n. 6 keitettyä perunaa ilma kuoria (n. 400-500 g)
suolaa ja mustapippuria
80 g Aura-juustoa (tai ½ pussia Aura-murua)
1 ½ dl kuohukermaa (150 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 6 annosta
n. 9 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 600-750 g)
120 g Aura-juustoa (tai 3/4 pussia Aura-murua)
2 1/4 dl kuohukermaa (225 g)
Ohje kuten edellä.
Aurajuustoperunat keitetyistä perunoista n. 8 annosta
n. 12 keitettyä perunaa ilman kuoria (n. 800 g – 1 kg)
suolaa ja mustapippuria
150-160 g Aura-juustoa (tai 1 pussi Aura-murua)
3 dl kuohukermaa (300 g)
Ohje kuten edellä.
Kolme tähteeksi jäänyttä keitettyä perunaa.
Perunat kuutioituina voidellussa uunivuoassa. Päällä suolaa ja pippuria.
Aurajuusto ripoteltuna päälle.
Kermaa kaadettu päälle. Nyt on valmis uuniin.
Valmiit aurajuustoperunat paiston jälkeen.
Valmiit aurajuustoperunat zoomattuina.
Annos aurajuustoperunoita, nyhtöpossua pakkasesta ja persimonsalaattia.
Aurajuustoperunoiden kanssa söin persimonsalaattia ja mikrossa lämmitettyä nyhtöpossua pakkasesta. Salaatti oli valmista valmiiksi pestyä salaattisekoitusta, johon lisäsin pilkottua persimonia. Nyhtöpossu oli pakastettu tästä erästä: https://ruokaideat.com/2019/10/13/savustettua-nyhtopossua-ja-uunijuureksia/
Näitä tähteitä käytän mieluiten seuraaviin tarkoituksiin ja niin, että kastike on syöntihetkellä taas lämmintä:
leipien/hampurilaisten/tortilloiden täytteenä
uuniruoan osana, esimerkiksi paimenen paistos -tyyppisen ruoan alakerroksena
keitossa (tällöin huomioin, että sekä kastike että liemi eivät saa olemmat olla voimakasumamisia, jottei keitosta tulee liikaumaminen)
pizzan täytteenä, mutta ei niin paljon että pizzasta tulee liian vetinen
sellaisenaan uudelleen lämmitettynä, mutta eri lisäkkeiden kanssa kuin alun perin
pastan, riisin tai perunan kastikkeen osana
suolaisen pannukakun täytteenä
suolaisten lettujen täytteenä/täytteessä
uunimunakkaassa
munakkaan täytteenä
suolaisen piirakan/pasteijan täytteessä
Erityisesti tomaattipohjaiset bolognese-tyyppiset kastikkeet sopivat kaikkiin yllämainittuihin, mutta myös muita otsikon mukaisia tähteitä kannattaa oman harkinnan mukaan kokeilla näihin.
Näitä tähteitä käytän mieluiten seuraaviin tarkoituksiin:
leivän/hampurilaisen/tortillan tms. päällisenä tai täytteenä
uuniruoan osana, kuitenkin huomioiden, ettei mausta tule liian voimakas
keitossa, kuitenkin huomioiden, ettei kastike juoksetu tai ettei keiton mausta tule liian voimakas
pizzan täytteenä – jotkut kylmät kastikkeet kuten majoneesi sopivat lämpimän pizzan päälle paiston jälkeen lisättynä, toiset kuten salsa sopivat jo ennen uunia joko päällimmäiseksi pieniä määriä tai tomaattikastiketta korvaamaan
salaatin kastikkeena
sellaisenaan, mutta eri lisukkeiden kanssa kuin alun perin – moni kylmä kastike sopii niin kasvisten kuin riisin/pastan/perunan ja lihan/kanan/kalankin kanssa
leipätaikinan nesteenä, jos maku koetaan leipään sopivaksi
pastan, riisin tai perunan kastikkeessa, joko kylmässä tai lämpimässä, maku- ja juoksettumisnäkökulmat huomioiden
suolaisen pannukakun taikinassa tai täytteessä, kastikkeen maun sopivuus pannukakkuun huomioiden
suolaisten lettujen taikinassa tai täytteessä, kastikkeen maun sopivuus lettuihin huomioiden
uunimunakkaassa
munakkaan täytteessä
liha-/kana-/kala-/kasvismureke-/pyörykkä-/pihvitaikinan nesteenä, joko ainoana nesteenä tai osana nesteestä, riippuen kastikkeen maun voimakkuudesta tai siitä, paljonko kastiketta on
suolaisen piirakan/pasteijan täytteessä
Kylmiä kastikkeita lämmitettäviin ruokiin käytettäessä on syytä huomiota, että kuumennettaessa osa kylmistä kastikkeista juoksettuu, osan maku voimistuu, osan maku miedontuu. Juoksettuvia kastikkeita on esimerkiksi majoneesi, mutta juoksettumisen voi ehkäistä ainakin suurustamalla tai käyttämällä sellaiseen uuniruokaan, jossa on paljon kananmunaa. Happoa sisältävillä kastikkeilla on taipumus maistua happamammilta lämpiminä, kun taas raakaa sipulia tai valkosipulia sisältävien kastikkeiden sipuliset maut miedontuvat kypsennettäessä.
Kuivahtanutta leipää käytän mieluiten näihin tarkoituksiin:
sellaisenaan syönti paahdettuna voin kanssa tai (juustolla) päällystettynä lämpimänä voileipänä
uuniruoan osana, esimerkiksi strata-nimisessä makaronilaatikon tyyppisessä munamaitopohjaisessa uuniruuassa, tai korppujauhoiksi jauhettuna uuniruuan pinnalla voin tai juustoraasteen kanssa
keiton suurustajana pehmeäksi keitettynä ja soseutettuna, tai keiton pinnalla krutongeiksi paistettuna
salaatin komponenttina, esimerkiksi panzanella-tyyppisessä salaatissa tai krutongeiksi paistettuna
leipätaikinassa – tätä en ole vielä kokeillut, mutta hienonnettu kuivahtanut leipä voisi ihan hyvin toimia leipätaikinassa, ja monissa ruisleipäresepteissä käytetäänkin jo olemassaolevaa hapanta ruisleipää
pastan, riisin tai perunan kastikkeessa suurustajana, hienonnettuna ja soseutettuna
liha-/kana-/kala-/kasvismureke-/pyörykkä-/pihvitaikinassa, joko niin että leipäpalat liotetaan nesteissä ennen hienontamista, tai niin että kuivuneet leivät ensin hienonnetaan ja sitten turvotetaan nesteissä korppujauhojen tapaan
liha-/kana-/kala-/kasvispyöryköiden tai -/pihvien/-puikkojen/-nugettien kierittelemiseen korppujauhoina
pyttipannussa tms. pannupaistoksissa, esimerkiksi perinteisessä pyttipannussa perunan korvaaminen leipäkuutioilla toimii minun kokemukseni mukaan hyvin
krutongeiksi paistetut leipäkuutiot ovat hyviä ruokien osana ja myös sellaisenaan – tarvittaessa voi maustaa esimerkiksi valkosipulilla ja yrteillä
Jos leipä on vaaleaa, siitä voi tehdä köyhiä ritareita. Niiden kanssa voi tarjoilla esimerkiksi hilloa, marjoja, (vaahtera)siirappia, hunajaa, sokeria, kermavaahtoa, vaniljajäätelöä – kaikkea, mitä makeiden lettujenkin kanssa tykkää syödä. Kannattaa kokeilla köyhiä ritareita myös suolaisilla täytteillä – silloin leivän ei tarvitse edes välttämättä olla vaaleaa niin kuin makeiden köyhien ritarien tapauksessa. Vaaleasta leivästä yksi perinteinen käyttötapa on myös leipävanukas, ja kaikille kuivahtaneille leiville käyttökohteeksi sopii leipäressu. Sekä köyhille ritareille, leipävanukkaalle että leipäressulle löytyy paljon ohjeita Googlella. Ei-happamia leipiä voi myös ajatella muroina tai myslinä: murennettuna kulhoon, päälle maitoa tai jogurttia sekä halutessa sokeria/hunajaa/siirappia ja marjoja tai hedelmiä.
Kaikki kuivahtaneet leivät voi myös jauhaa korppujauhoiksi, esimerkiksi tehosekoittimella. Jos leipä on täysin kuivunutta, siitä tehty korppujauho säilyy ilmatiivissä säilytysastiassa pitkään. Syntynyttä korppujauhoa voi käyttää siihen, mihin kaupankin korppujauhoa, jos vain juuri sen leivän maku sopii siihen ruokaan. Esimerkiksi ruisleivästä tehtyä korppujauhoa voisin itse käyttää liha- ja kalapulliin, mutta siipikarjasta tehtyihin pyörykän tapaisiin en osaisi juuri rukiin makua kuvitella. Kauraleivästä tehty korppujauho sopisi silti varmasti niihinkin.
Tuoreena hankittujen leipien kuivumista on myös helppo ehkäistä pakastamalla. Ennen pakastamista itse mieluiten leikkaan isot leivät annospaloiksi, ja ruispalat/-puikulat irrottelen puoliskoistaan. Sämpylät joskus halkaisen ennen pakastamista, mutta en aina.
Tähteeksijäänyttä keittoa usein pakastan annoksina, mutta pakastamisen lisäksi käytän sitä mieluiten näin tarkoituksiin:
sellaisenaan syönti uudelleenlämmitettynä – maku usein paranee uudelleenlämmityksessä
uuniruoan osana, niin että ylimääräiset nesteet sidotaan esim. pastalla, riisillä, perunalla tai kananmunalla
sellaisenaan, mutta eri päälleripoteltavien tai erillislisukkeiden kanssa kuin alun perin
leipätaikinassa – tähän mennessä olen käyttänyt juuressosekeittoa leipätaikinan nesteeksi, jolloin on tullut hyviä juuressämpylöitä. Muitakin keittoja voi soseutettuna käyttää leipätaikinan nesteeksi, jos vain keiton maku on leipään sopiva.
pastan, riisin tai perunan kastikkeessa/kastikkeena, jos lopputuloksena tulevassa kastikkeessa itsessään ei ole pastan/riisin/perunan palasia ja jos kastikkeeseen tulee sakeutta tavalla tai toisella. Esimerkiksi sakea linssikeitto sopii riisin kastikkeeksi.
suolaisen pannukakun taikinassa korvaten osan nesteestä *
suolaisten lettujen taikinassa korvaten osan nesteestä *
uunimunakkaassa pieniä määriä niin, että viittä kananmunaa kohti tulee korkeintaan 1½ dl nestettä
suolaisen piirakan/pasteijan täytteessä, jos ylimääräiset nesteet sidotaan esim. pastalla/riisillä/perunalla tai kananmunalla
*tai mausta riippuen jopa kaikki nesteet. Siihen erityisen hyviä ovat sosekeitot tai soseutetut kasviskeiton tähteet, varsinkin valkoisia maitotuotteita sisältävät, kuten kesäkeitto tai pinaattikeitto.
Näitä tähteitä käytän mieluiten näihin tarkoituksiin, niin että pataruoka on syöntihetkellä taas lämmin:
sellaisenaan syönti uudelleenlämmitettynä – maku usein paranee uudelleenlämmityksessä
leivän/hampurilaisen/tortillan tms. päällisenä tai täytteenä
uuniruoan osana niin, että ylimääräiset nesteet sidotaan esimerkiksi perunalla/riisillä/pastalla tai kananmunalla
keitossa – kuitenkin huomioiden, että sekä pataruoan että keiton liemen ei kannata olla voimakasumamisia, jottei keitosta tule liian voimakkaan makuinen
pizzan täytteenä pieniä määriä niin, että pizzasta ei tule liian vetinen
sellaisenaan, mutta eri lisukkeiden kanssa kuin alun perin
leipätaikinassa soseutettuna korvaamaan osan nesteestä, mikäli padan maun voisi kuvitella sopivan leipään – itse kuvittelisin kasvispadan sopivan leipätaikinaan, mutta lihapadan en
pastan, riisin tai perunan kastikkeessa, jos lopputuloksena syntyvässä kastikkeessa ei itsessään ole pastan/riisin/perunan palasia ja kastikkeeseen saadaan sopiva paksuus
Viimeisen käyttöpäivän liha-/kana-/kalatuotteet ja pehmeät juustot
Raa’at viimeisen käyttöpäivän tuotteet pyrin joko kypsentämään tai pakastamaan viimeisenä käyttöpäivänä. Käytän niitä mieluiten näihin tarkoituksiin, tarvittaessa kypsennettynä:
sellaisenaan syönti jos maistuu
leivän/hampurilaisen/tortillan tms. päällisenä tai täytteenä
uuniruoan osana
keitossa
pizzan täytteenä
salaatin komponenttina
pastan, riisin tai perunan kastikkeessa tai sellaisenaan kypsennettynä erillisen kastikkeen kanssa, jos kyseessä ei juusto
pyttipannussa tms. pannupaistoksissa, myös wok-tyyppiset ruuat, jos kyseessä ei ole kuumassasulava juusto – jos on, sitä voi ripotella valmiin paistoksen päälle lautasella esim. raastettuna, höylättynä, murennettuna tai revittynä
Ylikypsät banaanit voi pakastaa kuorittuina ja halutessa myös pilkottuna. Pakastamisen jälkeen ne kannattaa käyttää sulattamatta, eli esimerkiksi smoothieihin ja pirtelöihin. Pakastimesta sulatettujen banaanien väri tummuu minun kokemukseni mukaan aika pian sulattamisen jälkeen. Yleensä ottaen voisin sanoa, että kun puhutaan makeista hedelmistä ja marjoista, ylikypsinä ne sopivat ainakin näihin tarkoituksiin:
smoothieihin ja pirtelöihin
mehuihin
kiisseleihin
jogurtin tai viilin mausteeksi, haluttaessa lisätyn sokerin, hunajan tai siirapin kanssa
puuron, murojen tai myslin kanssa
leivontaan, esim. banaanikakku, marja- ja hedelmäpiirakat
hilloksi keittämiseen
jäätelön tai mehujäiden tekemiseen
hedelmä- tai marjarahkaan
salaatteihin, jos niissä ei haittaa ylikypsä ulkonäkö
Ylikypsällä tarkoitan tässä siis sellaisia ylikypsiä, jotka eivät ole vielä homehtuneet. Jos homehtumaan ehtii päästä, silloin heitän biojätteeseen.
Hedelmistä osa sopii myös pääruokiin. Ainakin ananas, persikka, omena ja päärynä sopivat esimerkiksi broileri- ja sianliharuokiin – varsinkin itämaisesti maustettuihin sellaisiin.
Nuupahtaneet yrtit voi kuivata, sitten hienontaa ja säilyttää purkissa, ja käyttää sieltä kuivattujen yrttien tapaan. Silloin kuin en tee niin, yleisimmät käyttökohteeni nuupahtaneille yrtille ovat seuraavat:
leivän/hampurilaisen/tortillan tms. päällisenä tai täytteessä
uuniruoan osana
keitossa tai keiton päälle ripoteltuna
pizzan täytteenä, joko tomaattikastikkeeseen hienonnettuna tai pizzan päälle paiston jälkeen
salaatin komponenttina
kylmissä tai kuumissa kastikkeissa
pataruuissa
suolaisen pannukakun taikinassa, täytteessä tai päälle ripoteltuna
suolaisten lettujen taikinassa, täytteessä tai päälle ripoteltuna
Maitotuotepurkkien loput, jotka uhkaavat jäädä pilaantumaan
Silloin kun kyse ei ole makeutetuista maitotuotteista, käytän maitotuotepurkkien loppuja mieluiten näihin tarkoituksiin:
sellaisenaan tai maustettuna syönti kylmänä, tai maidon tapauksessa esimerkiksi kuumaksi kaakaoksi tai puuroksi tehtynä
paksuja maitotuotteita voi käyttää leivän/hampurilaisen/tortillan tms. päällisenä tai täytteenä, erityisesti sopivilla mausteilla maustettuna
uuniruoan osana – maitoa ja kermaa voi yleensä ottaen käyttää uuniruoan ainoana nesteenä (joista erityisesti suosittelen uunipuuroja ja makaronilaatikkoa), hapanmaitotuotteita taas suosittelen käyttämään uuniruokiin vain maltillisina määrinä, ja ohuita hapanmaitotuotteita mieluiten pastalla/riisillä/perunalla tai kananmunalla sidottuna. Piimää ja viiliä käyttäisiin lämpimiin pääruokiin vain hyvin pieniä määriä ja harkiten, mutta olenpa kuullut piimästä makaronilaatikossakin: https://www.is.fi/ruokala/resepti/art-2000005057399.html
keitossa. Maitoa saa kulumaan paljon erityisesti pinaattikeittoon, mutta sitä voi käyttää myös kasvissosekeittojen ainoana liemenä, kunhan huolehtii, ettei pala pohjaan. Kerma ja paksut hapanmaitotuotteet sopivat hyvin moneen keittoon, joskin turkkilaiselle jogurtille suositellaan suurustamista ja se onkin ehkä mielestäni parhaimmillaan vasta keiton pinnalla, erityisesti mausteisen keiton tapauksessa. Piimää ja viiliä en käyttäisi keittoihin.
pizzan päällä, jos kysessä on creme fraiche tai smetana. Ohjeita sellaiseen löytyy googlaamalla valkoinen pizza.
hapanmaitotuotteiden tapauksessa salaatin tai pääruuan kylmänä kastikkeena, erityisesti maustettuna esimerkiksi tuoreilla yrteillä/valkosipulilla/sitruskuoriraasteilla/sitrusmehuilla
osana lämpimiä kastikkeita – tähän löytyy Googlella paljon ohjeita
smoothiessa tai pirtelössä – hapanmaitotuotteiden tapauksessa huomioi happamuus. Kerma kannattaa mieluummin vaahdottaa erikseen ja tarjota vasta pirtelön päälle otettavaksi. Ylimääräiset kermavaahdot voi pakastaa.
leipätaikinassa – maitoa voi käyttää leipätaikinan ainoana nesteenä antaen hyvän maun. Hapanmaitotuotteista tulee leipätaikinaan happamuutta sitä enemmän, mitä suurempi osuus taikinan nesteistä on hapanmaitotuotteita. Happamuutta voi halutessa tasapainottaa lisäämällä taikinaan maun mukaan sokeria tai siirappia. Esimerkiksi piimälimpussa tykkään itse siitä, että puolta litraa piimä kohden on 1 dl siirappia ja lisäksi siirappivedellä voitelu. Suomalaisiin perinteisiin kuuluu myös piimärieska (löytyy Googlella), johon suuresta piimän osuudesta huolimatta ei lisätä makeutusta.
suolaisen pannukakun taikinassa tai täytteessä *
suolaisten lettujen taikinassa tai täytteessä *
uunimunakkaassa – korkeintaan 1½ dl viittä kananmunaa kohden. Piimää, viiliä, jogurttia ja rahkaa en käyttäisi uunimunakkaaseen, mutta muita hapanmaitotuotteita sekä maitoa ja kermaa kyllä.
munakkaan täytteessä, jos kyse on paksusta hapanmaitotuotteesta – sopivin maustein ja sattumin
liha-/kana-/kala-/kasvismureke-/pyörykkä-/pihvitaikinan nesteenä – piimää, viiliä, jogurttia ja rahkaa en ole tähän kokeillut, mutta muut sopivat hyvin
suolaisen piirakan/pasteijan täytteessä yhdessä riisin/pastan/perunan ja valinnaisten sattumien ja ja halutessa mausteiden kanssa
jälkiruuissa
* Maito on hyvää pannukakku- ja lettutaikinan ainoana nesteenä, mutta kermaa ja hapanmaitotuotteita käyttäisin tavallisen suolaisen taikinan nesteenä vain pieniä määriä. Hapanmaitotuotteista tulee maustettuina hyviä kastikkeita suolaisen pannukakun/lettujen kanssa tarjottavaksi. Kerma taas sopii vatkattuna makeiden pannukakkujen ja lettujen kanssa tarjottavaksi, mielellään hillon/marjojen/hedelmien/siirappien kanssa. Makeita lettuja tehdään myös rahkapohjaisina, mikä löytyy googlaamalla syrnikit. Blinitaikinaan taas voi käyttää myös hapanmaitotuotteita esimerkiksi bulgarianjogurttia, turkkilaista jogurttia, tai kermaviiliä, kuten löytyy googlaamalla blinit.
Amerikkalaistyyppisiin makeisiin pannukakkuihin voi käyttää ainoana nesteenä viiliä, jogurttia tai piimää. Silloin tulee happamampia pannukakkuja kuin mihin olen tottunut, mutta makeiden täytteiden kanssa on kuitenkin toiminut. Olen käyttänyt tätä reseptiä, joka on alun perin kirjastosta lainaamastani kirjasta, jonka nimeä en ole ottanut ylös:
Amerikkalaistyyppiset pannukakut
3 dl vehnäjauhoja (210 g)
1 rkl sokeria
½ tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
3 dl viiliä, maustamatonta jogurttia tai piimää
1 rkl sulatettua voita
1 kananmuna, jonka voi tarvittaessa myös jättää pois
voita paistamiseen
Sekoita kulhossa jauhot, sokeri, suola, leivinjauhe ja sooda. Sekoita kananmunan rakenne tasaiseksi erillisessä astiassa esim. juomalasissa. Sekoita jauhoseoksen joukkoon viili/jogurtti/piimä ja kananmuna. Taikinasta kuuluu tulla melko sakeaa. Paista lettupannulla hitaasti keskilämmöllä ruskeiksi molemmin puolin niin, että yhdessä pannukakussa on taikinaa noin 1-2 rkl. Käännä pannukakku aina silloin, kun se on kohonnut. Tarjoa makeiden täytteiden kanssa, esim. hillo, marjat, hedelmät, (vaahtera)siirappi, hunaja, kermavaahto, vaniljajäätelö, vaniljakastike…
Tämän otsikon alle sopivia jälkiruokia on olemassa vaikka kuinka paljon, mutta itse haluan nostaa niistä esille kaksi omaa erityistä suosikkiani: piimäpohjainen omenapiirakka ja mustikkapiirakka valkoisella täytteellä.
Piimäpohjainen omenapiirakka
4 dl piimää (400 g, voi korvata osittain tai kokonaan maustamattomalla jogurtilla tarvittaessa. Osan voi korvata myös turkkilaisella/kreikkalaisella/bulgarialaisella jogurtilla, kermaviilillä, smetanalla, creme fraichellä tai tuorejuustolla.)
4 dl sokeria (340 g)
1½ dl sulatettua voita (135 g)
6½ dl vehnäjauhoja (420 g)
1 rkl leivinjauhetta
omenaviipaleita noin 5-6 kotimaisesta omenasta
kanelia ja sokeria pinnalle
halutessa tomusokeria jäähtyneen piirakan pinnalle
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Sekoita mukaan piimä, sokeri ja sulatettu voi. Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Lado päälle omenaviipaleita sen verran kuin niitä mahtuu yhteen kerrokseen. Ripottele niiden päälle kanelia ja sokeria. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 25 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsä. Jäähtyneelle piirakalle voi halutessa sihdata tomusokeria. Piirakan voi nauttia joko sellaisenaan tai kermavaahdon/vaniljajäätelön/vaniljakastikkeen kanssa. Sopii myös pakastettavaksi.
Mustikkapiirakka valkoisella täytteellä
Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria (85 g)
1 kananmuna
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
150 g mustikoita (voi myös käyttää esimerkiksi mansikoita, omenoita, päärynöitä tai persikoita)
2 dl kermaviiliä, jonka voi korvata osittain tai kokonaan turkkilaisella/kreikkalaisella/bulgarialaisella jogurtilla, tavallisella maustamattomalla jogurtilla, smetanalla, creme fraichella tai maustamattomalla tuorejuustolla
1 dl sokeria (85 g)
1 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri tasaiseksi. Riko joukkoon kananmuna, ja vatkaa sähkövatkaimella uudelleen tasaiseksi. Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita jauhoseos voiseokseen nuolijalla, ei sähkövatkaimella. Levitä taikina voidellun piirakkavuoan tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 5-10 minuuttia, kunnes se on saanut hieman väriä ja on niin kiinteä, että täyte ei uppoa pohjaan.
Sekoita kermaviiliin kierrevispilällä kananmuna, sokeri ja vaniljauute. Levitä mustikat (tai muut marjat tai hedelmät pilkottuina) pohjan päälle. Kaada päälle kermaviiliseos. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20-30 min, kunnes täyte on hyytynyt. Voi tarjota kuumana, lämpimänä tai kylmänä. Sopii myös pakastettavaksi.
Tuli sitten mieleen pitkästä aikaa tehdä piimälimppu (toiselta nimeltään joululimppu), jonka taikinaan päätin laittaa keitettyjen perunoiden loput. Piimälimppuihin käytän alun perin tätä Kinuskikissan ohjetta: https://www.kinuskikissa.fi/joululimppu/
Olen hionut reseptiä oman makuni mukaiseksi sen verran, että korvaan öljyn voilla ja puolitan mausteiden määrät alkuperäisestä. Nyt minulla oli tilanne, että minulla oli ruisjauhoa jäljellä 5½ dl ja ohjeeseen tarvittiin 3½ dl. En halunnut jättää kahta desilitraa ruisjauhoa isossa pussissaan kaappiin lojumaan, vaan kerroin ohjeen ainesmäärät 1.5:llä, jotta ruisjauhot menisi kivasti kaikki loput siihen. Tällöin limppuja tuli kahden sijaan kolme, jotka mahtuivat samalle pellille tarpeeksi hyvin. Meillä nämä piimälimput ovat yleensä olleet niin kuluisia, että kolme piimälimppua ei ole yhtään liikaa.
Olin tulostanut Kinuskikissan sivuilta tämän ohjeen joskus kauan sitten. Nyt suoraan siihen tulostettuun reseptiin merkitsin ne 1.5-kertaiset ainesmäärät, minkä jälkeen muistin, että ai niin ne mausteiden määrät piti puolittaa:
Keitettyä perunoita oli niin pieni määrä suhteessa muun taikinan määrään, että päätin vain lisätä ne kuorittuina muusattuina reseptiin muuttamatta mitään muuta. Vielä en ole valmista kypsää limppua maistanut, vaan maistan vasta huomenna. Kokemuksesta tiedän nimittäin, että vaikka perunalimppu onkin kypsä jo tänään, se on maun puolesta valmis eli parhaimmillaan vasta huomenna tai jopa sitäkin myöhemmin. Hyvää kannattaa siis odottaa <3
Päivitän huomenna tai ylihuomenna tänne tarkemmat tiedot tästä perunalimpusta, kunhan saan maistettua tätä 1.5-kertaiseksi muokattua versiota, jossa on perunaa mukana. Kuvat laitan tänne jo nyt:
Ylläolevat kuvat: Kuvassa 1 taikina kohoamassa kulhossa (kohotettiin tunti). Kuvassa 2 limput kohoamassa pellillä (kohotettiin puoli tuntia). Kuvassa 3 kohonneet limput menossa 200-asteisen uunin keskitasolle. Kuvassa 4 olen juuri voidellut limput siirappivedellä paiston puolivälissä eli 20 min paistettu, 20 min jäljellä.
Päivitys 3.8.2019 eli seuraavana päivänä:
Nyt olen tätä piimälimppua syönyt lounaalla, ja hyvää oli:
Verrattuna niihin kertoihin, kun perunaa en tässä limpussa käyttänyt, en nyt huomannut maussa eroa. Eilen vielä ennen nukkumaanmenoa kun leikkasin näitä limppuja viipaleiksi sitä varten, että pakastan osan viipaleista heti, huomasin rakenteen olevan tavallista lörpömpi. Huoneenlämpöön yöksi jääneestä limpusta lörppöys oli kuitenkin jo kadonnut. Perunalla on joo taipumus löysyttää leipiä, mutta tällä perunamäärällä ei vielä löysyttänyt liikaa. Superperunaiset leivät minulla ovat yleensä jääneet mataliksi ja sisältä sellaisiksi kosteahkoiksi, mutta nyt tällä kertaa oli kuitenkin hyvinleikattavia viipaleita, joten perunan määrä ei ollut liiallinen. Kokonaisuudessaan olen tähän piimälimppuun niin tyytyväinen, että taidan jatkossakin tehdä kolme limppua kerralla eikä kaksi, niin kuin alkuperäisessä ohjeessa on. Kirjoitan tänne ylös ohjeen kolmen limpun satsille:
Piimälimppu eli joululimppu (3 kpl)
3/4 pakettia hiivaa (37.5 grammaa)
7.5 dl piimää (750 grammaa)
1.5 dl tummaa siirappia (210 grammaa)
3/4 rkl suolaa
3/4 rkl pomeranssinkuorta
1 tl kuminaa
1 tl anista
1 tl fenkolia
3 rkl sulatettua voita
5.5 dl ruisjauhoja (275 grammaa)
n. 12 dl vehnäjauhoja (780 grammaa)
(+ 5 keitettyä perunaa kuorittuna ja muussattuna, jos on – kuorittu paino n. 350 grammaa)
Voiteluun:
1/2 dl siirappia (70 grammaa)
1/2 dl vettä (50 grammaa)
Lämmitä piimä kattilassa levyllä miedolla lämmöllä kädenlämpöiseksi. Sillä aikaa sulata mikrossa voi. Jos on keitettyjä ylimääräisiä perunoita, kuori ja muussaa ne. Mausteetkin ehtii tässä välissä valmiiksi mitata kippoon, josta ne on helppo kipata kaikki kerralla mukaan sitten, kun sen aika tulee.
Kun piimä on kädenlämpöistä, ota se pois levyltä ja liuota siihen hiiva. Sekoita mukaan siirappi, suola ja mausteet. Sekoita tässä vaiheessa mukaan myös muusatut perunat, jos niitä on. Käsivispilä on tässä kätevä väline sekoittamiseen. Sekoita sillä mukaan myös sulatettu voi sen lämpöisenä, että se on sula, mutta ei niin kuuma, että se polttaisi sormet ja mahdollisesti myös hiivan.
Sekoita taikinaan ensin ruisjauhot desilitra kerrallaan. Sitten sekoita taikinaan vehnäjauhot desilitra kerrallaan. Kun kaikki jauhot on saatu sekoitettua taikinaan, laita taikinakulhon päälle leivinliina tai lautanen. Jätä kohoamaan 60 minuutiksi eli yhdeksi tunniksi. Minä käytän helppona kohottamispaikkana astianpesukoneen päällä olevaa pöytätasoa, johon astianpesukoneesta vuotaa mukavasti lämpöä. Näin pitkällä kohotusajalla kuitenkaan sen kohotuspaikan lämpötilan kanssa ei ole oikeasti tarkkaa, vaan peitettynä riittää, että kohoaa sellaisessa paikassa, joka ei ole mahdottoman vetoinen.
Kun taikina on kohonnut sen 60 minuuttia ja näyttääkin kohonneelta, ota pelti ja laita sen päälle leivinpaperi. Jaa taikina kolmeen osaan, ja muotoile kukin kolmesta osasta jonkinlaiseksi palloa muistuttavaksi muodoksi leivinpaperin päälle. Muotoilemisessa voi käyttää apuna vehnäjauhoja, mutta itse en viitsi, koska en ole niin tarkka täydellisistä muodoista. Pistele niihin taikinapalloihin reikiä haarukalla – joskus pistelen nätisti, joskus puran aggressioni hakkaamalla haarukalla ihan kunnolla (molemmat tavat käyvät tähän). Jätä palleroiset siihen kohoamaan puoleksi tunniksi. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen niin, että uuni on lämpimänä sen puolen tunnin kohotuksen jälkeen.
Paista kohonneet limput 200-asteisen uunin keskitasolla ensin 20 minuuttia. Sillä aikaa sekoita kipossa voiteluun tuleva siirappi-vesiseos. Sen 20 minuutin jälkeen ota limput uunista ulos. Voitele limput siirappi-vesiseoksella. Pullasuti on siihen hyvä väline. Voitelun jälkeen laita limput takaisin uuniin vielä 20 minuutiksi, eli niin, että paistoaika yhteensä on 40 minuuttia. Alkuperäisessä Kinuskikissan ohjeessa neuvotaan voitelemaan vielä paiston jälkeen uudelleen siirappi-vesiseoksella, mutta itse olen luopunut siitä hommasta, koska paiston jälkeen sivellyt siirapit ovat aina jättäneet limppuihin tahmean pinnan, jota en oikein arvosta.
Tätä ohjetta kirjoittaessani huomasin samalla, että siihen tulostettuun reseptiin, jonka kuva on ylempänä, olin hiivamäärän laskemisessa sekoillut jotain. Siis kun kahteen limppuun hiivaa piti tulla ohjeen mukaan 3/4 pakettia, 1.5-kertainen annos tarkoittaisi yli yhtä pakettia hiivaa, mutta olin jostakin syystä kirjoittanut paperiin 75 grammaa ja oikeasti laittanut taikinaan sen 3/4 pakettia hiivaa, mikä siinä alkuperäisessä ohjeessa ennen 1.5-kertaistamista oli. Noh, joka tapauksessa se 3/4 pakettia hiivaa nyt selvästikin riitti, joten sen määrän kirjoitin nyt tuohon ylläolevaan reseptiin.
Niitä oli vielä jäljellä, joten tuli mieleen paistaa ne voissa. Paistoin niitä ohuina viipaleina sen verran kuin mahtui pannulle yhteen kerrokseen:
Minun paistinpannullani reunimmaiset eivät ruskistu yhtä hyvin kuin keskimmäiset, mutta hyvin maistui silti. Lisäksi oli nyt paistettuja sieniä ja paistettuja kananmunia. Kokonaisuus oli yksinkertainen, mutta oikein maukas ja nautinnollinen.
Keitettyjä varhaisperunoita jäi vielä jääkaappiin muutama. Ne käytän varmaan johonkin muuhun ruokaan lähipäivinä, mutta en tiedä vielä, mihin. Kaksi päivää sitten keitetyissä en enää huomannut sitä varhaisperunoille ominaista tuoretta makua, joten kohtelen niitä varmaan samalla tavalla kuin ”vanhojakin” keitettyjä perunoita. Huvittaisi ehkä laittaa ne leipätaikinaan. Katsotaan, tuleeko lähiaikoina leipomishimoa.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
